Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 21.01.16 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 20.01.16 - klo:15:06

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 20.01.16 - klo:14:32

Lainaus käyttäjältä: mah - 20.01.16 - klo:12:49

On teillä maailman parhaat ideat ainakin.

Joskus tuntuu, että sillä pulttipysyllä on isketty jonkun muun kuin lehmän otsaan.

Jos sillä tähtää tarkasti putken suunnasta ja pitää löysästi kiinni  Tekisikö se kuvailtuja oireita

Terminaattori voisi tietää, sehän tuosta pulttipyssystä vouhottaa kokoajan.

Terminaattori terminoi.. sitähän se nimi tarkoittaa.

Kauhea stressi Terminaattorilla päällä, se on surullista.

TIETO lisää tuskaa.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.01.16 - klo:08:53

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 21.01.16 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 20.01.16 - klo:15:06

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 20.01.16 - klo:14:32

Lainaus käyttäjältä: mah - 20.01.16 - klo:12:49

On teillä maailman parhaat ideat ainakin.

Joskus tuntuu, että sillä pulttipysyllä on isketty jonkun muun kuin lehmän otsaan.

Jos sillä tähtää tarkasti putken suunnasta ja pitää löysästi kiinni  Tekisikö se kuvailtuja oireita

Terminaattori voisi tietää, sehän tuosta pulttipyssystä vouhottaa kokoajan.

Terminaattori terminoi.. sitähän se nimi tarkoittaa.

Kauhea stressi Terminaattorilla päällä, se on surullista.

TIETO lisää tuskaa.

ja tuska tietoa!

Lainaus käyttäjältä: mah - 21.01.16 - klo:09:18

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.01.16 - klo:08:53

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 21.01.16 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 20.01.16 - klo:15:06

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 20.01.16 - klo:14:32

Lainaus käyttäjältä: mah - 20.01.16 - klo:12:49

On teillä maailman parhaat ideat ainakin.

Joskus tuntuu, että sillä pulttipysyllä on isketty jonkun muun kuin lehmän otsaan.

Jos sillä tähtää tarkasti putken suunnasta ja pitää löysästi kiinni  Tekisikö se kuvailtuja oireita

Terminaattori voisi tietää, sehän tuosta pulttipyssystä vouhottaa kokoajan.

Terminaattori terminoi.. sitähän se nimi tarkoittaa.

Kauhea stressi Terminaattorilla päällä, se on surullista.

TIETO lisää tuskaa.

ja tuska tietoa!

Mut ihan oikeasti... älä stressaa noin kauheasti, sinulta jää kohta elämän hyvät asiat huomaamatta...

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 21.01.16 - klo:09:44

Lainaus käyttäjältä: mah - 21.01.16 - klo:09:18

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.01.16 - klo:08:53

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 21.01.16 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 20.01.16 - klo:15:06

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 20.01.16 - klo:14:32

Lainaus käyttäjältä: mah - 20.01.16 - klo:12:49

On teillä maailman parhaat ideat ainakin.

Joskus tuntuu, että sillä pulttipysyllä on isketty jonkun muun kuin lehmän otsaan.

Jos sillä tähtää tarkasti putken suunnasta ja pitää löysästi kiinni  Tekisikö se kuvailtuja oireita

Terminaattori voisi tietää, sehän tuosta pulttipyssystä vouhottaa kokoajan.

Terminaattori terminoi.. sitähän se nimi tarkoittaa.

Kauhea stressi Terminaattorilla päällä, se on surullista.

TIETO lisää tuskaa.

ja tuska tietoa!

Mut ihan oikeasti... älä stressaa noin kauheasti, sinulta jää kohta elämän hyvät asiat huomaamatta...

Elämä on ihmisen parasta aikaa, sanoi Nykänenkin.

Aika utopistinen oli tuo vemssin uudistusprosentin lasku 10%:iin lypsylehmällä. Tai sitten mulla on väärä kaava käytössä. Tänä vuonna meillä emotilalla on 21 hiehoa poikimassa ja kokonaispoikivien määrä on n. 115 (riippuen poistuuko moni rivistä ennen poikimista). Maksimissaan 15 lehmää on tänä vuonna, jotka poikivat kymmenennen kerran tai tai siitä yli. Eli uudistusprosentti 21/115=>18 %. Vai onko tähän joku muu kaava. Tällä kaavalla en pääse omalla tilalla käytännössä useamman vuoden keskiarvolla juurikaan paljoa alle 20%:n.

Aika utopistinen oli tuo vemssin uudistusprosentin lasku 10%:iin lypsylehmällä.

Vemssin jutuista noin 10 % on realistisia

Aika utopistinen oli tuo vemssin uudistusprosentin lasku 10%:iin lypsylehmällä. Tai sitten mulla on väärä kaava käytössä. Tänä vuonna meillä emotilalla on 21 hiehoa poikimassa ja kokonaispoikivien määrä on n. 115 (riippuen poistuuko moni rivistä ennen poikimista). Maksimissaan 15 lehmää on tänä vuonna, jotka poikivat kymmenennen kerran tai tai siitä yli. Eli uudistusprosentti 21/115=>18 %. Vai onko tähän joku muu kaava. Tällä kaavalla en pääse omalla tilalla käytännössä useamman vuoden keskiarvolla juurikaan paljoa alle 20%:n.

Oltiin viime vuonna käymässä Hollantilaisella tilalla jolla oli lisätty elukoita omasta aineksesta ja jotain 180 lehmää löytyi ahtaaseen navettaan, poistoprosentti oli juurikin 10%. Tankkisolut 80 000, ei lypsykauden antibioottihoitoja ollenkaan ainakaan utaretulehduksiin.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.01.16 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.01.16 - klo:19:51

Bakteerit johtuu lähes aina kaluston pesutruloksesta eli sen kanssa ei ole ongelmia. Solut sen sijaan teetättävät töitä paljon ja väitän että todella paljon lehmiä laitetaan pois juuri solutuksen takia. Pulttipyssy ei ole vaihtoehto kun se on noin 1000 euron tappio/ laaki eli sikäli muut menetelmät on käytössä.

Bäkkäri voisi heittää jonkun arvailun asian tiimoilta kun epäilen että totuus on taruakin ihmeellisempi.

Siiinä kun soluttajalle käy eläilääkäri, niin tuli vähintään 100€ lasku. viikko piikkiä kylkeen ja toinen varoa. Sitten kun ei paranekkaan, niin lypsät vielä viikon viemäriin. Pitäs se kait ruokkiakkin, hoitaa ja juottaakin sen kolmen viikon aikana. No lehmä potkasee tyhjää jus kun seuraavana päivänä sais autoon. Meni se 500€ lehmästä, ellin 100 lasku ja 21 pävaa 31kg maitoa viemäriin! 651 litraa*0.35=227.85! Eli 500+100+228=828€+alv! Tonni meni että heilahtaa! siihen sitten hieho tilalle 1500€, eli hoidon hinnaksi tulikin 2500€! Kun siitä olisikin selvinnyt 1500-500€=1000€, eli käytännössä yhden jonka joutuu honkajoelle laittamaan, niin sillä rahalla ostaa parhaimillaan lähes 2 hiehoa navettaan!

Niin tässä tää juurikin on eli tiukkojen solurajojen takia on pakko ruveta hoitamaan tai poistamaan ja kulut on joka tapauksessa aika hurjat. Kuitenkin jos vaan lypsettäisi ja seurattaisi että kuume tai vastaava ei nousisi niin maitoa tulisi ja sitten vasta hyvä umpihoito päälle. Tavallaan nykyään lypsyaikainen hoito on hyvin kyseenalainen kulujen takia ja eläin pistetään helposti pois kun maito ei ole markkinakelpoista.

Nyt lypsyssä lehmä jolla solut melko toistuvasti yli 1000, välillä alle mutta epäsäännöllisesti ettei kauheasti uskalla meijeriin päästää niin kauan kuin solujen keskiarvossa mukana robotin huollon jälkeisen noudon lukema.

Umpeenpano olisi 29.3. ja silloin tuubit tietenkin. Päivämaidot kävi 45 paikkeilla, nyt kolmessakympissä. Lopettaa ei yhtään tekisi mieli ja Ampiclox-kuuri on jo koitettu. Mielelläni ottaisin tuosta vielä yhden alkulypsykauden kun lehmä muuten terve. Vasikoille menee sen maito taas kun ei pahemmin muuta erottelua. Välillä piti kyllä pistää viemäriin ja sonnien noutoja viivytellä.

Olen kyllä samaa mieltä että paras olisi hoitaa eläimet niin että näitä ei edes tulisi. Aina se ei vaan onnistu. En vastustaisi jos jotenkin soluissa annettaisiin enemmän pelivaraa - ainakin jos se ei suuria ongelmia tee meijerien toimintaan.

Kaksi eri tankkia tiloille olisi kyllä koko ketjulle niin kallista, että hyötyjä ei saisi millään takaisin.

Voi olla että 10 prossaa on vähän tiukka raja mutta paljon nykyistä enemmän pitäisi saada lypsettyä kantturoista ennen kuin ne laittaisi pois. Tää kertakäyttöisyys tulee luvattoman kalliiksi. Ja kysehän ei ole siitä että ei lääkitä tai hoideta vaan siitä että tuotantokaudella ei lääkittäisi vaan lypsettäisi hieman huonompaa maitoa eri astiaan jonka meijeri yhtälailla veisi ja tekisi siitä sitten jotain ei niin spesiaali tuotetta. Välillä voisi kaikki maito olla e laatuista jonka arvot voitaisi laskea vaikka 200000 solujen osalta ja 20 bakteerien mutta välillä olisi osa sitten ykkös laatuista mutta siitäkin maksettaisi kohtuullisesti eikä varsinkaan rankaistaisi mitenkään.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.01.16 - klo:08:13

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.01.16 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.01.16 - klo:19:51

Bakteerit johtuu lähes aina kaluston pesutruloksesta eli sen kanssa ei ole ongelmia. Solut sen sijaan teetättävät töitä paljon ja väitän että todella paljon lehmiä laitetaan pois juuri solutuksen takia. Pulttipyssy ei ole vaihtoehto kun se on noin 1000 euron tappio/ laaki eli sikäli muut menetelmät on käytössä.

Bäkkäri voisi heittää jonkun arvailun asian tiimoilta kun epäilen että totuus on taruakin ihmeellisempi.

Siiinä kun soluttajalle käy eläilääkäri, niin tuli vähintään 100€ lasku. viikko piikkiä kylkeen ja toinen varoa. Sitten kun ei paranekkaan, niin lypsät vielä viikon viemäriin. Pitäs se kait ruokkiakkin, hoitaa ja juottaakin sen kolmen viikon aikana. No lehmä potkasee tyhjää jus kun seuraavana päivänä sais autoon. Meni se 500€ lehmästä, ellin 100 lasku ja 21 pävaa 31kg maitoa viemäriin! 651 litraa*0.35=227.85! Eli 500+100+228=828€+alv! Tonni meni että heilahtaa! siihen sitten hieho tilalle 1500€, eli hoidon hinnaksi tulikin 2500€! Kun siitä olisikin selvinnyt 1500-500€=1000€, eli käytännössä yhden jonka joutuu honkajoelle laittamaan, niin sillä rahalla ostaa parhaimillaan lähes 2 hiehoa navettaan!

Niin tässä tää juurikin on eli tiukkojen solurajojen takia on pakko ruveta hoitamaan tai poistamaan ja kulut on joka tapauksessa aika hurjat. Kuitenkin jos vaan lypsettäisi ja seurattaisi että kuume tai vastaava ei nousisi niin maitoa tulisi ja sitten vasta hyvä umpihoito päälle. Tavallaan nykyään lypsyaikainen hoito on hyvin kyseenalainen kulujen takia ja eläin pistetään helposti pois kun maito ei ole markkinakelpoista.

Nyt lypsyssä lehmä jolla solut melko toistuvasti yli 1000, välillä alle mutta epäsäännöllisesti ettei kauheasti uskalla meijeriin päästää niin kauan kuin solujen keskiarvossa mukana robotin huollon jälkeisen noudon lukema.

Umpeenpano olisi 29.3. ja silloin tuubit tietenkin. Päivämaidot kävi 45 paikkeilla, nyt kolmessakympissä. Lopettaa ei yhtään tekisi mieli ja Ampiclox-kuuri on jo koitettu. Mielelläni ottaisin tuosta vielä yhden alkulypsykauden kun lehmä muuten terve. Vasikoille menee sen maito taas kun ei pahemmin muuta erottelua. Välillä piti kyllä pistää viemäriin ja sonnien noutoja viivytellä.

Olen kyllä samaa mieltä että paras olisi hoitaa eläimet niin että näitä ei edes tulisi. Aina se ei vaan onnistu. En vastustaisi jos jotenkin soluissa annettaisiin enemmän pelivaraa - ainakin jos se ei suuria ongelmia tee meijerien toimintaan.

Kaksi eri tankkia tiloille olisi kyllä koko ketjulle niin kallista, että hyötyjä ei saisi millään takaisin.

Niin ja aattele kun tää sama mamma takoo ensi syksynä 55 kiloo päivässä kolme kuukautta e luokan maitoa mikä tappio olisi tullut jos nyt laittaisi teuraaks tai käyttäisi pyssyä. Jos vaikka siitä 1 laadun maidosta saisi sen 30 litralta niin kannattaisi monessa tapauksessa lypsää vaan kunnes tilanne muuttuu.

Voi olla että 10 prossaa on vähän tiukka raja mutta paljon nykyistä enemmän pitäisi saada lypsettyä kantturoista ennen kuin ne laittaisi pois. Tää kertakäyttöisyys tulee luvattoman kalliiksi. Ja kysehän ei ole siitä että ei lääkitä tai hoideta vaan siitä että tuotantokaudella ei lääkittäisi vaan lypsettäisi hieman huonompaa maitoa eri astiaan jonka meijeri yhtälailla veisi ja tekisi siitä sitten jotain ei niin spesiaali tuotetta. Välillä voisi kaikki maito olla e laatuista jonka arvot voitaisi laskea vaikka 200000 solujen osalta ja 20 bakteerien mutta välillä olisi osa sitten ykkös laatuista mutta siitäkin maksettaisi kohtuullisesti eikä varsinkaan rankaistaisi mitenkään.

Tee 3 navettaa. 1 tuottaa E-luokkaa, toinen ykköstä ja kolmas kakkosta  Sit "kilpailutat" ostajat sillä kuka maksaa ykkösestä ja eteenkin kakkosesta eniten.

Voi olla että 10 prossaa on vähän tiukka raja mutta paljon nykyistä enemmän pitäisi saada lypsettyä kantturoista ennen kuin ne laittaisi pois. Tää kertakäyttöisyys tulee luvattoman kalliiksi. Ja kysehän ei ole siitä että ei lääkitä tai hoideta vaan siitä että tuotantokaudella ei lääkittäisi vaan lypsettäisi hieman huonompaa maitoa eri astiaan jonka meijeri yhtälailla veisi ja tekisi siitä sitten jotain ei niin spesiaali tuotetta. Välillä voisi kaikki maito olla e laatuista jonka arvot voitaisi laskea vaikka 200000 solujen osalta ja 20 bakteerien mutta välillä olisi osa sitten ykkös laatuista mutta siitäkin maksettaisi kohtuullisesti eikä varsinkaan rankaistaisi mitenkään.

Siis sen verran voi olla järkevä tehdä että E-jälkitilistä luovuttaisiin kokonaan ja ykkösluokan hinta olisi aina vaikka 5-10% alempi kuin e-luokan. Ja jos tippuisi ykköseen niin sitten saisi vaan sitä ykkös-luokan hintaa kunnes taas on E:ssä keskiarvot. Ja voisi vielä mennä niin että jos solujen takia laatu tippuu ykköseen niin ei tulisi mitään sen enempää häslää kuin että tuotantoneuvoja soittelisi ja kysyisi että haluatteko asiaa käydä läpi meidän kanssa vai jatkatteko omalla ohjauksella.

E-luokan maitoa kuitenkin tulee koko ajan enemmän niin luulisi että ykkösestä ei olisi niin relevanttia enää rankaista. E-luokan rajoja en silti muuttelisi.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 21.01.16 - klo:18:40

Voi olla että 10 prossaa on vähän tiukka raja mutta paljon nykyistä enemmän pitäisi saada lypsettyä kantturoista ennen kuin ne laittaisi pois. Tää kertakäyttöisyys tulee luvattoman kalliiksi. Ja kysehän ei ole siitä että ei lääkitä tai hoideta vaan siitä että tuotantokaudella ei lääkittäisi vaan lypsettäisi hieman huonompaa maitoa eri astiaan jonka meijeri yhtälailla veisi ja tekisi siitä sitten jotain ei niin spesiaali tuotetta. Välillä voisi kaikki maito olla e laatuista jonka arvot voitaisi laskea vaikka 200000 solujen osalta ja 20 bakteerien mutta välillä olisi osa sitten ykkös laatuista mutta siitäkin maksettaisi kohtuullisesti eikä varsinkaan rankaistaisi mitenkään.

Tee 3 navettaa. 1 tuottaa E-luokkaa, toinen ykköstä ja kolmas kakkosta  Sit "kilpailutat" ostajat sillä kuka maksaa ykkösestä ja eteenkin kakkosesta eniten.

Perjaatteessa jos olisi kaksi tuottajanumeroa ja kaksi tankkia niin voisihan robon yhden egottelulinjan laittaa toiseen tankkiin ja lypselis surutta sinne. Ei ole vain järkeä kun meijeri ei ole varautunut moiseen nii  sitten heidän tankissa olisi taas kaikki sekaisin eli sikäli kaiken pitäisi olla hyvinkin suunniteltua loppuun saakka.

Niin ja mun mielestä on tosi tärkeää että ei sekoiteta sitä että tila on joko e tai ykkös luokassa koska on isoa haaskausta jos 2 lehmän takia koko tilan laatu kärsii. Tärkeämpää olisi että meijeri ottaisi ihan tietoisesti huonompaa raaka-ainetta ittelleen ja tekisi siitä vaikka jauhetta vasikoille tai mitä ikinä pystyisikin.

.. Ette ole ehkä miettineet juustojen tekoa, mutta siihen tuo "liian puhdas" maito ei välttämättä ole parasta mahdollista..
[/quote]

  Muistan pentuna 60- luvulla kun nää laatumääritysjutut tulivat pakollisiksi paikallinen kylämeijerikin joutui tekemään ne, mutta maksoi saman hinnan niistä huolimatta, meijeristi kertoi että ns.kakkosluokan maidosta tulee juustoa paremmin,, Piialla on täysin oikeassa..
  No, nythän on tietysti tuo juotava maito pääosassa ei enää ole sitä pointtia