Niin jossain teoreettisessa laskennassa hävitään muutamia litroja siihen täysin terveeseen nähden mutta toisaalta se vanha lehmä lypsää sen 10 kiloa enemmän kuitenkin kuin nuori. Itse kokisin että tossa 1000 soluluvun alla kun pyöritään niin tuotannollisesti ei kannattaisi tehdä muuta kuin lypsää ja umpituubien kautta seuraavalle kaudelle. Kaikenlainen kikkailu lypsykauden aikana ei tuo kuin kuluja itse toimintaan.

kuitenkin kun kattoo ketkä oikeasti tuottaa eli lypsää tonne yli 1400 litraa kuukaudessa niin pääsääntöisesti se on nämä 3 kauden jälkeiset mammat. Ne kun pitäisi saada lypsämään eikä laittaa pois kun hieman solut renaa ennen kuin saadaan uusiksi tiineiksi.

väitän että tiloilla on heitetty kymmeniä tuhansia rahaa pois liian tiukkojen rajojen johdosta...

Taas kun hävität sen soluttajan pois, niin vähennät solupainetta navetassa. helpotat samalla ylituotantoa juuri tuon 10 litran verran ja sulla on terve karja siinä vaiheessa kun taas maidon hinta nousee. Maidon hinta saa olla vaikka euron litralta, niin et tee yhtään enempää tiliä jos lypsät puolet viemäriin.

Paljonko ne solurajat ja bakteerirajat sitten muualla on? Jokseenkin samanlaista maitoahan lypsetään ainakin Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa. Virossa oli jollakin meijerillä ainakin "ykkösluokan" rajat samat kuin Suomessa E-luokan.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.01.16 - klo:19:51

Bakteerit johtuu lähes aina kaluston pesutruloksesta eli sen kanssa ei ole ongelmia. Solut sen sijaan teetättävät töitä paljon ja väitän että todella paljon lehmiä laitetaan pois juuri solutuksen takia. Pulttipyssy ei ole vaihtoehto kun se on noin 1000 euron tappio/ laaki eli sikäli muut menetelmät on käytössä.

Bäkkäri voisi heittää jonkun arvailun asian tiimoilta kun epäilen että totuus on taruakin ihmeellisempi.

Siiinä kun soluttajalle käy eläilääkäri, niin tuli vähintään 100€ lasku. viikko piikkiä kylkeen ja toinen varoa. Sitten kun ei paranekkaan, niin lypsät vielä viikon viemäriin. Pitäs se kait ruokkiakkin, hoitaa ja juottaakin sen kolmen viikon aikana. No lehmä potkasee tyhjää jus kun seuraavana päivänä sais autoon. Meni se 500€ lehmästä, ellin 100 lasku ja 21 pävaa 31kg maitoa viemäriin! 651 litraa*0.35=227.85! Eli 500+100+228=828€+alv! Tonni meni että heilahtaa! siihen sitten hieho tilalle 1500€, eli hoidon hinnaksi tulikin 2500€! Kun siitä olisikin selvinnyt 1500-500€=1000€, eli käytännössä yhden jonka joutuu honkajoelle laittamaan, niin sillä rahalla ostaa parhaimillaan lähes 2 hiehoa navettaan!

Niin tässä tää juurikin on eli tiukkojen solurajojen takia on pakko ruveta hoitamaan tai poistamaan ja kulut on joka tapauksessa aika hurjat. Kuitenkin jos vaan lypsettäisi ja seurattaisi että kuume tai vastaava ei nousisi niin maitoa tulisi ja sitten vasta hyvä umpihoito päälle. Tavallaan nykyään lypsyaikainen hoito on hyvin kyseenalainen kulujen takia ja eläin pistetään helposti pois kun maito ei ole markkinakelpoista.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.01.16 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.01.16 - klo:19:51

Bakteerit johtuu lähes aina kaluston pesutruloksesta eli sen kanssa ei ole ongelmia. Solut sen sijaan teetättävät töitä paljon ja väitän että todella paljon lehmiä laitetaan pois juuri solutuksen takia. Pulttipyssy ei ole vaihtoehto kun se on noin 1000 euron tappio/ laaki eli sikäli muut menetelmät on käytössä.

Bäkkäri voisi heittää jonkun arvailun asian tiimoilta kun epäilen että totuus on taruakin ihmeellisempi.

Siiinä kun soluttajalle käy eläilääkäri, niin tuli vähintään 100€ lasku. viikko piikkiä kylkeen ja toinen varoa. Sitten kun ei paranekkaan, niin lypsät vielä viikon viemäriin. Pitäs se kait ruokkiakkin, hoitaa ja juottaakin sen kolmen viikon aikana. No lehmä potkasee tyhjää jus kun seuraavana päivänä sais autoon. Meni se 500€ lehmästä, ellin 100 lasku ja 21 pävaa 31kg maitoa viemäriin! 651 litraa*0.35=227.85! Eli 500+100+228=828€+alv! Tonni meni että heilahtaa! siihen sitten hieho tilalle 1500€, eli hoidon hinnaksi tulikin 2500€! Kun siitä olisikin selvinnyt 1500-500€=1000€, eli käytännössä yhden jonka joutuu honkajoelle laittamaan, niin sillä rahalla ostaa parhaimillaan lähes 2 hiehoa navettaan!

Niin tässä tää juurikin on eli tiukkojen solurajojen takia on pakko ruveta hoitamaan tai poistamaan ja kulut on joka tapauksessa aika hurjat. Kuitenkin jos vaan lypsettäisi ja seurattaisi että kuume tai vastaava ei nousisi niin maitoa tulisi ja sitten vasta hyvä umpihoito päälle. Tavallaan nykyään lypsyaikainen hoito on hyvin kyseenalainen kulujen takia ja eläin pistetään helposti pois kun maito ei ole markkinakelpoista.

No tähän huonoon hintatilanteeseen ei paljon auta jos meijeriin ajetaan kaikki alle 500000 solun maidot! Ennemmin pitäisi rajaa TIPUTTAA 200000!

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.01.16 - klo:08:13

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.01.16 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.01.16 - klo:19:51

Bakteerit johtuu lähes aina kaluston pesutruloksesta eli sen kanssa ei ole ongelmia. Solut sen sijaan teetättävät töitä paljon ja väitän että todella paljon lehmiä laitetaan pois juuri solutuksen takia. Pulttipyssy ei ole vaihtoehto kun se on noin 1000 euron tappio/ laaki eli sikäli muut menetelmät on käytössä.

Bäkkäri voisi heittää jonkun arvailun asian tiimoilta kun epäilen että totuus on taruakin ihmeellisempi.

Siiinä kun soluttajalle käy eläilääkäri, niin tuli vähintään 100€ lasku. viikko piikkiä kylkeen ja toinen varoa. Sitten kun ei paranekkaan, niin lypsät vielä viikon viemäriin. Pitäs se kait ruokkiakkin, hoitaa ja juottaakin sen kolmen viikon aikana. No lehmä potkasee tyhjää jus kun seuraavana päivänä sais autoon. Meni se 500€ lehmästä, ellin 100 lasku ja 21 pävaa 31kg maitoa viemäriin! 651 litraa*0.35=227.85! Eli 500+100+228=828€+alv! Tonni meni että heilahtaa! siihen sitten hieho tilalle 1500€, eli hoidon hinnaksi tulikin 2500€! Kun siitä olisikin selvinnyt 1500-500€=1000€, eli käytännössä yhden jonka joutuu honkajoelle laittamaan, niin sillä rahalla ostaa parhaimillaan lähes 2 hiehoa navettaan!

Niin tässä tää juurikin on eli tiukkojen solurajojen takia on pakko ruveta hoitamaan tai poistamaan ja kulut on joka tapauksessa aika hurjat. Kuitenkin jos vaan lypsettäisi ja seurattaisi että kuume tai vastaava ei nousisi niin maitoa tulisi ja sitten vasta hyvä umpihoito päälle. Tavallaan nykyään lypsyaikainen hoito on hyvin kyseenalainen kulujen takia ja eläin pistetään helposti pois kun maito ei ole markkinakelpoista.

No tähän huonoon hintatilanteeseen ei paljon auta jos meijeriin ajetaan kaikki alle 500000 solun maidot! Ennemmin pitäisi rajaa TIPUTTAA 200000!

Niin jotenkin tarttisi kerätä kahta laatua. Ehkä toisen raja voisi olla se 200 ja bakteerit 10 ja toinen sitten vaikka 500 ja bakteerit 50. Tällöin meijerille olisi mahdollisuus tehdä todellista lisäarvotuotetta tosta paremmasta ja tilat saisi tuotantokulut alas kun osan voisi lähettää tolla huonommalla laadulla mistä tosiaan maksettaisi huonommin mutta vältyttäisi ylimääräisistä lääkityksistä ja poistoista.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 20.01.16 - klo:08:19

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.01.16 - klo:08:13

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.01.16 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.01.16 - klo:19:51

Bakteerit johtuu lähes aina kaluston pesutruloksesta eli sen kanssa ei ole ongelmia. Solut sen sijaan teetättävät töitä paljon ja väitän että todella paljon lehmiä laitetaan pois juuri solutuksen takia. Pulttipyssy ei ole vaihtoehto kun se on noin 1000 euron tappio/ laaki eli sikäli muut menetelmät on käytössä.

Bäkkäri voisi heittää jonkun arvailun asian tiimoilta kun epäilen että totuus on taruakin ihmeellisempi.

Siiinä kun soluttajalle käy eläilääkäri, niin tuli vähintään 100€ lasku. viikko piikkiä kylkeen ja toinen varoa. Sitten kun ei paranekkaan, niin lypsät vielä viikon viemäriin. Pitäs se kait ruokkiakkin, hoitaa ja juottaakin sen kolmen viikon aikana. No lehmä potkasee tyhjää jus kun seuraavana päivänä sais autoon. Meni se 500€ lehmästä, ellin 100 lasku ja 21 pävaa 31kg maitoa viemäriin! 651 litraa*0.35=227.85! Eli 500+100+228=828€+alv! Tonni meni että heilahtaa! siihen sitten hieho tilalle 1500€, eli hoidon hinnaksi tulikin 2500€! Kun siitä olisikin selvinnyt 1500-500€=1000€, eli käytännössä yhden jonka joutuu honkajoelle laittamaan, niin sillä rahalla ostaa parhaimillaan lähes 2 hiehoa navettaan!

Niin tässä tää juurikin on eli tiukkojen solurajojen takia on pakko ruveta hoitamaan tai poistamaan ja kulut on joka tapauksessa aika hurjat. Kuitenkin jos vaan lypsettäisi ja seurattaisi että kuume tai vastaava ei nousisi niin maitoa tulisi ja sitten vasta hyvä umpihoito päälle. Tavallaan nykyään lypsyaikainen hoito on hyvin kyseenalainen kulujen takia ja eläin pistetään helposti pois kun maito ei ole markkinakelpoista.

No tähän huonoon hintatilanteeseen ei paljon auta jos meijeriin ajetaan kaikki alle 500000 solun maidot! Ennemmin pitäisi rajaa TIPUTTAA 200000!

Niin jotenkin tarttisi kerätä kahta laatua. Ehkä toisen raja voisi olla se 200 ja bakteerit 10 ja toinen sitten vaikka 500 ja bakteerit 50. Tällöin meijerille olisi mahdollisuus tehdä todellista lisäarvotuotetta tosta paremmasta ja tilat saisi tuotantokulut alas kun osan voisi lähettää tolla huonommalla laadulla mistä tosiaan maksettaisi huonommin mutta vältyttäisi ylimääräisistä lääkityksistä ja poistoista.

Nyt sitten lähdettiiin..eli kahdet keräyskustannukset??? Ei. Ennen kannattaa jo maksaa, että sellainen tila, jolla maito on tuon ykkösluokan rajan alla lopettaa ja kaikki samaan tankkiin.. Ette ole ehkä miettineet juustojen tekoa, mutta siihen tuo "liian puhdas" maito ei välttämättä ole parasta mahdollista..

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 20.01.16 - klo:08:19

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.01.16 - klo:08:13

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.01.16 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.01.16 - klo:19:51

Bakteerit johtuu lähes aina kaluston pesutruloksesta eli sen kanssa ei ole ongelmia. Solut sen sijaan teetättävät töitä paljon ja väitän että todella paljon lehmiä laitetaan pois juuri solutuksen takia. Pulttipyssy ei ole vaihtoehto kun se on noin 1000 euron tappio/ laaki eli sikäli muut menetelmät on käytössä.

Bäkkäri voisi heittää jonkun arvailun asian tiimoilta kun epäilen että totuus on taruakin ihmeellisempi.

Siiinä kun soluttajalle käy eläilääkäri, niin tuli vähintään 100€ lasku. viikko piikkiä kylkeen ja toinen varoa. Sitten kun ei paranekkaan, niin lypsät vielä viikon viemäriin. Pitäs se kait ruokkiakkin, hoitaa ja juottaakin sen kolmen viikon aikana. No lehmä potkasee tyhjää jus kun seuraavana päivänä sais autoon. Meni se 500€ lehmästä, ellin 100 lasku ja 21 pävaa 31kg maitoa viemäriin! 651 litraa*0.35=227.85! Eli 500+100+228=828€+alv! Tonni meni että heilahtaa! siihen sitten hieho tilalle 1500€, eli hoidon hinnaksi tulikin 2500€! Kun siitä olisikin selvinnyt 1500-500€=1000€, eli käytännössä yhden jonka joutuu honkajoelle laittamaan, niin sillä rahalla ostaa parhaimillaan lähes 2 hiehoa navettaan!

Niin tässä tää juurikin on eli tiukkojen solurajojen takia on pakko ruveta hoitamaan tai poistamaan ja kulut on joka tapauksessa aika hurjat. Kuitenkin jos vaan lypsettäisi ja seurattaisi että kuume tai vastaava ei nousisi niin maitoa tulisi ja sitten vasta hyvä umpihoito päälle. Tavallaan nykyään lypsyaikainen hoito on hyvin kyseenalainen kulujen takia ja eläin pistetään helposti pois kun maito ei ole markkinakelpoista.

No tähän huonoon hintatilanteeseen ei paljon auta jos meijeriin ajetaan kaikki alle 500000 solun maidot! Ennemmin pitäisi rajaa TIPUTTAA 200000!

Niin jotenkin tarttisi kerätä kahta laatua. Ehkä toisen raja voisi olla se 200 ja bakteerit 10 ja toinen sitten vaikka 500 ja bakteerit 50. Tällöin meijerille olisi mahdollisuus tehdä todellista lisäarvotuotetta tosta paremmasta ja tilat saisi tuotantokulut alas kun osan voisi lähettää tolla huonommalla laadulla mistä tosiaan maksettaisi huonommin mutta vältyttäisi ylimääräisistä lääkityksistä ja poistoista.

Eli sinä olet valmis ruokkimaan lehmää sen 2,4 litran edestä enemmän vaikka se ei sitä lypsä?

Se teoreettinen 2,4 litraa on näissä kuluissa aivan mitätön kun eläimen poisto ja hoito maksaa tuhansia ja tilalle saa eläimen joka häviää 5000 litraa vuosituotoksessa ja jolle joudutaan opettamaan koko navettarutiini uudestaan.

Keräily toki vaatisi omat lisäsysteemit mutta kaikki siis pitäisi kuitenkin hoitua samalla ajolla eli sama auto imisi kahta laatua. Tietenkin laadun mukainen jaottelu tilalla vaatisi tekniikkaa ja kaikki maksaisi mutta veikkaan että kokonaisuudessa tilat voittaisi tuloksessa mikä kait on tarkoitus maidontuotannossa.

Se teoreettinen 2,4 litraa on näissä kuluissa aivan mitätön kun eläimen poisto ja hoito maksaa tuhansia ja tilalle saa eläimen joka häviää 5000 litraa vuosituotoksessa ja jolle joudutaan opettamaan koko navettarutiini uudestaan.

Keräily toki vaatisi omat lisäsysteemit mutta kaikki siis pitäisi kuitenkin hoitua samalla ajolla eli sama auto imisi kahta laatua. Tietenkin laadun mukainen jaottelu tilalla vaatisi tekniikkaa ja kaikki maksaisi mutta veikkaan että kokonaisuudessa tilat voittaisi tuloksessa mikä kait on tarkoitus maidontuotannossa.

No ei se ihan mitätön ole! Kun teet mittalypsyn, niin se näyttää sen 2,4 litraa vähemmän ja sinä ruokit silloin sitä pienemmälle maitomäärälle jolloin taas tuotos tippuu. Kun tämä kierre jatkuu, niin tuo 5000 on mitätön määrä ja josain vaiheessahan se soluttaja pitää korvata. Jos karjan keskituotos on se 10000kg ja hieho lypsää 5000kg, niin ainakin meiltä se lähtee melko liukaasti!

Siis nää ongelmalliset eläimet joiden solurajat on tiukalls lypsää äkkiseltään 14 tuhannen keskituottoa ja ne ruokitaan sen mukaan. Hiehoilla kuitenkin vuosituotot jää herkästi alle kympin varsinkin jos ne satutaan saamaan heti tiineeksi eli sikäli jos uudistusprosentti saataisi laskemaan jonnekkin 10 % nykyisen 25-35% välistä niin tulos nousisi aivan varmasti.

Siis nää ongelmalliset eläimet joiden solurajat on tiukalls lypsää äkkiseltään 14 tuhannen keskituottoa ja ne ruokitaan sen mukaan. Hiehoilla kuitenkin vuosituotot jää herkästi alle kympin varsinkin jos ne satutaan saamaan heti tiineeksi eli sikäli jos uudistusprosentti saataisi laskemaan jonnekkin 10 % nykyisen 25-35% välistä niin tulos nousisi aivan varmasti.

Niistä lähtis ilman että soluraja on tiukalla LÄHES 1000 kg enemmän maitoa samalla kustannuksella. Kun soluttajia karsii, niin karjan kestävyys paranee kun kestävämmät eläimet jää jäljelle ja silloin hoitojen tarve myös vähenee.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.01.16 - klo:09:00

Siis nää ongelmalliset eläimet joiden solurajat on tiukalls lypsää äkkiseltään 14 tuhannen keskituottoa ja ne ruokitaan sen mukaan. Hiehoilla kuitenkin vuosituotot jää herkästi alle kympin varsinkin jos ne satutaan saamaan heti tiineeksi eli sikäli jos uudistusprosentti saataisi laskemaan jonnekkin 10 % nykyisen 25-35% välistä niin tulos nousisi aivan varmasti.

Niistä lähtis ilman että soluraja on tiukalla LÄHES 1000 kg enemmän maitoa samalla kustannuksella. Kun soluttajia karsii, niin karjan kestävyys paranee kun kestävämmät eläimet jää jäljelle ja silloin hoitojen tarve myös vähenee.

Ei lähtisi koska se ei käytännössä toteudu vaan vaihtoehto on joko kallis hoito tai hieholla korvaaminen jolloin tuotos laskee 4 tuhannella kilolla. Toki seassa on joku joka pystyy lypsämään rajojen sisällä mutta monella solut karkaa tonne 600 -1000 väliin mikä vie jo tankkimaidot kriittiseksi.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.01.16 - klo:09:00

Siis nää ongelmalliset eläimet joiden solurajat on tiukalls lypsää äkkiseltään 14 tuhannen keskituottoa ja ne ruokitaan sen mukaan. Hiehoilla kuitenkin vuosituotot jää herkästi alle kympin varsinkin jos ne satutaan saamaan heti tiineeksi eli sikäli jos uudistusprosentti saataisi laskemaan jonnekkin 10 % nykyisen 25-35% välistä niin tulos nousisi aivan varmasti.

Niistä lähtis ilman että soluraja on tiukalla LÄHES 1000 kg enemmän maitoa samalla kustannuksella. Kun soluttajia karsii, niin karjan kestävyys paranee kun kestävämmät eläimet jää jäljelle ja silloin hoitojen tarve myös vähenee.

Tämä on tosi.Nykyään näkyy olevan lähes trendi hyysätä niitä soluttajia kolmitissisiä.Mitä enemmän bakteerikantoja pidetään yllä,sitä enemmän niitä on,loppujen lopuksi saa myös hiehoihin.Ruotsissa on korkeampi soluraja myös,selittänee alhaisemman antibiottien käytön,en kumminkaan kannata,koska näitä tarttuvia bakterikantoja ei tarvita.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 20.01.16 - klo:09:03

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.01.16 - klo:09:00

Siis nää ongelmalliset eläimet joiden solurajat on tiukalls lypsää äkkiseltään 14 tuhannen keskituottoa ja ne ruokitaan sen mukaan. Hiehoilla kuitenkin vuosituotot jää herkästi alle kympin varsinkin jos ne satutaan saamaan heti tiineeksi eli sikäli jos uudistusprosentti saataisi laskemaan jonnekkin 10 % nykyisen 25-35% välistä niin tulos nousisi aivan varmasti.

Niistä lähtis ilman että soluraja on tiukalla LÄHES 1000 kg enemmän maitoa samalla kustannuksella. Kun soluttajia karsii, niin karjan kestävyys paranee kun kestävämmät eläimet jää jäljelle ja silloin hoitojen tarve myös vähenee.

Tämä on tosi.Nykyään näkyy olevan lähes trendi hyysätä niitä soluttajia kolmitissisiä.Mitä enemmän bakteerikantoja pidetään yllä,sitä enemmän niitä on,loppujen lopuksi saa myös hiehoihin.Ruotsissa on korkeampi soluraja myös,selittänee alhaisemman antibiottien käytön,en kumminkaan kannata,koska näitä tarttuvia bakterikantoja ei tarvita.

Muistuu mieleen kun aikoinaan meillä pidettiin niitä "lempi" lehmiä ja lypsettin 2 neljannestä tankiin. Imeteltiin kun rahat ei tahdo edes rehu laskuun riittää. Rupesin laskemaan että "tuokaan" kanttura ei lypsä syömiään rehuja! Riviä läpi kylmästi ja valinta umpeen tai autoon! 5 pokivaa hiehoa ostona tilalle. Nyt navetassa on 2 umpeutettua neljännestä. Meni vuosi ettei ollut yhtään ja solut alle 100 tankissa.

Tuntuu olevan meilläkin ainakin yhdellä lehmällä ja sen jälkeläisillä aina ongelmia solutuksen kanssa... Tämmöisistä "linjoista" pitäis päästä erilleen. Kirvesjalostus on kaikista tehokkainta jos siihen olis varaa...