Voi suorakylvössä olla varsin usein tilanne että tilallinen on liian aikaisin pellolla. Jos malttaisi olla viikon myöhempään niin lopputulos olisi 1000 kiloa enemmin satoa.

Sänkimaa lämpiää hitaammin ennen kylvöä ja kylvön jälkeenkin pysyy pitkään kylmänä. Pellon pinnan liika kosteus pilaa koko suorakylvön, varsinkin jos kylvöä seuraa pitkä kuiva kausi. Jos vielä kylvö on tehty liian syvään jää oras jo alkuaan harvaksi ja huonoksi. Tästä on kokemusta.

Valitettavasti  suorakylvö ei ensimmäisinä vuosina muutenkaan meinaa onnistua. Kyntöanturan lisäksi tulee pintaan vielä toinen tiivis kerros. Moni kyllästyy jo parin sateisen kesän jälkeen....

Vaikka pidemmällä aikavälillä suorakylvön sadot ilmeisesti pitäis parantua, niin kyllähän se varmasti kyrsii jos pitää pari vuotta kärvistellä tosi huonoilla sadoilla... Ehkä kannattais miettiä mieluummin viljelykiertoa ym. asioita millä hoitaa maan kasvukuntoa. Mutta kukin tekee omat ratkaisunsa. Täällä päin suorakylvöä on moni kokeillut ja seuraavaksi on tullut lautastinttari ja sitten lähdetään hakemaan kyntöauroja...

Vaikka pidemmällä aikavälillä suorakylvön sadot ilmeisesti pitäis parantua, niin kyllähän se varmasti kyrsii jos pitää pari vuotta kärvistellä tosi huonoilla sadoilla... Ehkä kannattais miettiä mieluummin viljelykiertoa ym. asioita millä hoitaa maan kasvukuntoa. Mutta kukin tekee omat ratkaisunsa. Täällä päin suorakylvöä on moni kokeillut ja seuraavaksi on tullut lautastinttari ja sitten lähdetään hakemaan kyntöauroja...

Suorakylvö vaatii maidensa tuntemista, hyvää ja monipuolista viljelykiertoa, ammattitaitoa ja maan tilanteen seuraamista. Joillakin mailla se onnistuu helposti, jotkin tarvitsevat muita toimia vaikkapa viljelykierrossa. Kyntö on turvallinen ja helppo ratkaisu. Siinä saa piilotettua ja lievennettyä mahdollisesti olevia ongelmia. Lautasmuokkaimen jälkeen kyntöaurat ymmärrän hyvin... Itse pyrin mahdollisimman vähäiseen kyntöön ja yleensäkin muokkaukseen. Luomussa tuo suorakylvö kun on vähän haastavaa...

Oman näkemyksen mukaan suorakylvö toimii suomessa parhaiten jäykemmillä mailla... Meillä päin kun semmoisia ei käytännössä ole ollenkaan. Lisäksi täällä päin on hyvin vähän puhtaita kasvinviljelytiloja ja eläimet on pääasiassa märehtijöitä niin viljanviljely + rypsit, ym. on huomattavassa vähemmistössä.

Miks mä jotenkin kuvittelen että hietamaat olis parhaita suorakylvöön?
Edellyttää siis että sataa tarpeeksi.

Ikinä en ole suorakylvökoneella mitään kylvänyt, mutta on vaan sellainen kutina että noilla meidän erm khtmr pelloilla onnistuis yhtä hyvin kuin kyntämälläkin.

Vaikka pidemmällä aikavälillä suorakylvön sadot ilmeisesti pitäis parantua, niin kyllähän se varmasti kyrsii jos pitää pari vuotta kärvistellä tosi huonoilla sadoilla... Ehkä kannattais miettiä mieluummin viljelykiertoa ym. asioita millä hoitaa maan kasvukuntoa. Mutta kukin tekee omat ratkaisunsa. Täällä päin suorakylvöä on moni kokeillut ja seuraavaksi on tullut lautastinttari ja sitten lähdetään hakemaan kyntöauroja...

Suorakylvöön siirryttäessä  pitää siirtyä vaikka lohko kerrallaan, niin ei tarvitte kärvistellä, ja oppii
pikkuhiljaa suorakylväjäksi.

Voi suorakylvössä olla varsin usein tilanne että tilallinen on liian aikaisin pellolla. Jos malttaisi olla viikon myöhempään niin lopputulos olisi 1000 kiloa enemmin satoa.

Oliskohan tämä ilmiö tuttu varsinkin VM'ällä. Kun hieman liian aikaisin kylvetty pelto kuivuu, aukeaa kylvövako, kuivattaen siemenen ympäristön. Kyseisen koneen "suljinpyörä" kun käsittääkseni painaa vakoa vain suoraa ylhäältä päin. Kun taasen Semeaton sulkupyörä http://www.suomensuorakylvo.fi/semeato-vantaisto.php taasen painaa vaon kiinni sivulta päin.

Ainakin omien koeruutujen perusteella kylvö hieman liian kostean tuntuiseen maahan antoi selvästi paremman lopputuloksen kuin hieman liian kuivaan.

Oman näkemyksen mukaan suorakylvö toimii suomessa parhaiten jäykemmillä mailla... Meillä päin kun semmoisia ei käytännössä ole ollenkaan. Lisäksi täällä päin on hyvin vähän puhtaita kasvinviljelytiloja ja eläimet on pääasiassa märehtijöitä niin viljanviljely + rypsit, ym. on huomattavassa vähemmistössä.

Meillä se toimii erinomaisesti hiekka- ja hietamailla. Savella se vaatii sellaistatarkkuutta kylvöajankohtaan, että kun jää oikeaa aijankohtaa odottamaan, voi talvi tulla. Hiesulle se sovi sitten sitäkään vähää. Sille nyt muutenkin sopisi lähinnä tiilien tuottaminen. Vahinko vain, että niitäkin maita on ja täkäläinen tiilitehdaskin irtisanoi viimeiset duunarinsa joulun alla ja siirsi kaiken tuotantonsa Korialle.

Siitäpä tulikin mieleeni, että muuan ystäväni (sd) jäi sitten työttömäksi tiilitehtaalta. Kysyin häneltä, mitä nyt... sanoi aivan ensiksi lähtevänsä Thaimaahan kahdeksi viikoksi. Totesin siihen, että on tämä suomalainen kovaosaisuus vaan toisenlaista kuin muualla maailmassa. Täällä kun jää työttömäksi, niin ainoa vaikutus arkeen on se, että on enemmän aikaa lomailla kaukomailla. - c'est la vie, totesi toveri siihen.

Nämä suorakylvönäkemykset on sellaisia, että jokaisella on omansa. Toiset on sitä mieltä, että hiesulle se nimenomaan sopii hyvin. Toi Koopeen vinkki lohko kerrallaan siirtymisestä lienee hyvä. Kollegalla on ollut yksi lohko suorakylvössä vuosikymmenen ja aina urakoitsijalla teetettynä. Kokemukset sellaisia, että jonain vuonna parempi kuin muokatut ja sitten toisinpäin. Pitkän ajan keskiarvona, että samat jyvät tulee kummallakin menetelmällä. Tällainenkin kokeilu on vaikea toteuttaa onnistuneesti, kun muuttujia on niin paljon. Esim. kylvinkonemerkki vaikuttaa. Eräällä merkillä tulee paremmat oraat kuin sillä toisella. Tämä saattaa tosin mennä urakoitsijan piikkiin, että se toinen ei sitten kuitenkaan hanskaa hommaa aivan täysin.

Lueskelin eilen Koneviestin suorakylvökokeilua ja taas kerran rapidi oli toiminut parhaiten, vaikka kyseessä oli ruismaa, jolla kuvittelisi kylvön onnistumisen olevan kaikilla melko samanlainen. En tiedä kylvääkö se Kuusela edelleen sen koelohkon. Hankkija saisi ottaa sen mukaan noihin konekoulutuksiin, siinä on mies, joka osaa kylvää rapidilla.

Nämä suorakylvönäkemykset on sellaisia, että jokaisella on omansa. Toiset on sitä mieltä, että hiesulle se nimenomaan sopii hyvin. Toi Koopeen vinkki lohko kerrallaan siirtymisestä lienee hyvä. Kollegalla on ollut yksi lohko suorakylvössä vuosikymmenen ja aina urakoitsijalla teetettynä. Kokemukset sellaisia, että jonain vuonna parempi kuin muokatut ja sitten toisinpäin. Pitkän ajan keskiarvona, että samat jyvät tulee kummallakin menetelmällä. Tällainenkin kokeilu on vaikea toteuttaa onnistuneesti, kun muuttujia on niin paljon. Esim. kylvinkonemerkki vaikuttaa. Eräällä merkillä tulee paremmat oraat kuin sillä toisella. Tämä saattaa tosin mennä urakoitsijan piikkiin, että se toinen ei sitten kuitenkaan hanskaa hommaa aivan täysin.

Lueskelin eilen Koneviestin suorakylvökokeilua ja taas kerran rapidi oli toiminut parhaiten, vaikka kyseessä oli ruismaa, jolla kuvittelisi kylvön onnistumisen olevan kaikilla melko samanlainen. En tiedä kylvääkö se Kuusela edelleen sen koelohkon. Hankkija saisi ottaa sen mukaan noihin konekoulutuksiin, siinä on mies, joka osaa kylvää rapidilla.

jos kylvö onnistuu normaalisti eli vannas menee maahan ja siemenet jäävät oikeaan syvyyteen, luulisi erojen olevan minimaaliset konemerkkien välillä.

Rapidin edessä on tainnut aina ollut muokkari, samoin nyt koko kärkikolmikolla. Jos olkea ei syksyllä sotke maahan, niin auttaa ilmeisesti sekin, kun keväällä kylvön yhteydessä vähän sekoittaa. Vaikuttaa maan lämpiämiseen, sekä haihduttaa pinnasta kosteutta, jolloin kuivuus ei pääse kuorettamaan maata. Pelkät kylvövantaat vetää pahimmassa tapauksessa märkään taikinaan vaon, joka jää auki ja kuivuu kovaksi. Olkipatjaan tulee viillettyä rako tai se taittuu siementen alle vaon pohjalle. Märkä olki ei helpolla leikkaannu pehmeää pohjaa vasten.

Itse olen taipuvainen uskomaan tuohon esimuokkauksen merkitykseen. Ainakin rapidilla se on välttämätöntä kovilla maalajeilla. Toi muokkaus myös mahdollistaa syvemmän kylvön, mikä on merkityksellinen asia loppukesän helteillä.

Ekana vuonna kokeilin parilla lohkolla, tuota esimuokkausta, lautasmuokkarilla. Päivää ennen vedin kerran matalaan. Toisella lohkolla muokkasin koko lohkon, pieni kun oli. Ja toisella lohkolla 60% lohkosta. Itämisen tai sadon kannalta ei eroa huomannut. Eli tuossa tapauksessa turhaan ajoin. Mutta toki tulos oli vain yksittäisotos, eikä pitkän tutkimuksen johtopäätös. Kun ei ole ennakkotietoa tulevista sääoloista, ei voi arvata mikä toimintamalli antaisi parhaan lopputuloksen. Omalla kohdallani suorakylvö kuitenkin on valittu linjaus ja siinä pysyn. Omakohtaisesti ainakin saavutan sillä niin paljon etuja, etten näe syitä miksi siitä luopuisin. Mukavuudenhalu ei niistä varmaan ole vähäisin

Tuohon Rapid kommentiin heittäisin ajatuksen:
Toisaalta kun maata muokataan, oli se sitten esimuokkausta tai mitä lie, niin samalla myös kosteuden haihtuminen maaperästä lisääntyy. Joten voisi ajatella, tuon syvemmän kylvön olevan myös tarpeellinen juuri muokkauksen johdosta. -Ei siis välttämättä vain sen mahdollistaja?

Ehkä Rapid tai Tume kylvön pointti on että lautasmuokkaus on kylvön kanssa samaan aikaan. Takapyörästö tiivistää juuri muokatun maan ja jyvä jää hyviin kosteus oloihin.

Rapidilla ei suorakylvetä. Sillä Rapidkylvetään®

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=67038.msg1208224#msg1208224

Kyllä mää kattelin tuon ketjun läpi, että siellä anti-rapidistit hehkuttaa..