Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.01.16 - klo:09:32

Lainaus käyttäjältä: jcb - 15.01.16 - klo:09:25

Sanotaan että virheistä pitäisi oppia ja ei ole tyhmää epäonnistua, mutta se on ,
jos saman virheen toistaa uudestaan ja uudestaan, eli kokeen mukaan kyntää vuodesta toiseen!

Niin, kokeen järjestelyssä ei liene tarkistettu, menestyykö kokeen kyntöpalsta edes paikkakunnan
muiden kynnettyjen normipalstojen vertaisesti.

-SS-

Älä ny pilaa iloa

Tulevista numeroista näkee, tai saadaan lie raporttia miksi näin. Jutussa mainittiin että kynnetty lakoontui täysin? Eikös se yleensä romahduta sadon, ainakin omilla pelloilla. Mainittiin myös, että kasvunsääde olisi pitänyt jakaa kaikilla kahteen osaan.

Tuntuu niin käsittämättömältä, omien ja muiden täkäläisten kokemuksilla, että kuinka ei knnöllä saa parasta satoa. Maalaajeissa ja olosuhteiss ON eroa. Mielellään kylväisi suoraan, jos sillä tilin tekis Ihan hirveitä oli nuo viime vuodenkin vähät suorakylvöt, pyöreä pelto ja ojaan saakka kellertävä oras sadekaude jälkeen. Ojan takana oma maa jatkui kynnettynä, ja oli todella komeat oraat Maalaji ja pellon rakennekin varmasti ojan vieressä kunnossa, mutta ei...

Se pitäs viedä tää oppi keskieurooppaankin, sielläkään eivät hoksaa suorakylvää...

Samaa olen ihmetellyt. Omat parhaat sadot kevätviljalla (+7 t/ha) ovat tulleet pääsääntöisesti kynnetyltä, mutta eipä kynnostä ainoaksi totuudeksi ole jos sitä ei ole suorakylvökään

Vähän vuodesta riippuen on hyviä kokemuksia myös kultivoinnista ja lautasmuokkauksestakin. Heikommin on pärjätty ns. suorakylvöllä tai keväällä tehdyllä kevytmuokkauksella. Maalaji meillä on vissiin aika samaa mitä Loimaan suorakylvölohkoilla.

Jonkunlainen näppituntuma on, että vuodesta toiseen jatkuva kyntöviljely on huonoin valinta ainakin savimaalle, ilmeisesti anturan muodostuksen takia. Vastaavasti vuosikausia kevytmuokatut ja/tai muokkaamatta viljellyt maat ei mene ainakaan huonompaan suuntaan jos ne joskus vahingossa tulee kyntäneeksi.

Kuinka moni raatilaisista on itse käynyt tuolla skylvötesti paikalla? Paikan päällä kun käy niin ei kauaa tarvitse ihmetellä miksi se kyntö ei ole pärjännyt oikein minään vuonna: Kyntöruutu on lohkon nurkka joka rajautuu päätehakkuukypsään kuusikkoon, uskallan väittää että eipä siinä häävejä satoja tarvitsisi korjata suorakylvönkään jäljiltä 

Samaa miettinyt että miksiköhän nuo virkaveljet tuolla keski-Euroopassa ole keksineet tuota suorakylvön ihanuutta ja autuutta, siinäpä JCBlle pala purtavaksi samalla kannalla myös siitä ettei ole olemassa yhtä oikeaa menetelmää maan muokkaamiseen tai muokkaamattomuuteen. Itellä tulee kynnettyä, kultivoitua ja lautastinttarilla ajeltua mutta suorakylvöä ei ole tullut harrastettua, eipä se näillä seuduilla ole oikein kellään onnistunutkaan. Liekkö ammattitaidon puutteesta kyse vai mistä mutta surkeimmat kasvustot vuodesta toiseen suoraan sänkeen kylväjillä. Tästä olen päätellyt että eipä kai toi itelläkään voi toimia kun tuokin isäntä ton homman ryssi 

Suorakylvökoe on mielestäni hieno käytännön testi ilman mitään kikkailua niinkuin joka lehtijutussakin on mainittu että tavoitteena ei ole tehdä tiedettä vaan käytännön testiä muuttuvissa olosuhteissa. Isäntä jonka pelloilla testi on järjestetty on yksi ammattitaitoisimmista viljelijöistä jonka olen tavannut. Hän pitää huolen että asiat tehdään juuri ja oikein eikä sinnepäin! Testin järjestelyihin on varmasti mennyt eräskin työtunti ja kaikki tämä on tehty silkasta mielenkiinnosta asiaa kohtaan, uskallan väittää että aika monelta meistä jäisi sama homma tekemättä

Tulukaapa koittaan polttaa oljet näiltä turvemailta. Saattaa palaa vähä muutaki ja vähä kauemmin ku päivän... 

Toinen voisi olla joku vanha ajosilppuri. Sillä pehkut millin pätkiksi!

Toinen voisi olla joku vanha ajosilppuri. Sillä pehkut millin pätkiksi!

Rupee sillä tavalla suorakylvön polttoaineen ja konekustannusten kulutus nousemaan. Olkiäkeetkin ovat tavallisen äkeen hinnoissa.

-SS-

Olen tolla suorakylvöpalstalla käynyt pari kertaa, mutta se oli silloin alkuaikoina. Siihenhän on tullut uusia koejuttuja mukaan myöhemmin. Ihmeen hyvin ne on siinä vainiolla menestyneet. Jos olisi hiukan keskimääräisempi lohko, niin keltaisiakin vuosia olisi ollut. Tämä on moneen kertaan jauhettu, mutta sanotaan se nyt taas, että suorakylvö soveltuu joillekin lohkoille ja toisille ei. Pellon vesitalous täytyy olla luontaisesti kunnossa tai sitten täytyy vetää lisää ojaa reilulla sannoituksella.

Olen tolla suorakylvöpalstalla käynyt pari kertaa, mutta se oli silloin alkuaikoina. Siihenhän on tullut uusia koejuttuja mukaan myöhemmin. Ihmeen hyvin ne on siinä vainiolla menestyneet. Jos olisi hiukan keskimääräisempi lohko, niin keltaisiakin vuosia olisi ollut. Tämä on moneen kertaan jauhettu, mutta sanotaan se nyt taas, että suorakylvö soveltuu joillekin lohkoille ja toisille ei. Pellon vesitalous täytyy olla luontaisesti kunnossa tai sitten täytyy vetää lisää ojaa reilulla sannoituksella.

Tänä vuonna ei ainakaan täällä päin suorakylväjät sadoilla juhlinu, no säästipä ainakin puinnissa ja kuivauksessa. Joskus ite kokeilin muokkaria ja luovuin aika pian, ruiskutuksen tarve kasvoi huomattavasti ja ainakin itellä sitä löpöä kulu niin, että pyörre kävi tankissa. Kynnössä ei mene yhtään sen enempää ainetta, aikaa tosin kyllä.   

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 16.01.16 - klo:18:46

Olen tolla suorakylvöpalstalla käynyt pari kertaa, mutta se oli silloin alkuaikoina. Siihenhän on tullut uusia koejuttuja mukaan myöhemmin. Ihmeen hyvin ne on siinä vainiolla menestyneet. Jos olisi hiukan keskimääräisempi lohko, niin keltaisiakin vuosia olisi ollut. Tämä on moneen kertaan jauhettu, mutta sanotaan se nyt taas, että suorakylvö soveltuu joillekin lohkoille ja toisille ei. Pellon vesitalous täytyy olla luontaisesti kunnossa tai sitten täytyy vetää lisää ojaa reilulla sannoituksella.

Tänä vuonna ei ainakaan täällä päin suorakylväjät sadoilla juhlinu, no säästipä ainakin puinnissa ja kuivauksessa. Joskus ite kokeilin muokkaria ja luovuin aika pian, ruiskutuksen tarve kasvoi huomattavasti ja ainakin itellä sitä löpöä kulu niin, että pyörre kävi tankissa. Kynnössä ei mene yhtään sen enempää ainetta, aikaa tosin kyllä.

Ens syksynä näkee mikä kasvaa suorakylvetty vai kynnetty? Kynnöksellä routa JO ALKAA LÄHENNELLÄ 50 SENTTIÄ KUN NURMI PELLOILLA KAIT VASTA 20 SENTISSÄ.

Suorakylvöä tehdään enimmäkseen sänkeen...

On ne ihmeellisiä  ne Loimaan suorakylvökoepellon  maat, kun vuodesta toiseen tulee huippusatoja suorakylvämällä.

Suorakylvöä tehdään enimmäkseen sänkeen...

huonosti sheivattu?

Silloin täytyy tehdä avohakkuu leukaan.

Kyntäkää vaan ihan rauhassa, ei se mua haittaa. Myönnän kyllä, että ekana suorakylvöä edeltäneenä syksynä oli kyllä aika omituinen olo, kun ei "päässyt" enää kyntämään. Ja keväällä vähintäänkin jännitti, tuleekohan tästä yhtään mitään? Seuraavana syksynä jo tulikin manailtua, kun ei tullut jo aikaisemmin siirryttyä suorakylvöön; niin paljon turhaa työtä...
Mutta hei, tää on ihan tilakohtainen juttu. En mitenkään arvostele niitä jotka edelleen kyntävät.

Olen käyttänyt Rapid urakoitsiaa vuodesta 2002.Rahtimiehen käytön etuja ovat tehokkuus ja edullisuus.Voi itse keskittyä"varikkotoimintaan" siemenet ja 2pussia alle 10minuutin valmista tulee 4 ha tunnissa eikä tartte pestä eikä säätää.Ainoa huono puoli on maan tiivistyminen sen estän kyntämällä 20% vuodessa tulee 5 vuoden kierto ja täydet kasvipeitetuet.

Voi suorakylvössä olla varsin usein tilanne että tilallinen on liian aikaisin pellolla. Jos malttaisi olla viikon myöhempään niin lopputulos olisi 1000 kiloa enemmin satoa.