Hiukan kehottaisin pitämään huolta naapuriviljelijöiden tilusrakenteestakin
myyntitilanteesta, jos hhenkilökemiat sen sallivat. Naapurin lohkojen väliin jäävät tai esim. valtaojien rikkomien lohkojen yhdistämiset naapurin lohkoihin
parantavat lohkokokoja ja -muotoja.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 15.01.16 - klo:08:12

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 14.01.16 - klo:20:57

Tarjousten tultua, kannattaa vielä ottaa yhteyttä kaikkiin tarjoajiin ja kertoa korkein hinta eli kaikilla on mahdollisuus vielä korottaa alkuperäistä tarjoustaan.

Muuten olen samaa mieltä, ei siinä välikäsiä tarvita ja hinnan pilkkominen tietenkin tuo aina lisää ostajia, kun helpompi maksaa 25 hehtaarista kuin 50 hehtaarista.

Mutta mielestäni julkinen tarjouspyyntö ja tarjous sitoo antajiaan. Huutokaupat on erikseen. Pidän luusereina kaikkia jotka lähtevät tarjouskilpailun jälkjeen soittelemaan että näin ja näin on tarjottu. Tai että voisin sittenkin vähän korottaa... Tarjous on tarjous ja siinä se.

Kiinteistökaupassa ostotarjouskaan ei ole sitova ennen kuin se on kaupanvahvistajan toimesta vahvistettu tai on tehty esimerkiksi esisopimus kaupasta (toisin esim. tarjous as. osakkeesta tai vaikka loma-osakkeesta ovat tarjouksen tekijää sitovia). Eikä käsittääkseni ostotarjouksen pyytäminen sido ketään myymää, vaikka myynti-ilmoituksen jättäjä kirjoittaa ilmoitukseensa mitä eriskummallisempia klausuuleja. Tämä ilmoitus on yleensä kehotus tehdä tarjouksia kohteesta ja mahdollistaa myyjän tekemään vastatarjouksen. Eli siinä voi vedätellä niin kuin haluaa, mutta toki saattaa antaa huonon kuvan myyjästä seuraavia kertoja varten ja ei tietenkään ole hyvän tavan mukaista. Kun ilmoittaa myynti-ilmoituksessa esim. numeron mistä annetaan lisätietoja myyntikohteesta on mahdollista ohjeistaa tarjousten tekijöitä myyntitavasta. Itse sanoisin että tinkakierroksia ei tule, tarjotkaa heti mitä olette valmiita maksamaan. Näin saa hyvät tarjoukset ja välttyy veivauksilta.

Niin kirjallinen esisopimus kaupasta on kyseessä, jos tällaista ei ole, ja ostajapuoli kieltäytyy muuten vaan kaupasta, on ostaja silti velvollinen korvaamaan " ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset." (Maakaari 2. luku 8§)

Ostajan oikeuksia voidaan rajoittaa kirjallisesti, eli esimerkiksi käsirahan palauttamattomuus on mahdollista pakottaa sopimuksella ennen varsinaista tarjouskierrosta.

Muutenkin myyjä on siis aivan täydellinen kuningas, jos vaan saa ostajaehdokkaat sitoutumaan kyykkyhyppyyn.  Hop !

-SS-

Hiukan kehottaisin pitämään huolta naapuriviljelijöiden tilusrakenteestakin
myyntitilanteesta, jos hhenkilökemiat sen sallivat. Naapurin lohkojen väliin jäävät tai esim. valtaojien rikkomien lohkojen yhdistämiset naapurin lohkoihin
parantavat lohkokokoja ja -muotoja.

Kun laki oikeudesta ostaa maatalousmaata on rauennut, ei arvattu, kuinka suuresti tarpeen se edelleenkin olisi. Ostoluvat neuvoteltaisiin valmiiksi hallintoelimissä, ottaen huomioon tilusrakenne, rajanaapuruus ja sopiva rakennepoliittinen tilakoko kyseiseen kuntaan. Maan hinnalle myös voisi laittaa katon, niin kuin silloin aikanaan maatilalainajärjestelmän yhteydessä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Rami - 15.01.16 - klo:10:49

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 15.01.16 - klo:08:12

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 14.01.16 - klo:20:57

Tarjousten tultua, kannattaa vielä ottaa yhteyttä kaikkiin tarjoajiin ja kertoa korkein hinta eli kaikilla on mahdollisuus vielä korottaa alkuperäistä tarjoustaan.

Muuten olen samaa mieltä, ei siinä välikäsiä tarvita ja hinnan pilkkominen tietenkin tuo aina lisää ostajia, kun helpompi maksaa 25 hehtaarista kuin 50 hehtaarista.

Mutta mielestäni julkinen tarjouspyyntö ja tarjous sitoo antajiaan. Huutokaupat on erikseen. Pidän luusereina kaikkia jotka lähtevät tarjouskilpailun jälkjeen soittelemaan että näin ja näin on tarjottu. Tai että voisin sittenkin vähän korottaa... Tarjous on tarjous ja siinä se.

Kiinteistökaupassa ostotarjouskaan ei ole sitova ennen kuin se on kaupanvahvistajan toimesta vahvistettu tai on tehty esimerkiksi esisopimus kaupasta (toisin esim. tarjous as. osakkeesta tai vaikka loma-osakkeesta ovat tarjouksen tekijää sitovia). Eikä käsittääkseni ostotarjouksen pyytäminen sido ketään myymää, vaikka myynti-ilmoituksen jättäjä kirjoittaa ilmoitukseensa mitä eriskummallisempia klausuuleja. Tämä ilmoitus on yleensä kehotus tehdä tarjouksia kohteesta ja mahdollistaa myyjän tekemään vastatarjouksen. Eli siinä voi vedätellä niin kuin haluaa, mutta toki saattaa antaa huonon kuvan myyjästä seuraavia kertoja varten ja ei tietenkään ole hyvän tavan mukaista. Kun ilmoittaa myynti-ilmoituksessa esim. numeron mistä annetaan lisätietoja myyntikohteesta on mahdollista ohjeistaa tarjousten tekijöitä myyntitavasta. Itse sanoisin että tinkakierroksia ei tule, tarjotkaa heti mitä olette valmiita maksamaan. Näin saa hyvät tarjoukset ja välttyy veivauksilta.

Niin kirjallinen esisopimus kaupasta on kyseessä, jos tällaista ei ole, ja ostajapuoli kieltäytyy muuten vaan kaupasta, on ostaja silti velvollinen korvaamaan " ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset." (Maakaari 2. luku 8§)

Ostajan oikeuksia voidaan rajoittaa kirjallisesti, eli esimerkiksi käsirahan palauttamattomuus on mahdollista pakottaa sopimuksella ennen varsinaista tarjouskierrosta.

Muutenkin myyjä on siis aivan täydellinen kuningas, jos vaan saa ostajaehdokkaat sitoutumaan kyykkyhyppyyn.  Hop !

-SS-

Lainaus:

" MK 2 luku

8 §

Korvaus kaupasta vetäytymisestä

Jos osapuolet ovat sopineet tekevänsä kiinteistön kaupan, mutta sopimusta ei ole tehty 7 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, kaupan tekemisestä kieltäytyneen osapuolen on korvattava toiselle osapuolelle ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Jos käsirahaa on annettu, osapuolen on palautettava siitä osa, joka ylittää edellä mainitut kustannukset.
"
Lainaus päätyy

Jos on tehnyt tarjouksen, niin ei siinä käsittääkseni ole vielä mistään so***** (on yksipuolinen tarjous hintanäkemyksestä). Sitten on so*****, jos toinen on sen hyväksynyt ostotarjouksen tarjoajalle. Jos toinen (myyjä) alkaa veivailemaan niin voi ostotarjouksen tehnyt irtautua ihan hyvillä mielin tarjouksestaan.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 14.01.16 - klo:20:57

Tarjousten tultua, kannattaa vielä ottaa yhteyttä kaikkiin tarjoajiin ja kertoa korkein hinta eli kaikilla on mahdollisuus vielä korottaa alkuperäistä tarjoustaan.

Muuten olen samaa mieltä, ei siinä välikäsiä tarvita ja hinnan pilkkominen tietenkin tuo aina lisää ostajia, kun helpompi maksaa 25 hehtaarista kuin 50 hehtaarista.

Mutta mielestäni julkinen tarjouspyyntö ja tarjous sitoo antajiaan. Huutokaupat on erikseen. Pidän luusereina kaikkia jotka lähtevät tarjouskilpailun jälkjeen soittelemaan että näin ja näin on tarjottu. Tai että voisin sittenkin vähän korottaa... Tarjous on tarjous ja siinä se.

Mä taas pidän myyjän kannalta tyhmyytenä, ellei soita jo tarjonneelle rajanaapurille, että ei aivan riitä. Haluatko vai myydäänkö muille? Mun mielestä reilua, jos tarjous hilkun kilkun, muttei aivan riitä. Kokonaan eriasia jos rajanaapuri kokeilee kepillä jäätä ja tarjoaa jotain naurettavaa.
Samoin harmittaa, ellei rajalta tarjota rajanaapureille, vaan myydään jollekin muulle kysymättä, vaikka ei mitään syytä olla tarjoamatta rajanaapureillekin

Näin mä toimisin myyjänäkin, tulisi mieleenkään myydä korkeimman tarjouksen mukaan ellei se ole naapuri, ilman kysymättä naapurin ostohalukkuutta. Ellei ole tosiaan Ramin mainitsema kauppatapa, ota tai jätä tyylillä. Tuolla tyylillä olen ostanut viimeksi maata, edellinen oli huudatus vaikka myyjä halusi myydä rajanaapurille eli meille. Oli aika pska tilanne, kun sopimalla ois homma hoitunut mutta toiselle ostajalle ei sopinut jako rajanaapuruuden mukaan 

Maan osto ja myynti on aina hankalaa, jos myyjä asuu naapurustossa ja ostajia jonoksi asti.

-  -  -
Meillä tuli vanhaa rälssikartanoa asumaan isohkon kaupungin liepeiltä maansa tonteiksi muuttanut liikemies. Maata oli reilusti, ja tarvetta naapurustolla kaihoisasti, ja kyllä puheet olivatkin katkeria, kun meni maat rahamiehelle, "tulee stna tänne rahoinens kekkuloimaan"...käsitin, että pitkän ajan päästäkin maatalouskaupan kahveepöydästä kaikkosivat muut kun saapui kaupalle.

-SS-

Meillepäinkin muutti yksi raharikas liikemies ja osti tilan mitä viljelee sivutoimisena. Minulla tosi hyviä vuokrapeltoja hänen ikkunansa alla. Oli kovastikin kiinnostunut niistä ja kyseli kyliltä että milloin vuokrasopimukseni loppuu.

Kysyi sitten sitä lopuksi minultakin. Annoin kiihtymättä asiallisen vastauksen :"Olen kunnostanut nämä toistakymmentä vuotta viljelemättä olleet pellot suurella rahalla ja työllä. Hakannut pajut. Salaojittanut, räjäyttänyt ja haudannut kivet ja kivirauniot ja lisäksi viljellyt niitä aikanaan useamman vuoden ilman LFA -ja Ympäristötukea. Kunnes 2007 sain LUEL-peltoina ne järjestelmään mukaan. Lisäksi vuokraisäntäni on luvannut että saan viljellä niitä "ikuisesti". Ja että tässä kylässä on aina tähän asti kunnioitettu toisen vuokrapeltoja."

Ei ole sen jälkeen kysellyt. Ja olemme olleet ihan ns.kavereita. Hänen ikkunansa alla on pari vanhempaa isäntää lopettelemassa. En rupea niistä kisaamaan. Sattuvat hyvin tälle uudelle tulokkaalle, hänkin tarvitsee lisäpeltoa. Mutta omani, joihin olen investoinut ja joihin on jonkinlainen tunneside, haluan pitää.

Mutta omani, joihin olen investoinut ja joihin on jonkinlainen tunneside, haluan pitää.

Onko nämä nyt sitten ostettuja vai vuokrattuja, nämä omaksi kutsutut pellot.

Eikös kiinteistössä ratkaise lainhuuto.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: peräkammarin poika - 15.01.16 - klo:11:46

Mutta omani, joihin olen investoinut ja joihin on jonkinlainen tunneside, haluan pitää.

Onko nämä nyt sitten ostettuja vai vuokrattuja, nämä omaksi kutsutut pellot.

Eikös kiinteistössä ratkaise lainhuuto.

-SS-

Vuokrattuja. Ja vuokranantajahan se päättää kuka niitä viljelee. Korjataan että haluaisin pitää. Ja näyttää että saan pitää, niin vuokraisännän kuin uuden naapurinkin tahdosta keskustelumme jälkeen.

Hiukan kehottaisin pitämään huolta naapuriviljelijöiden tilusrakenteestakin
myyntitilanteesta, jos hhenkilökemiat sen sallivat. Naapurin lohkojen väliin jäävät tai esim. valtaojien rikkomien lohkojen yhdistämiset naapurin lohkoihin
parantavat lohkokokoja ja -muotoja.

Juuri näin kannattaisi toimia.

Lainaus käyttäjältä: PELTOLAINE - 14.01.16 - klo:22:19

Peruslohkoja viisi joten pienissä erissä myyden peruslohko vuotta kohti. Vaikea päätös kyllä. Vaikea luopua mutta rahallekin käyttöä löytyy.

Mitään täältä ei mukaan saa, paitsi ehkä muistot jos jotain kuolemänjälkeistä on. Ja muistoja taas saa yleensä helpommin peltoa myymällä kuin omistamalla

Pienemmissä erissä myyntiä puoltaa myös verotus, menee pienemmän pääomaveron mukaan voitot jos jakaa kauppoja osiin. Noin muutenkin toimisin kylmiksen ehdotuksen mukaan. Noin isoon alaan kellään ei nykyään ole mitään hiljaista etuosto-oikeutta jollaisesta SS puhuu, eri asia jos myisit 10 hehtaaria jonkun ison navetan tai sikalan vierestä.

Toisaalta mitä pienemmissä osissa myy, sitä pienemmäksi menee joukko viljelijöitä jotka niistä ovat kiinnostuneita. Harvempi edes miettii ostavansa 5ha peltoa jos tila on 20 kilometrin päässä, mutta samalta etäisyydeltä 20 hehtaarin pelloille voi jo olla järkeä alkaa kulkemaan. Saman kylän isännillä voi olla jonkinlainen reviirijako mielessä, mutta tarpeeksi isoon voi löytyä ostajaa naapuripitäjästä.

Verothan voi silti jakaa useammaksi vuodeksi tekemällä vaikka jaksotetun kauppakirjan yhdistettynä vuokrasopimuksiin - tai edes myy puolet jouluussa ja puolet tammikuussa.

Hyvämuotoista 50 ha palstaa käydään ostattelemassa 100 km päästä, siinä suhteessa kiinnostuneiden määrä lisääntyy, toisaalta köyhemmät ostajat putoavat kelkasta, kun on niin iso kertakauppa.

½ milj. € alkaen semmoinen 50 ha, ja varainsiirtovero parikymmentätuhatta  päälle.

-SS-

Hyvämuotoista 50 ha palstaa käydään ostattelemassa 100 km päästä, siinä suhteessa kiinnostuneiden määrä lisääntyy, toisaalta köyhemmät ostajat putoavat kelkasta, kun on niin iso kertakauppa.

½ milj. € alkaen semmoinen 50 ha, ja varainsiirtovero parikymmentätuhatta  päälle.

-SS-

Kertoisitko vielä, että jos ostaja on taitava kasvinviljeliä, niin kuinka tuo tulee maksuun ja missä ajassa?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.01.16 - klo:13:53

Hyvämuotoista 50 ha palstaa käydään ostattelemassa 100 km päästä, siinä suhteessa kiinnostuneiden määrä lisääntyy, toisaalta köyhemmät ostajat putoavat kelkasta, kun on niin iso kertakauppa.

½ milj. € alkaen semmoinen 50 ha, ja varainsiirtovero parikymmentätuhatta  päälle.

-SS-

Kertoisitko vielä, että jos ostaja on taitava kasvinviljeliä, niin kuinka tuo tulee maksuun ja missä ajassa?

Jos saapi noita tukia keskimäärin vaikkapa 600€, niin 30000 € ovat tuet, korot hyvällä pankkiasiakkaalla 7500€, ja kun saa tuet jäämään käteen (laskee kiinteät kulut entisen tilan piikkiin) niin, jäähän tuosta 23000 vuodessa lyhennystä. Jos ei tukipolitiikka muutu, niin 20 v on maksussa ?

Tärkkelysperunallahan kuoletus on puolessa ajassa, rapsilla varmaan kanssa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 15.01.16 - klo:14:11

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.01.16 - klo:13:53

Hyvämuotoista 50 ha palstaa käydään ostattelemassa 100 km päästä, siinä suhteessa kiinnostuneiden määrä lisääntyy, toisaalta köyhemmät ostajat putoavat kelkasta, kun on niin iso kertakauppa.

½ milj. € alkaen semmoinen 50 ha, ja varainsiirtovero parikymmentätuhatta  päälle.

-SS-

Kertoisitko vielä, että jos ostaja on taitava kasvinviljeliä, niin kuinka tuo tulee maksuun ja missä ajassa?

Jos saapi noita tukia keskimäärin vaikkapa 600€, niin 30000 € ovat tuet, korot hyvällä pankkiasiakkaalla 7500€, ja kun saa tuet jäämään käteen (laskee kiinteät kulut entisen tilan piikkiin) niin, jäähän tuosta 23000 vuodessa lyhennystä. Jos ei tukipolitiikka muutu, niin 20 v on maksussa ?

Tärkkelysperunallahan kuoletus on puolessa ajassa, rapsilla varmaan kanssa.

-SS-

Onko tuossa SS huomioitu verotus/marginaalivero, eli mitä tulokseksi jää verojen jälkeen lyhennykseen (eli mahtaa olla jotain muutakin tuloa kuin nämä tuet, jos tällaista meinaa ostaa)? Hyvin suoraviivaisia ovat monien viljelijäkolleekoiden kannattavuuslaskelmat näissä viljelyasioissa  ?

Pieni ajatusleikki jos verotettava ansiotulo on tällä hetkellä yli 25000€ eli marginaaliveroprosentti on yli 40,
 niin 23000€ lisätulosta jää verojen jälkeen lyhennyksiin korkeintaan 14000, eli 520000€ lainaa lyhennellään 37 vuotta