Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Viljanviljelyn kannattavuus ja mielekkyys  (Luettu 12546 kertaa)

+200

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4637
  • Paalauksen iloa
Vs: Viljanviljelyn kannattavuus ja mielekkyys
tulos hyvä ,uutta kuivuria tontille ,ei velkaa ,elemä kunnossa.koskaan en oo tuntenut tekeväni töitä vaan harrastanu kivaa ajankulua. lopettakaa poraaminen tai viljely.tällä elää ku osaa
Mä olen aina sanonu:Pääasia on että on kivaa...

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Viljanviljelyn kannattavuus ja mielekkyys
Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs

Siis mitkä ovat nuo kyseiset kasvinvuorotuskasvit ? Nurmia, typenkerääjiä tms ? Aika paha on pyöröpaalia mennä kippaamaan avenan suppiloon.

-SS-

Apilanurmet ynm. herneet.

Oletettavasti. Ja tuo 90 kg lienee pellolle mätetyn lannan liukoista typpeä.

-SS-
Apulantaa se on, eikä muuta.Ja pelkkiä satokasveja..
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19969
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Viljanviljelyn kannattavuus ja mielekkyys
Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs

Siis mitkä ovat nuo kyseiset kasvinvuorotuskasvit ? Nurmia, typenkerääjiä tms ? Aika paha on pyöröpaalia mennä kippaamaan avenan suppiloon.

-SS-

Apilanurmet ynm. herneet.

Oletettavasti. Ja tuo 90 kg lienee pellolle mätetyn lannan liukoista typpeä.

-SS-
Apulantaa se on, eikä muuta.Ja pelkkiä satokasveja..

Alkemian opiskelua takana ?

5800 kg - 6300 kg leipävehnää,
typpeä sadossa 122 - 133 kg,
Juurissa ja oljissa lisäksi 53 - 57 kg

-SS-

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Viljanviljelyn kannattavuus ja mielekkyys
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.

Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.

Nyt ei kyllä sitten osunut kumpikaan. Ehkä maito meni lähemmäksi. Oaljon vaikuttaa myös menopuoli. Samoin peltojen omistusduhteet.
Keskimäärin.... mikä noissa sit on pielessä?

Niin itte sanoisin että lehmillä mennään 9000 ylöspäin sitämukaa mitä lehmille syötetään. Viljalla taas jo 6000 keskisadot rupee olemaan utopiaa. Itte kokisin että jos tilan keskisato on viljoilla 4 ja 5 tonnin välissä niin tilanne on melko hyvä. Jos taas maidossa ollaan alle 9 niin pitää kiireesti etsiä syytä.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8380
Vs: Viljanviljelyn kannattavuus ja mielekkyys
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.

Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.

Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.

Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?

Toi on ihan paska puhetta. Niin paskaa kuin olla ja voi.

On on, sitä se on juu.
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Viljanviljelyn kannattavuus ja mielekkyys
Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs

Siis mitkä ovat nuo kyseiset kasvinvuorotuskasvit ? Nurmia, typenkerääjiä tms ? Aika paha on pyöröpaalia mennä kippaamaan avenan suppiloon.

-SS-

Apilanurmet ynm. herneet.

Oletettavasti. Ja tuo 90 kg lienee pellolle mätetyn lannan liukoista typpeä.

-SS-
Apulantaa se on, eikä muuta.Ja pelkkiä satokasveja..

Alkemian opiskelua takana ?

5800 kg - 6300 kg leipävehnää,
typpeä sadossa 122 - 133 kg,
Juurissa ja oljissa lisäksi 53 - 57 kg

-SS-
Sä lasket tota nyt kuiva-aineena.. härkäpapu esikasvina antaa sit ehkä tota typpeä.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

alpo10

  • Vieras
Vs: Viljanviljelyn kannattavuus ja mielekkyys
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.

Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.

Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?

Toi on ihan paska puhetta. Niin paskaa kuin olla ja voi.

On on, sitä se on juu.
osittain olet oikeassa, sertifiointi ei vaikuta satoon, siemenen laatu kyllä.

Jos yrittää panostaa suureen satoon, niin kannattaako silloin kylvää tutkimattomalla, lajittelemattomalla, peittaamattomalla, taantuneella ja tautisella siemenellä? Voihan noista suuren osan tehdä itsekin....välillä onnistuu hyvinkin.

http://www.farmit.net/kasvinviljely/2010/03/04/tuore-tutkimus-kylvosiemenen-laatuun-kannattaa-panostaa

sulla varmaan on uudempaa ja parempaa tutkimustietoa heittää pöytään?

supersammakko

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8652
  • You're a slave to money then you die
Vs: Viljanviljelyn kannattavuus ja mielekkyys
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.

Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.

Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?

Toi on ihan paska puhetta. Niin paskaa kuin olla ja voi.

On on, sitä se on juu.
osittain olet oikeassa, sertifiointi ei vaikuta satoon, siemenen laatu kyllä.

Jos yrittää panostaa suureen satoon, niin kannattaako silloin kylvää tutkimattomalla, lajittelemattomalla, peittaamattomalla, taantuneella ja tautisella siemenellä? Voihan noista suuren osan tehdä itsekin....välillä onnistuu hyvinkin.

http://www.farmit.net/kasvinviljely/2010/03/04/tuore-tutkimus-kylvosiemenen-laatuun-kannattaa-panostaa

sulla varmaan on uudempaa ja parempaa tutkimustietoa heittää pöytään?
Jokainen voi teettää analyysin omasta siemenestään, ei siihen sertifiointia tarvita.
Nothing is Something Worth Doing

+200

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4637
  • Paalauksen iloa
Vs: Viljanviljelyn kannattavuus ja mielekkyys
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.

Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.

Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?

Toi on ihan paska puhetta. Niin paskaa kuin olla ja voi.

On on, sitä se on juu.
osittain olet oikeassa, sertifiointi ei vaikuta satoon, siemenen laatu kyllä.

Jos yrittää panostaa suureen satoon, niin kannattaako silloin kylvää tutkimattomalla, lajittelemattomalla, peittaamattomalla, taantuneella ja tautisella siemenellä? Voihan noista suuren osan tehdä itsekin....välillä onnistuu hyvinkin.

http://www.farmit.net/kasvinviljely/2010/03/04/tuore-tutkimus-kylvosiemenen-laatuun-kannattaa-panostaa

sulla varmaan on uudempaa ja parempaa tutkimustietoa heittää pöytään?
Jokainen voi teettää analyysin omasta siemenestään, ei siihen sertifiointia tarvita.
Mutta serti-taikapölyä ei myydä normiviljeliöille...

harmi

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 53
Vs: Viljanviljelyn kannattavuus ja mielekkyys
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.

Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.

Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.

Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?
Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs

Kalkitus kun on kondiksessa ja pellon ravinnetaseet, niin ilman apupaskaa ja doupingia tulee se 4000kg/ha. Ennätys on mallasohraa 5000kg/ha luomussa Suomessa. Lantana kananpaska ja viherlannoitus.

öö tuleeko normiviljelijältä ilman lannoitusta 4000kg hehtaari ku kaikki on kunnossa? Tässä luomuviljelijänä ihmettelen vai luinko väärin. Sen sanon että en viljelis luomua jollen saisi sianlietettä.

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8380
Vs: Viljanviljelyn kannattavuus ja mielekkyys
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.

Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.

Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?

Toi on ihan paska puhetta. Niin paskaa kuin olla ja voi.

On on, sitä se on juu.
osittain olet oikeassa, sertifiointi ei vaikuta satoon, siemenen laatu kyllä.

Jos yrittää panostaa suureen satoon, niin kannattaako silloin kylvää tutkimattomalla, lajittelemattomalla, peittaamattomalla, taantuneella ja tautisella siemenellä? Voihan noista suuren osan tehdä itsekin....välillä onnistuu hyvinkin.

http://www.farmit.net/kasvinviljely/2010/03/04/tuore-tutkimus-kylvosiemenen-laatuun-kannattaa-panostaa

sulla varmaan on uudempaa ja parempaa tutkimustietoa heittää pöytään?

Tuosta Farmitin artikkelista puuttuu vielä: "En voi ymmärtää miten olen tullut toimeen ilman tätä loistavaa keksintöä. "

Mainokset ovat mainoksia. Eihän siihen voi laittaa, että "Parhaan siemenen saat, kun kunnostat sen itse". Tulis tilasiemen lankoja/ilmatietä pitkin tappamaan. Eiku tapaamaan.
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

Pottunokka

  • Vieras
Vs: Viljanviljelyn kannattavuus ja mielekkyys
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.

Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.

Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?

Toi on ihan paska puhetta. Niin paskaa kuin olla ja voi.

On on, sitä se on juu.
osittain olet oikeassa, sertifiointi ei vaikuta satoon, siemenen laatu kyllä.

Jos yrittää panostaa suureen satoon, niin kannattaako silloin kylvää tutkimattomalla, lajittelemattomalla, peittaamattomalla, taantuneella ja tautisella siemenellä? Voihan noista suuren osan tehdä itsekin....välillä onnistuu hyvinkin.

http://www.farmit.net/kasvinviljely/2010/03/04/tuore-tutkimus-kylvosiemenen-laatuun-kannattaa-panostaa

sulla varmaan on uudempaa ja parempaa tutkimustietoa heittää pöytään?

Tuollaisen tutkimuksen arvo on aika vähäinen. Ilman tutkimustakin voidaan helposti päätellä että peitatulla ja lajitellulla siemenellä saadaan parempi oras ja lopulta parempi sato verrattuna peittaamattomalla ja lajittelemattomalla siemenellä tehtyyn kylvöön.
Olennaisinta olisi tutkia sen sertifioinnin vaikutus. Ja se vaikutus saataisiin selville vertaamalla sertifioidulla siemenellä tehtyä kylvöä tuottajan kunnostamalla siemenellä, eli tavallisen viljelijän peittaamalla ja lajittelemalla kunnostetulla siemenellä kylvöön. Mutta miksi juuri tälläistä vertailua ei uskalleta tehdä? Ehkä ero jäisi liian pieneksi tai jopa olemattomaksi. Joka tapauksessa on selvää että sertifioitua siementä on asiatonta markkinoida siten, että verrataan sitä lajittelemattomaan ja peittaamattomaan raakaviljaan.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8368
Vs: Viljanviljelyn kannattavuus ja mielekkyys
Käytännön Maamiehen 12/2015 sivulla 21 Viljamarkkinat: Lannoitteiden hinnanmuodostus saa sielläkin kummastusta.
Mystinen kesälaatumies

alpo10

  • Vieras
Vs: Viljanviljelyn kannattavuus ja mielekkyys
osittain olet oikeassa, sertifiointi ei vaikuta satoon, siemenen laatu kyllä.

Jos yrittää panostaa suureen satoon, niin kannattaako silloin kylvää tutkimattomalla, lajittelemattomalla, peittaamattomalla, taantuneella ja tautisella siemenellä? Voihan noista suuren osan tehdä itsekin....välillä onnistuu hyvinkin.

http://www.farmit.net/kasvinviljely/2010/03/04/tuore-tutkimus-kylvosiemenen-laatuun-kannattaa-panostaa

sulla varmaan on uudempaa ja parempaa tutkimustietoa heittää pöytään?

Tuollaisen tutkimuksen arvo on aika vähäinen. Ilman tutkimustakin voidaan helposti päätellä että peitatulla ja lajitellulla siemenellä saadaan parempi oras ja lopulta parempi sato verrattuna peittaamattomalla ja lajittelemattomalla siemenellä tehtyyn kylvöön.
Olennaisinta olisi tutkia sen sertifioinnin vaikutus. Ja se vaikutus saataisiin selville vertaamalla sertifioidulla siemenellä tehtyä kylvöä tuottajan kunnostamalla siemenellä, eli tavallisen viljelijän peittaamalla ja lajittelemalla kunnostetulla siemenellä kylvöön. Mutta miksi juuri tälläistä vertailua ei uskalleta tehdä? Ehkä ero jäisi liian pieneksi tai jopa olemattomaksi. Joka tapauksessa on selvää että sertifioitua siementä on asiatonta markkinoida siten, että verrataan sitä lajittelemattomaan ja peittaamattomaan raakaviljaan.
sertifikaatti on nimensä mukaan vaan todistus, jonka kauppasiemen saa, kun se on tuotettu tietyn laatujärjestelmän mukaan. Joka sitten vaikuttaa "vähän" hintaan :)

Itse ostan säkin kaupasta ja koetan siitä lisätä kerran tai enintään kaksi. Lajikepuhtaus, taudittomuus, lajittelu, itävyys pysyy yleensä näin kunnossa, peittaus koneen laatikossa ei hyvä, mutta kelpaa. Tätä varmaan harrastaa moni ja siitä olisi mukava saada vertailutietoa näihin sertifioituihin kaupan siemeniin

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8380
Vs: Viljanviljelyn kannattavuus ja mielekkyys
Viljelykierto, kaikkien hyvien satojen äppi.
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.