Kannattavuus on surkea ja mielekkyys ja motivaatio vielä myös surkeita.
Miinusta tulee, katteet miinuksella, panokset kalliita. Voi itku.

Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.

Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.

Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.

Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.

Meidän lehmillä ei ole kärsää....ei tuu mistään mitään....

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.12.15 - klo:12:31

Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.

Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.

Meidän lehmillä ei ole kärsää....ei tuu mistään mitään....

Oho. Kirjoitusvirhe. Piti kirjoittaa kirsu.

Lainaus käyttäjältä: +200 - 31.12.15 - klo:12:43

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.12.15 - klo:12:31

Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.

Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.

Meidän lehmillä ei ole kärsää....ei tuu mistään mitään....

Oho. Kirjoitusvirhe. Piti kirjoittaa kirsu.

Juu,munki piti kirjoittaa että kaikki luonnaa hienosti...

Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.

Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.

Nyt ei kyllä sitten osunut kumpikaan. Ehkä maito meni lähemmäksi. Oaljon vaikuttaa myös menopuoli. Samoin peltojen omistusduhteet.

Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.

Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.

Alle 9000kg per lehmä älykäs minua ainakin itkettämään.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.12.15 - klo:12:31

Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.

Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.

Nyt ei kyllä sitten osunut kumpikaan. Ehkä maito meni lähemmäksi. Oaljon vaikuttaa myös menopuoli. Samoin peltojen omistusduhteet.

Keskimäärin.... mikä noissa sit on pielessä?

Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.

Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.

jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.

Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.

Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.12.15 - klo:12:31

Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.

Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.

jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.

Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.

Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?

Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 31.12.15 - klo:13:48

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.12.15 - klo:12:31

Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.

Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.

jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.

Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.

Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?

Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs

Kalkitus kun on kondiksessa ja pellon ravinnetaseet, niin ilman apupaskaa ja doupingia tulee se 4000kg/ha. Ennätys on mallasohraa 5000kg/ha luomussa Suomessa. Lantana kananpaska ja viherlannoitus.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 31.12.15 - klo:13:48

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.12.15 - klo:12:31

Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.

Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.

jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.

Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.

Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?

Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs

Siis mitkä ovat nuo kyseiset kasvinvuorotuskasvit ? Nurmia, typenkerääjiä tms ? Aika paha on pyöröpaalia mennä kippaamaan avenan suppiloon.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.12.15 - klo:14:46

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 31.12.15 - klo:13:48

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.12.15 - klo:12:31

Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.

Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.

jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.

Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.

Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?

Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs

Siis mitkä ovat nuo kyseiset kasvinvuorotuskasvit ? Nurmia, typenkerääjiä tms ? Aika paha on pyöröpaalia mennä kippaamaan avenan suppiloon.

-SS-

Apilanurmet ynm. herneet.

tulos hyvä ,uutta kuivuria tontille ,ei velkaa ,elemä kunnossa.koskaan en oo tuntenut tekeväni töitä vaan harrastanu kivaa ajankulua. lopettakaa poraaminen tai viljely.tällä elää ku osaa

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 31.12.15 - klo:15:33

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.12.15 - klo:14:46

Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs

Siis mitkä ovat nuo kyseiset kasvinvuorotuskasvit ? Nurmia, typenkerääjiä tms ? Aika paha on pyöröpaalia mennä kippaamaan avenan suppiloon.

-SS-

Apilanurmet ynm. herneet.

Oletettavasti. Ja tuo 90 kg lienee pellolle mätetyn lannan liukoista typpeä.

-SS-