kyllähän tuon katkeruuden tietty ymmärtää, janossa on paha olla. itselläni on vielä siltä osin paperit kunnossa, jotta yhtään ryyppyä ei ole jäänyt ottamatta, kahvikuppia juomatta, tai limsapulloa ostamatta, jotta ei olisi ollut saatavilla.
ja tiättäkö, kaikkea saatavilla olevaa ei siltikään ole pakko ostaa. viinakaupassakin voin tarvittaessa jopa kulkea hyllyjen välissä, vain katseella seuraten, ja ehkä ostaa jonkun tuotteen hetken mielijohteesta. siltikään eivät kädet vapise. paljoakaan. ehkä.
Hirveetä, jos on puoletkaan totta...