Millaisia tuommoiset on kiskoa tiellä/pellolla verrattuna tavalliseen keinutelivaunuun? Vanha Livakka alkaa pehmiämään,
ja pitäisi talven aikana keksiä uutta tilalle. 10 motin kokoluokassa näkyy noita olevan useammalla valmistajalla.

Pellolla liikkuu hyvin, mutta tiet kärsii suuresta akselipainosta etenkin keväisin. Nurmet taas tykkää kun ei murra käännöksissä.

Tiellä varmaan ihan hyvä vetää kunhan joku jousitus löytyy aisasta. Ei ihan yhtä hyvä kuitenkaan kuin teli.

käynyt myös mielessä vaihtaa johonkin tuollaiseen, mutta kun iso osa pelloista kaukana, niin on se vaan hidasta tuollaisella. Mutta jos tilusrakenne kunnossa, niin ei liene huono ratkaisu. multainhan tuosta puuttuu ja täyttöpuomi?

Pellolla liikkuu hyvin, mutta tiet kärsii suuresta akselipainosta etenkin keväisin. Nurmet taas tykkää kun ei murra käännöksissä.

Tiellä varmaan ihan hyvä vetää kunhan joku jousitus löytyy aisasta. Ei ihan yhtä hyvä kuitenkaan kuin teli.

Meille tuli käytettynä tällainen 13m3 robusta ja kun punnitsin, akselipainoa oli tyhjällä vaunulla ja 8,4m kiekkomultaimella yli 10 tonnia, eli tiet ovat tosiaan kovilla. Tuota pyörien ulos levitystä ei juurikaan viitsi käyttää kun hidastaa tuohua ja meillä on kuvan vaunua lyhyempi kuormainkärsä niin ei yllä edes siirtokontista kovin helposti täyttämään pyörät leveänä.



Käsittämätöntä kyllä, tuosta on olemassa myös 16 mottinen versio yhdellä akselilla:

käynyt myös mielessä vaihtaa johonkin tuollaiseen, mutta kun iso osa pelloista kaukana, niin on se vaan hidasta tuollaisella. Mutta jos tilusrakenne kunnossa, niin ei liene huono ratkaisu. multainhan tuosta puuttuu ja täyttöpuomi?

Omat kauimmaiset lohkot n. 6 km päässä, kaverilla ehkä hieman enemmän. Eli ei mahdottamasti tieajoa.  Multain olisi tietty kiva, saattaa vain jäädä budjettisyistä hankkimatta.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 23.11.15 - klo:14:50

käynyt myös mielessä vaihtaa johonkin tuollaiseen, mutta kun iso osa pelloista kaukana, niin on se vaan hidasta tuollaisella. Mutta jos tilusrakenne kunnossa, niin ei liene huono ratkaisu. multainhan tuosta puuttuu ja täyttöpuomi?

Omat kauimmaiset lohkot n. 6 km päässä, kaverilla ehkä hieman enemmän. Eli ei mahdottamasti tieajoa.  Multain olisi tietty kiva, saattaa vain jäädä budjettisyistä hankkimatta.

Meillä jos on afalttietietä 3km tai enemmän välissä, ja ainakin 400m3 voi samalle suunnalle levittää, niin viety suosiolla siirtokontti pellolle ja tuntihintainen rekka ajamaan siirtoa. Ei ole kellään aikaa viihtyä tien päällä lietteen kanssa ja tuskin siitä tykkää traktori tai vaunukaan.

Tiellä kuluu kyllä yllättävänpaljon aikaa lietteen ja rehunkinajossa. Toisekseen siellä asfalttitiellä kuluu myös renkaat aivan vit*sti. Tieajo on myös julmettu polttoainesyöppö työn kokonaiskulutuksessa. Varsinkin  kun on mäkiä ja ainakin täälläpäin myös sorateitä jotka on keväin syksyin lähinnä saviliejua.

Jos tyhjällä vaunulla on jo 10 tonnia akselipainoa, niin mitähän täydellä. Tien sijaan minä kyllä säälisin peltoa, sehän se kai jotakin satoa tuottaa.

Yksi akselinen vaunu on halvempi valmistajalle. Telin sijaan yksi askeli ja runkoonkaan ei kohdistu samoja taivutusvoimia kännyttäessä, koska teli ei ole jarruttamassa kääntöä. Uskoisin, että hinta ei kuitenkaan tipahda eli valmistajalle enempi katetta.

Hämmästyi, kun huomasin Livakan mainoksessa, että pienin telivaunu on 14 kuutioinen. Tuossa yhden isännän kanssa on arveltu, että 12 kuutioista (teli) suurempaa vaunua ei pellolle haluttaisi. Voi olla tulevaisuudessa vaikeaa, kun kipot vaan isonee.

Jos tyhjällä vaunulla on jo 10 tonnia akselipainoa, niin mitähän täydellä. Tien sijaan minä kyllä säälisin peltoa, sehän se kai jotakin satoa tuottaa.

Yksi akselinen vaunu on halvempi valmistajalle. Telin sijaan yksi askeli ja runkoonkaan ei kohdistu samoja taivutusvoimia kännyttäessä, koska teli ei ole jarruttamassa kääntöä. Uskoisin, että hinta ei kuitenkaan tipahda eli valmistajalle enempi katetta.

Hämmästyi, kun huomasin Livakan mainoksessa, että pienin telivaunu on 14 kuutioinen. Tuossa yhden isännän kanssa on arveltu, että 12 kuutioista (teli) suurempaa vaunua ei pellolle haluttaisi. Voi olla tulevaisuudessa vaikeaa, kun kipot vaan isonee.

Kyllä 13 motin oma 1-akselinen vaunu selvästi vähemmän tuntui peltoa haittaavan kuin urakoitsijan 18motin Samson kääntyvällä telillä. Ja onhan tuossa omassa sentään 1050/50r32 renkaat alla.

Pintapaine eli renkaan ilmanpaine plus renkaan rungosta tuleva paine vaikuttavat kyntökerrokseen. Akselipaino vaikuttaa syvempiin kerroksiin eli maan on kannettava koneen koko massa. Lisäksi on huomioitava se, että ensimmäinen ajokerta (rengas) tiivistää jo tiettyyn syvyyteen ja sen jälkeinen ajokerta (rengas) ei tuplaa tiivistysvaikutusta syvyyden funktiona. Esim. eka rengas tiivistää vaikkapa puoleen metriin ja seuraava 55 cm:iin eli +5 cm. Vrt. uudet 76 tonnin rekat. Akseleita piti lisätä, jotta tien rungot kestää ja paripyörät tuli pakollisiksi, jotta pinta kestäisi ja lisäksi koska rekan pituutta ei lisätty, osa silloista ei kestä kuitenkaan, vaikka akseleita ja renkaita lisättiin.

Eli maaperän kannalta olisi parasta ajaa samoja raiteita ja pilata se kohta "kokonaan" kuin ajella rapuajona ja tiivistää koko pelto "melkein kokonaan". Kasvusto tietysti tuhoutuu kokonaan tässä ajourasysteemissä ja voi tietysti sitten jo arvioida, onko siihen järkevää kylvää mitään, vrt ruiskutusurat. Nykyisinhän alkaa tulla "muotiin" ns. CTF eli oliskohan jotakin controlled trafic farming eli kaikki koneet mitoitetaan siten, että työleveydet tai kertaluokat ovat samalla jaolla ja tarkkuus-GPS:llä ajetaan yksiä raiteita ja pilataan vain se yksi linja. Loppu on ajamatonta (tiivistämätöntä).

En tiedä teitkö päätelmän urakoitsijan vaunun tiivistymisvaikutuksesta pelkästään kasvuston tuhoutumisen perusteella vai kaivoitko lapiolla kuoppia peltoon reilun puolen metrin syvyyteen ja tutkailit vaikutusta myös sinne. Pintapaine voi olla suurempi isommalla vaunulla käytetyistä renkaista ja ilmanpaineista riippuen, mutta akselipainot voivat olla pienemmät. Toki vaunu on isompi ja mahdollisesti traktorikin eli yhteisvaikutus voi olla pahempi. Itse en ihan pienessä tuskassa laskisi kumpaakaan noista vaunuista omalle pellolle.

Parin kaverin kanssa on tätä(kin) asiaa puitu ja esim lietteenlevitys multaimella (työleveys 6-8 m) on pellon kannalta paljon huonompi ratkaisu kuin kuivalannan levittäminen ns. tarkkuuslevittimellä (työleveys luokkaa 35 m). Toiseen vaan saa ympäristötukea ja toiseen ei.

Yhteistyö toisi tässäkin mahdollisuuden helpottaa madon elämää eli pienehkö leveällä työleveydellä (sopiva) vaunu pellolle ja useampi mahdollinen lastauspaikka joko siirtovaunuista suoraan tai välikontteja käyttäen ja niitä vemssin päisteteitä ajaen (yhdet raiteet tiivistäen). Sopivalla porukalla työ olisi nopeaa ja pellon kannalta armeliasta. Nyt mennään perse edellä puuhun ja jokainen nysvää yksin eli on pakko ostaa se helvetin iso kuuppa ja siihen se 939 ventti, että saadaan tavara levälleen.

Pintapaine eli renkaan ilmanpaine plus renkaan rungosta tuleva paine vaikuttavat kyntökerrokseen. Akselipaino vaikuttaa syvempiin kerroksiin eli maan on kannettava koneen koko massa. Lisäksi on huomioitava se, että ensimmäinen ajokerta (rengas) tiivistää jo tiettyyn syvyyteen ja sen jälkeinen ajokerta (rengas) ei tuplaa tiivistysvaikutusta syvyyden funktiona. Esim. eka rengas tiivistää vaikkapa puoleen metriin ja seuraava 55 cm:iin eli +5 cm. Vrt. uudet 76 tonnin rekat. Akseleita piti lisätä, jotta tien rungot kestää ja paripyörät tuli pakollisiksi, jotta pinta kestäisi ja lisäksi koska rekan pituutta ei lisätty, osa silloista ei kestä kuitenkaan, vaikka akseleita ja renkaita lisättiin.

Eli maaperän kannalta olisi parasta ajaa samoja raiteita ja pilata se kohta "kokonaan" kuin ajella rapuajona ja tiivistää koko pelto "melkein kokonaan". Kasvusto tietysti tuhoutuu kokonaan tässä ajourasysteemissä ja voi tietysti sitten jo arvioida, onko siihen järkevää kylvää mitään, vrt ruiskutusurat. Nykyisinhän alkaa tulla "muotiin" ns. CTF eli oliskohan jotakin controlled trafic farming eli kaikki koneet mitoitetaan siten, että työleveydet tai kertaluokat ovat samalla jaolla ja tarkkuus-GPS:llä ajetaan yksiä raiteita ja pilataan vain se yksi linja. Loppu on ajamatonta (tiivistämätöntä).

En tiedä teitkö päätelmän urakoitsijan vaunun tiivistymisvaikutuksesta pelkästään kasvuston tuhoutumisen perusteella vai kaivoitko lapiolla kuoppia peltoon reilun puolen metrin syvyyteen ja tutkailit vaikutusta myös sinne. Pintapaine voi olla suurempi isommalla vaunulla käytetyistä renkaista ja ilmanpaineista riippuen, mutta akselipainot voivat olla pienemmät. Toki vaunu on isompi ja mahdollisesti traktorikin eli yhteisvaikutus voi olla pahempi. Itse on ihan pienessä tuskassa laskisi kumpaakaan noista vaunuista omalle pellolle.

Parin kaverin kanssa on tätä(kin) asiaa puitu ja esim lietteenlevitys multaimella (työleveys 6-8 m) on pellon kannalta paljon huonompi ratkaisu kuin kuivalannan levittäminen ns. tarkkuuslevittimellä (työleveys luokkaa 35 m). Toiseen vaan saa ympäristötukea ja toiseen ei.

Yhteistyö toisi tässäkin mahdollisuuden helpottaa madon elämää eli pienehkö leveällä työleveydellä (sopiva) vaunu pellolle ja useampi mahdollinen lastauspaikka joko siirtovaunuista suoraan tai välikontteja käyttäen ja niitä vemssin päisteteitä ajaen (yhdet raiteet tiivistäen). Sopivalla porukalla työ olisi nopeaa ja pellon kannalta armeliasta. Nyt mennään perse edellä puuhun ja jokainen nysvää yksin eli on pakko ostaa se helvetin iso kuuppa ja siihen se 939 ventti, että saadaan tavara levälleen.

Noh, yli kymppitonnin kuiva-aineita kolmella niitolla tarjosivat joka tapauksessa lähilohkot joita noilla isoilla vehkeillä on runnottu ainakin viimeiset 5 vuotta putkeen. Myös kevätlevitelty turhan kostealla kelillä pari kertaa. Varmaan olisi tullut ainakin 15 tonnia jos oltaisiin ollu hellemmin liikeellä. 

Eikai sitä yli 12mottista vaunua sais pellolle päästää ollenkaan vaikka olis mahanalus akseleita täynnä.

Mulla on kuvan kaltasia vaunuja kaksi ajossa, omavalmisteisia. Omasta mielestä hyvä ratkasu tuo yksiakselisuus, kauimmaisille lohkoille ajetaan siirtokärrillä. Yli 12 motin vaunuilla ei pellolle mennä enää meillä..

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 23.11.15 - klo:19:08

Eli maaperän kannalta olisi parasta ajaa samoja raiteita ja pilata se kohta "kokonaan" kuin ajella rapuajona ja tiivistää koko pelto "melkein kokonaan". Kasvusto tietysti tuhoutuu kokonaan tässä ajourasysteemissä ja voi tietysti sitten jo arvioida, onko siihen järkevää kylvää mitään, vrt ruiskutusurat. Nykyisinhän alkaa tulla "muotiin" ns. CTF eli oliskohan jotakin controlled trafic farming eli kaikki koneet mitoitetaan siten, että työleveydet tai kertaluokat ovat samalla jaolla ja tarkkuus-GPS:llä ajetaan yksiä raiteita ja pilataan vain se yksi linja. Loppu on ajamatonta (tiivistämätöntä).

Suomen olosuhteissa noissa ajourissa seisoo vesi koko kesän eikä niitä pääse enää liikkumaan..



Parin kaverin kanssa on tätä(kin) asiaa puitu ja esim lietteenlevitys multaimella (työleveys 6-8 m) on pellon kannalta paljon huonompi ratkaisu kuin kuivalannan levittäminen ns. tarkkuuslevittimellä (työleveys luokkaa 35 m). Toiseen vaan saa ympäristötukea ja toiseen ei.

Yhteistyö toisi tässäkin mahdollisuuden helpottaa madon elämää eli pienehkö leveällä työleveydellä (sopiva) vaunu pellolle ja useampi mahdollinen lastauspaikka joko siirtovaunuista suoraan tai välikontteja käyttäen ja niitä vemssin päisteteitä ajaen (yhdet raiteet tiivistäen). Sopivalla porukalla työ olisi nopeaa ja pellon kannalta armeliasta. Nyt mennään perse edellä puuhun ja jokainen nysvää yksin eli on pakko ostaa se helvetin iso kuuppa ja siihen se 939 ventti, että saadaan tavara levälleen.

Noh, yli kymppitonnin kuiva-aineita kolmella niitolla tarjosivat joka tapauksessa lähilohkot joita noilla isoilla vehkeillä on runnottu ainakin viimeiset 5 vuotta putkeen. Myös kevätlevitelty turhan kostealla kelillä pari kertaa. Varmaan olisi tullut ainakin 15 tonnia jos oltaisiin ollu hellemmin liikeellä. 

Ja tää tais tapahtua jossakin lounaisrannikolla missä ei vettä sada aivan koko aikaa.. 

Mulla on kuvan kaltasia vaunuja kaksi ajossa, omavalmisteisia. Omasta mielestä hyvä ratkasu tuo yksiakselisuus, kauimmaisille lohkoille ajetaan siirtokärrillä. Yli 12 motin vaunuilla ei pellolle mennä enää meillä..

12 motin palmulla ja venäläisillä tykin renkailla saivat paljon pahaa aikaan. Ero on silminnähen kun 700 donitsit on 14 motin vaununa alla.