Rupee olemaan 30 vuotta aikaa viimeisistä salaojituksista. Täydennysojitus ajatuksissa ensi vuonna.

 Kysymys joka tuli mieleen: vieläkö nykytietämyksellä on tapana pudottaa lapionteränmitta ruokamultaa putken/hiekan päälle? Jostain luin, ettei näin enää tehdä, koska katsotaan, että ns. ruokamultakerros alkaa nykyisin olemaan liian tiivistä putken päälle laitettavaksi...tietty eroja viljelijä/lohkokohtaisesti, mutta mikä on näkemyksenne?

 Vois tietty ajaa kaikki ojat piripintaan soraa, mutta onhan se kustannuskysymys...

Hyvä kysymys, jota joudun itsekin miettimään ensi kesänä. Todennäköisesti koitan kaivinkoneella kaapia pintamaata isommalta alalta. On se kuitenkin parempaa kuin jankkosavi. Pintamaan pudottelu ei kuitenkaan poista sitä runsaan sorituksen tarvetta. Parin metrin välein silmää pintaan asti. Maksoi mitä maksoi, mutta kun sen ojittamisen vaivan näkee, niin parempi ettei just tästä ala säästämään...

Auraojituksen takia, kait tuo ruokamullan tiputus on vähennyt. Jos kerran salaojittaa kaivavalla koneella , niin kait sinne ruokamultaa tiputetaan ja kannattaakin niin tehdä. Eikä sitä varmaan tartte nykyään pelkällä lapiolla tehdä

Sorassa ei kannata nuukailla.Ainakin savi ja hieta maat soraa täyteen.Viimeisimmät ojitukset tehty aurakoneella,olen pyytänyt pintaan asti soran ja vanhojen avo-ojien risteyksiin laitan etukuormaajalla lisää soraa ennen pellon tasausta.

Lainaan Puuha-Peten topiccia...

Paljonko vähintään täytyy olla laskuojassa veden pinta alempana kuin pellon pinta, että saa toimivan ojituksen tehtyä? Vedenalainen ojitus tulee toki, mutta onko joku minimi tuossakin?

Eikö se riipu siitä imuojien periaatekuvasta. Jos on pitkät imujen välit, vaikka 16 metriä, niin imujen syvyyttä täytyy kasvattaa, että kuivattava vaikutus tuntuu myös imujen keskivälillä. Jos tiheät imujen välit, niin imut voivat olla pinnemmassa. Näillä ratkaisuilla vaikutusta kokooman syvyyteen ja sitä kautta laskuaukkoon.

Lainaan Puuha-Peten topiccia...

Paljonko vähintään täytyy olla laskuojassa veden pinta alempana kuin pellon pinta, että saa toimivan ojituksen tehtyä? Vedenalainen ojitus tulee toki, mutta onko joku minimi tuossakin?

Riippuu ojituksen laskusta ts. pellon pinnan muodoista. Iso lohko jolla pitkät imut ja kokooja, pelto vaaterissa -> Kokoojan oltava syvällä että ojasto tyhjenee.  Eikai tuohon mitään metrimääriä ole, riippuu niin monesta asiasta. Eloperäinen maa kun painuu, joutuu veto-ojia syventämään. Nimimerkillä kallista ojaa tehtiin uusjaon yhteydessä kun piti louhiakin, sadalla tonnilla ei pitkää pätkää tehnyt mutta oli välttämätöntä että vanhat ja uudet ojitukset saatiin toimimaan. Oisko pellonpintaan laskuaukoista puolitoista metriä, kokoojat 400-800m pitkiä, lievällä kaadolla.

Tuolta voi opiskella, asiaa paljonkin mikäli hataria mielikuvia: http://www.salaojayhdistys.fi/pdf/kpopas.pdf

Olen kyllä pudottanut ruokamullan.
Kaverilta lainannut sellaista yksinkertaista nostolaitteisiin tulevaa pudotinta millä ajetaan ojan päällä ja v:n muotoon hitsatut raudat pudottaa penkoista siivut.

jääkö sinne kaivantoon paljon mitään pudoteltavaa, jos aurakoneella ojivat? ja joillakin ojittajilla ollut koneen perässä laitteet, jolla ruokamullan pudottelu tulee samalla kertaa.

jääkö sinne kaivantoon paljon mitään pudoteltavaa, jos aurakoneella ojivat? ja joillakin ojittajilla ollut koneen perässä laitteet, jolla ruokamullan pudottelu tulee samalla kertaa.

Ei aurakoneen jäljiltä, edestakaisin lanan kanssa ja se on siinä. Auran perässä yleensä ruuvi, joka pudottelee ruokamultaa, se vähä mitä aurakoneen jäljiltä kaivantoon menee.

Lainaus käyttäjältä: Wessel - 17.11.15 - klo:08:33

jääkö sinne kaivantoon paljon mitään pudoteltavaa, jos aurakoneella ojivat? ja joillakin ojittajilla ollut koneen perässä laitteet, jolla ruokamullan pudottelu tulee samalla kertaa.

Ei aurakoneen jäljiltä, edestakaisin lanan kanssa ja se on siinä. Auran perässä yleensä ruuvi, joka pudottelee ruokamultaa, se vähä mitä aurakoneen jäljiltä kaivantoon menee.

Aurakoneen jälki viljasuomen savessa on kuin puna-armeijan tykistökeskityksen jälkeinen Berliini. Lohkareita ja möykkyä sekä miehen mentäviä monttuja.

Ketjumaralla ne ojat tehdään.

Siis 30 vuotta ja pitäisi alkaa uusimaan ojituksia? Huolestuttavaa. Meilläkin puolet ojituksista lähentelee 30 vuotta. Ei tosin merkkiäkään ongelmista. Loput ojituksista ylittävät jo 50 vuotta, ja niihin on vuosien varrella tehty muutama pieni täydennysojitus. Muuten riittää laskuaukkojen kunnossapito. Ruostetta ja sitä kautta huuhtelutarvettakaan ei ole meillä ollut. Vanhimmat salaojat meidän pelloilla ovat tiettävästi 1930- luvulta, eikä niissäkään mitään ongelmia ole.

Sinänsä, jos kaivavalla koneella kaivaisin, tai miksei aurallakin, niin harkitsisin ojien täyttöä hakkeella. En kylläkään ole laskenut kustannuksia, mutta jos on metsää pellon vieressä, ja sieltä saisi risua tai havua, voisi toimia ojissa hyvin. Hyvä salaojasora on täälläkin aika arvokasta.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 17.11.15 - klo:10:24

Lainaus käyttäjältä: Wessel - 17.11.15 - klo:08:33

jääkö sinne kaivantoon paljon mitään pudoteltavaa, jos aurakoneella ojivat? ja joillakin ojittajilla ollut koneen perässä laitteet, jolla ruokamullan pudottelu tulee samalla kertaa.

Ei aurakoneen jäljiltä, edestakaisin lanan kanssa ja se on siinä. Auran perässä yleensä ruuvi, joka pudottelee ruokamultaa, se vähä mitä aurakoneen jäljiltä kaivantoon menee.

Aurakoneen jälki viljasuomen savessa on kuin puna-armeijan tykistökeskityksen jälkeinen Berliini. Lohkareita ja möykkyä sekä miehen mentäviä monttuja.

Ketjumaralla ne ojat tehdään.

Luulisi sitten menevän vedenkin putkeen tollaisen aurauksen jälkeen. 

Siis 30 vuotta ja pitäisi alkaa uusimaan ojituksia? Huolestuttavaa.

No. Turvemailla pinta pudonnut jo kohta metrin...alkaa olla vanhat putket pinnassa.

Savi ja htmr-mailla entinen omistaja tehnyt liian harvat putkivälit ja sannassa on säästelty.

Täydennysojitusta siis tarvitaan

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 17.11.15 - klo:12:07

Siis 30 vuotta ja pitäisi alkaa uusimaan ojituksia? Huolestuttavaa.

No. Turvemailla pinta pudonnut jo kohta metrin...alkaa olla vanhat putket pinnassa.

Savi ja htmr-mailla entinen omistaja tehnyt liian harvat putkivälit ja sannassa on säästelty.

Täydennysojitusta siis tarvitaan

Mulla on kans turvelohko missä putket pahimmillaan enää puolen metrin syvyydessä, ojitettu muistaakseni 1990.