Ja juu, ajattelin lähinnä lietelantaa. On kuivalannastakin kokemusta mutta se on levitetty keväällä ennen äestystä tai syksyllä kynnön alle. Ja kaikkihan tietävät lannan "jälkivaikutuksen" ainakin näillä savilla. Monesti on käynyt niin että ravinteita on jäänyt kuivan alkukesän takia jemmaan kun on lietettä levitetty. Sitten seuraavana vuonna keinolanta sellaisilla määrillä kuin ei olisi mitään levitetty. Ja on ihan maata myöten nurin jos sattuu sateinen vuosi. Savi on aika epeli pidättämään ravinteita kyllä joskus. Mutta kokeilkaas joskus että laitatte syksyllä lietelantana tai muuten sen 120+ kiloa typpeä hehtaarille. Ja keväällä ette laita lainkaan typpeä. Ja kertokaa sitten millainen sato tuli. Vaikka miten sateinen kesä tulisi niin hyvä jos 80 typpikiloa vastaavan sadon saa. Kyllä siitä talvella niin paljon jonnekin lähtee.

Nyt taitaa mennä vähän överiksi. Ei se syyslevityksen pointti kuitenkaan liene mikään 120kg N/ha dumppaus. Lähinnä luokkaa muutamia kymmeniä kiloja liukoista.

  Urakoitsialta kuulin, että 80 tonnia hehtaarille oli syksyllä pitänyt ajaa naudanlietettä ,liekkö pelkkää
vettä sitten ollut? 

Kyllähän jos järjellä miettii levityshetkiä niin alkukeväästä ajo siihen pintakuivaan maahan jota äkeellä joutuu viellä kuivattamaan että saa lannan muokattua niin kyllä aika herkästi haihtuu. Lisäksi pelto ei tykkää raskaasta liikenteestä. Kesällä siten sijoittavalla voi saada hyviä tuloksia jos ravinteet ei satu haihtumaan tai kasvusto tallaannu. Sitten taas syksy on varsin herkkä pitkille syyssateille jolloin aika isot riskit on että osa valuu vesistöihin. Kuitenkin tää mahdollisimman myöhä syksy ja siihen päälle kyntö sekä mahdollisimman pikainen jäätyminen luo tilanteen että lanta on herkästi kasvien käytössä keväällä eikä edes pinta-valunnan tavoitettavissa välttämättä. Tästä yhtälöstä olisi mukavaa saada tutkimusgietoa mikä ei perustuisi mutuun vaan mitatguun faktaan kuinka suuri osa ravinteista on oikeasti kasvin käytettävissä.

Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.

Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.

Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa  niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä  peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.

Arvelen valuman vesistöihin olevan pienin ajoituksella, jolla saadaan vähimmällä keinolannoitelisällä paras sato. (Jos lannan määrä on vakio)
Kuivalannan levitys kevätkylvön aikaan ja multaus äkeellä ei anna parasta satoa lounaisrannikon savilla.
Osaksi varmaankin johtuu lannanlevityksen maata tiivistävästä vaikutuksesta. Toinen syy on kuivia alukesinä kun ravinteet jäävät rutikuivaan muokkauskerrokseen.

Kyllähän jos järjellä miettii levityshetkiä niin alkukeväästä ajo siihen pintakuivaan maahan jota äkeellä joutuu viellä kuivattamaan että saa lannan muokattua niin kyllä aika herkästi haihtuu. Lisäksi pelto ei tykkää raskaasta liikenteestä. Kesällä siten sijoittavalla voi saada hyviä tuloksia jos ravinteet ei satu haihtumaan tai kasvusto tallaannu. Sitten taas syksy on varsin herkkä pitkille syyssateille jolloin aika isot riskit on että osa valuu vesistöihin. Kuitenkin tää mahdollisimman myöhä syksy ja siihen päälle kyntö sekä mahdollisimman pikainen jäätyminen luo tilanteen että lanta on herkästi kasvien käytössä keväällä eikä edes pinta-valunnan tavoitettavissa välttämättä. Tästä yhtälöstä olisi mukavaa saada tutkimusgietoa mikä ei perustuisi mutuun vaan mitatguun faktaan kuinka suuri osa ravinteista on oikeasti kasvin käytettävissä.

Ilman muuta tarkoitus tähän aikaseen vaiheeseen on levittää ainoastaan kiekkomultaimilla nestemäisiä. Ei tietenkään mitään pintaan tai muokkaamisia tässä vaiheessa.

Lainaus käyttäjältä: Make - 07.11.15 - klo:17:35

Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.

Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa  niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä  peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.

Kasvuhan ei ole päätarkoitus syyslevityksessä vaan logistiikan helpottaminen. Varmasti sieltä jotain lähtee kevääseen mennessä, jopa lannoittamattomasta maasta jäämäravinteita, mutta kyse ei ole siitä onko se absoluuttisen ympäristöystävällistä, vaan siitä miten siitä tehdään mahdollisimman ympäristöystävällistä, koska sitä syyslevitystä on jonkin verran voitava tehdä.

Kasvun puolesta näkisin että ne muutaman kymmentä kiloa typpeä syksyllä levitettynä riittää siihen alkukasvuun esim. nurmelle, joka sitten keväällä täydennetään kun maiden kuivumiseen asti se syyslannoitus on hoitanut alkuversomisen tarpeita. Kukaan tuskin olettaa että joku 120 kiloa typpeä vaikka väkilannotteesta pysyisi maassa tallessa talven yli. Se saturaatikin vaikuttanee liikkeellelähtemisen herkkyyteen, kun kemiallisesta reaktiosta kuitenkin on kyse.

Ja tietenkin puhutaan vain karjanlannoista.

Saksassa on edelleen tapana levittää syksyllä 100 kg fosforia tulevalle juurikasmaalle.

Lainaus käyttäjältä: Make - 07.11.15 - klo:17:35

Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.

Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa  niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä  peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.

Kaikki kun ei tätä tiedä. Jos myöhäissyksyllä pääsisi ajamaan vaikka 40 tonnia kuivalantaa pellolle ja kyntäisi perään niin keväällä kun kylvön yhteydessä laittaa vähän starttilannoitetta niin syksyllä voi lakovilja yllättää. Tämäkin on niitä asioita että kaikki ei välytämättä ole sitä miltä tuntuu ja lannan vaikutus tulee niin hitaasti että se melkein unohtuu ennen kuin se näkyy.

Itse koen että sujaviljaa ennen levitetth lanta mikä on kynnetty näkyy viellä ensimmäisenä nurmen satovuonna eli puolitoista vuotta levityksen jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 07.11.15 - klo:18:59

Lainaus käyttäjältä: Make - 07.11.15 - klo:17:35

Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.

Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa  niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä  peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.

Kaikki kun ei tätä tiedä. Jos myöhäissyksyllä pääsisi ajamaan vaikka 40 tonnia kuivalantaa pellolle ja kyntäisi perään niin keväällä kun kylvön yhteydessä laittaa vähän starttilannoitetta niin syksyllä voi lakovilja yllättää. Tämäkin on niitä asioita että kaikki ei välytämättä ole sitä miltä tuntuu ja lannan vaikutus tulee niin hitaasti että se melkein unohtuu ennen kuin se näkyy.

Itse koen että sujaviljaa ennen levitetth lanta mikä on kynnetty näkyy viellä ensimmäisenä nurmen satovuonna eli puolitoista vuotta levityksen jälkeen.

Samat kokemukset lienee monella karjatilallisella.

Lainaus käyttäjältä: Make - 07.11.15 - klo:17:35

Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.

Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa  niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä  peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.

Sehän riippuu onko se pelto kasvipeitteinen vai ei. Väitän että nurmelle pintaan ajettuna syksyllä kuivalla kelillä ei mene vesistöön vaan kasvi käyttää sen varastoimalla juuristoon. Se on näiden virkamiesviljanviljeliöiden probagandaa että karjatilan lannasta tulee valumia sekunnin päästä vesistöön vaikka se haudattas metriä syvään!

RAE hankeessa tutkittiin ravinne päästöjä. Yllätys oli suuri kun karjatalousalueen päästöt oli pienemmät kuin viljaalueen. Tämä johtu nurmipeitteisyydestä missä kasvit käyttävät ravinteet itseensä ja kyntämisestä missä nurmen pintaan levitetty liete käänetään maan sisään.

Että ei vaan ois karjataluden saastuttavuus slougani lähtöisin muujussi tyyppisiltä virkamiesviljeliöiltä jotka haluaa 100€/tonni maksua siitä että joku tuo lietettä pellolle!

Olisi muuten kiinnostava tieto, kuinka paljon keskiverto nurmi tai syysvilja pystyy varastoimaan juuristoonsa kutakin ravinnetta talveksi.

Olisi muuten kiinnostava tieto, kuinka paljon keskiverto nurmi tai syysvilja pystyy varastoimaan juuristoonsa kutakin ravinnetta talveksi.

Kaiken irtoovan!

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 08.11.15 - klo:13:28

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 07.11.15 - klo:18:59

Lainaus käyttäjältä: Make - 07.11.15 - klo:17:35

Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.

Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa  niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä  peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.

Kaikki kun ei tätä tiedä. Jos myöhäissyksyllä pääsisi ajamaan vaikka 40 tonnia kuivalantaa pellolle ja kyntäisi perään niin keväällä kun kylvön yhteydessä laittaa vähän starttilannoitetta niin syksyllä voi lakovilja yllättää. Tämäkin on niitä asioita että kaikki ei välytämättä ole sitä miltä tuntuu ja lannan vaikutus tulee niin hitaasti että se melkein unohtuu ennen kuin se näkyy.

Itse koen että sujaviljaa ennen levitetth lanta mikä on kynnetty näkyy viellä ensimmäisenä nurmen satovuonna eli puolitoista vuotta levityksen jälkeen.

Samat kokemukset lienee monella karjatilallisella.

Itse asiassa tänä kesänä suuret sateet lakoonnutti yhdellä viisi vuotta sitten suojaviljaan perustetulla nyt neljännen kerran nurmilohkolla yhden töppärän, johon ajettiin tuplamäärä lantaa silloin 5 vuotta sitten keväällä viljalle ja sen jälkeen tuo lohko ei ole saanut mitään lantaa koko aikana ja 2 satoa joka vuosi korjattu. Eli ei ne lannan ravinteet ihan kauhean pahasti ole vesistöihin karanneet kun 5 vuotta sitten ajettu lanta vielä laittoi noin heinän kasvamaan