Täällä taas kirjoittelee sellaiset jotka ei asiasta mitään tiedä. Perusterveet ihmiset joiden omaan tai lähipiirin kokemuksiin eivät kuulu (vakavat) sairastumiset. Kysykään vaikka nimimerkiltä maraani mitä mieltä hän lienee näistä parin kuukauden turhista velttoilijoiden sairaslomista?
Ja päältä päin ette näe ja ihmiset eivät välttämättä kerro kun helposti katsotaan kieroon. Mutta meillä on joukossamme ihmisiä joilta on mm poistettu turhia sisuskaluja että henki säilyy, ihmisiä jotka elävät koko ajan veitsen terällä mutta raahautuvat silti töihin mutta joskus on pakko antaa periksi ja sitten voi tulla niitä kuukausien sairaslomia. Nämäkin on nähty.
Ja on tietysti itse aiheutettujakin mutta on paljon sellaisia joiden syitäkään ei tiedetä ja pahimmillaan hoitoakaan ei tunneta. Syövällekin on montaa riskitekijää esimerkiksi rintasyövällä alkoholin käyttö mutta kehtaisitteko mennä maraanille sanomaan että "Ihan oikein vaimollesi että sai rintasyövän kun joi niin paljon"? Joskus vaan osuu ihan ilman omaa syytä kohdalle.
Tietysti onhan tuossa ratkaisu. Ei hoideta...
Mutta että en tiedä millaisissa työyhteisöissä te olette elämäänne eläneet mutta minä en tähän ikään mennessä ole vielä yhdessäkään sellaisessa työpaikassa ollut että kukaan olisi turhaan sairaslomalla ollut.
Vaimolla on imusolmukesyöpä, vuosi sitten todettu ja siitä asti hoidettu sytostaatein. Nyt on intensiivihoidossa muutaman viikon sairaalassa. Toivottavasti paranee ja tulee työkykyiseksi ensi vuonna, eläkeikään on yli kaksikymmentä vuotta.
Useampi entinen työtuttava on menehtynyt syöpään, mm. täysin tupakoimaton keuhkosyöpään jne. Emäntä on itse sitä mieltä, että stressi toimi laukaisevana tekijänä hänellä.
Itse olin palkkatyössä melkein kolmekymmentä vuotta ja näin kyllä monta tapausta, että oli pitkiä sairauslomia. Varmaan ihan syystä, mutta jossain kohtaa varmaan kuuluis miettiä yksilön soveltuvuutta kyseiseen ammattiin tai yleensä työelämään jos ei pysty siihen työhön. Vapaa-ajalla toheloivat on toinen hankala joukko. Tottakai joskus jotain tapahtuu kun paljon harrastaa, mutta että samalta jäbältä on joka vuosi jompi kumpi polvi paskana ja puoli vuotta salkkua.
Mää en aiemmin ymmärtänyt, että sais palkkaa, jos sairastaa eikä pääse töihin. Joten sairauspoissaolot merkkasin pekkasiksi tai ylityövapaiksi. Kaksi kertaa olin todistuksella saikulla. Ekalla kertaa murtui nilkka ja tuli parinkuukauden pakkolepo. Toisella kertaa oli pakko mennä angiinan vuoksi otille ja sain pari päivää sairausvapaata. Pari viimeistä vuotta oli käytäntö, et sai olla kolmekin päivää pois omalla ilmoituksella. Ei tarvinnut mennä mahataudissa tai pikkunuhassa töihin. Hoitoa varten kun ei tarvinnut lääkäriin mennä.
Sairauspäiväraha on nyt todella tarpeeseen, vaikka ei riitäkään lomituslaskuun. Mutta mulla itsellä on vain nimellinen myelmaksu, joten mää en voi sairastua ollenkaan.
