Kotimaisen ollessa kysessä ei valitettavasti ole välttämättä kyse siitä penkin kuluttajastakaan. Seuraillut erään koneen tarinaa uudesta asti ja onhan se ollut uskomatonta. Tai emmä tiiä uskomatonta, Sampomaista. Tarkempaa käyttäjää ei yksinkertaisesti ole, ei voi olla, ja silti kone ei pysy läjässä. Jo eka kuormalla alkoi ongelmat, joita ei olisi saanut aikaiseksi millään käyttövirheelläkään Oisko tänä vuonna puitu 4ha tms. ja kaks kertaa remppa keskeyttänyt puinnin. Maanantai kappaleita voi olla, mutta onko Porissa lähes aina maanantai?

Ei nyt sentään. Seitsemästoista puintikausi menossa ja viime syksynä oli ensimmäinen puinnin keskeyttävä vika, terä lakkasi liikkumasta. Puinti jatkui samana päivänä, uusi nivel löytyi Agrista.

On paljon ollut puhetta myös ns. kesällä kootuista porilaispuimureista,joissa mm.varstoja irronnut heti ensikokeilussa. Sampon kesätyöntekijät olleet asialla ja jättäneet ruuveja kiristämättä.

On paljon ollut puhetta myös ns. kesällä kootuista porilaispuimureista,joissa mm.varstoja irronnut heti ensikokeilussa. Sampon kesätyöntekijät olleet asialla ja jättäneet ruuveja kiristämättä.

Joo, ja tää lienee ihan tosi, kun toiset pelaa kuin kello sen kun pelaavat, mutta näitä sekundoja sitten paljon liikkeellä myöskin. Esimerkkejä ois paljon mutta olkoon, ei vain vakuuta laatu vaikka kotimaisen haluaisi ostaakin

Minkäs takia Claassi muuten käyttää vieläkin sitä 45 senttistä puintikelaa?

Ne on myyny vahigossa niitä Afrikkaan meneviä jotka sullotaan kontteihin.

Minkäs takia Claassi muuten käyttää vieläkin sitä 45 senttistä puintikelaa?

45-senttinen puintikela lienee Claasilla perinne, pieni tehontarve, riittävän hyvä toiminta eri materiaaleissa. Puintitapahtuma pääosin kuitenkin tapahtuu varstan ensi iskulla viljavirtaan, kehänopeus säädetään puitavan materiaalin mukaan, Isolla kelalla varustetussa on pienempi kierrosnopeus kuin pienellä kelalla varustetussa. Claas myös on varovainen uudistaja; vastahan se on siirtynyt 1980-luvulle hallintalaitteissa ja käytettävyydessä. Taitaa vaihdekankikin olla lähtenyt kokonaan pois, ettei tarvitse lapaluun takana väännellä käännellä ja kiskoa putkikangen nysää. Ja varmaan pöytä nousee ja laskeekin alta minuutin nyt jo. Ja oliskohan sen ns. yhdistelmähallinta pallopäävivun aika jo ohi ?

Johndeere aikanaan oli siellä toisessa ääripäässä, jättikelalla.

Puimurin ominaisuuksissa pöytä ja erilaiset yksityiskohdat ratkaisevat paljon. Suomessa puidaan ruostuttavaa tarttuvaa mössömassaa, siellä oikeiden puimureiden kotimaissa 12 prosentin vehnä krapisee siellä kiiltävissä sisäpinnoissa. Kyllä Suomessa pilattu Claas itselle siirtyneenä oli kuin näkkileipää joka kolossa, suojaviljaheiniä ja papuja oli puitu jos jonkin kerran. Vasta parin vuoden puintien jälkeen on pelti taas kiitävää, muutamia mustia syöpymäkuoppia lukuun ottamatta.

Pysyvä laadun tae on kuulemma se, että vasta yli 18 tonnia omapainoa tekee puimurin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 17.09.15 - klo:21:36

Kotimaisen ollessa kysessä ei valitettavasti ole välttämättä kyse siitä penkin kuluttajastakaan. Seuraillut erään koneen tarinaa uudesta asti ja onhan se ollut uskomatonta. Tai emmä tiiä uskomatonta, Sampomaista. Tarkempaa käyttäjää ei yksinkertaisesti ole, ei voi olla, ja silti kone ei pysy läjässä. Jo eka kuormalla alkoi ongelmat, joita ei olisi saanut aikaiseksi millään käyttövirheelläkään Oisko tänä vuonna puitu 4ha tms. ja kaks kertaa remppa keskeyttänyt puinnin. Maanantai kappaleita voi olla, mutta onko Porissa lähes aina maanantai?

Ei nyt sentään. Seitsemästoista puintikausi menossa ja viime syksynä oli ensimmäinen puinnin keskeyttävä vika, terä lakkasi liikkumasta. Puinti jatkui samana päivänä, uusi nivel löytyi Agrista.

Jaa-a, olihan liityttävä seuraan kun on tullut lueskeltua jo hyvä tovi.
Siis Samposta, niin. Hyvä se on toimiessaan mutta myönnettävä on, että yllätysten puimuri välillä. Omassa 2045 oli uudehkona yksi isohko sulake konehen kyljestä päässyt irti. Sitä ihmetellessä miksei käynnisty, meni aikaa. Mikä lie kestävyys vihreissä värkeissä? Miten onko mittaeroja puimureissa siinä terältä syöttörummulle? Ei ole muista kokemusta.

Vaihtui viime syksynä kesken puintien Porin keltainen toisen merkkiseen keltaiseen, käytettyyn. Sampo kun alkoi viihtymään pajalla enemmän kuin puintihommis.
Tähän mennessä olen tehnyt sellaisen havainnon että lakoviljan puinti on huomattavasti helpompaa, puitu vilja on puhtaampaa, puintiteho parempi vaikka sampo kohlinten ja seulojen osalta kai jopa isompi.
Ja sitte se mukavin puoli, ei minkäänlaista remppaa tai muuta murhetta, joita sampon kanssa vain tuppas tulemaan vaikka kuinka yritti huoltaa ja kattella ennakkoon mahdollisia vikapaikkoja

Lainaus käyttäjältä: Cultor - 17.09.15 - klo:22:04

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 17.09.15 - klo:21:36

Miten onko mittaeroja puimureissa siinä terältä syöttörummulle?

On. Esim. NH:ssa on n. 10cm lyhyempi väli kuin 2000-sarjan Sampossa, muista en tiedä. Tästä oli just hetki sitten jossain ketjussa vähän juttua.

Vaihtui viime syksynä kesken puintien Porin keltainen toisen merkkiseen keltaiseen, käytettyyn. Sampo kun alkoi viihtymään pajalla enemmän kuin puintihommis.
Tähän mennessä olen tehnyt sellaisen havainnon että lakoviljan puinti on huomattavasti helpompaa, puitu vilja on puhtaampaa, puintiteho parempi vaikka sampo kohlinten ja seulojen osalta kai jopa isompi.
Ja sitte se mukavin puoli, ei minkäänlaista remppaa tai muuta murhetta, joita sampon kanssa vain tuppas tulemaan vaikka kuinka yritti huoltaa ja kattella ennakkoon mahdollisia vikapaikkoja

Olen joskus miettinyt että mistä tämä luotettavuusero oikeastaan johtuu?
Soisin kyllä mielelläni että täällä kotimaassa tehtäisiin kilpailukykyisiä ja menestyviä laitteita. Ja periaatteessa puimuri on kuitenkin aika yksinkertainen laite, tavallisia laakereita, akseleita, hihnoja ja ketjuja ne vaan ovat. Niin ja nykyään sähköjohtoja...

Perinteistä koneenrakennusta siis, ei mitään huippulabroissa tehtävää hitech'iä.

Onko ero suunnittelussa, käytetyissä materiaaleissa ja komponenteissa, kokoonpanon laadussa vai missä? Säästetäänkö väärissä paikoissa vai eikö ongelmia tiedosteta? Luulisi että tämä tieto kiinnostaisi tehdastakin, vaikka sitten ei-julkisesti,  takaoven kautta...

Ja yhä sanon että yhtäkään täydellistä laitetta ei ihminen ole vielä tähän mennessä tehnyt, minkään merkkistä.

Onko ero suunnittelussa, käytetyissä materiaaleissa ja komponenteissa

Suunnittelun laatu on kyllä heikko lähes kaikissa kotimaisissa, pl ehkä metsäkoneiden valmistajilla. Erot näkyvät etenkin korjatessa, materiaalien väsymisessä ja varaosien vaihtamisessa. Sampossa v*****aa osien vaihtamisen vaikeus, kun saa purkaa puolet koneistosta päästäkseen vaihtamaan jonkun 15 euron laakerin, aina jotain ongelmaan kuulumatonta edestä pois. Olisivat nyt edes laittaneet ne parhaat osaat sinne syvemmälle ja kinnittäneet ne rautaan, eikä pläkkipeltiin raudan vierestä. Huono suunnittelu ja sitä kautta laatu on viennin este, kun tekniikka vastaa puolalaisia ja hinta saksalaisia kilpailijoita.

Jossain puimuiriesittelyssä oli aikoinaan lista Sampo 2000-sarjan parannuksista, ja tarina oli kyllä surkuhupaisaa luettavaa. Yli 10v sarjan esittelyn jälkeen korjattiin vielä aika rankkojakin suunnitteluvirheitä.

Ainut hyvä ja syy miksi itselläkin keltainen, on varaosien edullisuus ja puinnin kokonaiskustannukset, kun puhutaan yli 10v vanhasta. Vaivatonta se ei ole, mutta kassavrta ratkaisee. Uusi SR mennee siinä missä muutkin, mutta niissä ei ole hintaeroa.

Justjust. Ettei Claasissakin kumminkin ole polttoleikkauslaite ensimmäinen ja viimänen purkutyökalu.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: mts - 18.09.15 - klo:13:43

Lainaus käyttäjältä: Cultor - 17.09.15 - klo:22:04

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 17.09.15 - klo:21:36

Miten onko mittaeroja puimureissa siinä terältä syöttörummulle?

On. Esim. NH:ssa on n. 10cm lyhyempi väli kuin 2000-sarjan Sampossa, muista en tiedä. Tästä oli just hetki sitten jossain ketjussa vähän juttua.

Ja NH:n extra capasity pöydässä noin 15cm pidempi väli kun normi pöydässä. On hyvä.

Justjust. Ettei Claasissakin kumminkin ole polttoleikkauslaite ensimmäinen ja viimänen purkutyökalu.

-SS-

On ja prässi ja hydrauliikka ulosvedin. Se polttoleikkaus kyllä jääkin herkästi viimeiseksi toimeksi koska se tappuri palaa perkkeles. Mutta silti Claas on hyvä puimuri. Eisilti kyllä sampullakin pärjää mua vaan alko aikanaan vitut*n se peltisyys. Niinpaljon että urakoitsija on puinut jo montavuotta

Lainaus käyttäjältä: eevertti - 16.09.15 - klo:11:58

Taitaa olla sillä kuskilla tai paremminkin sillä huoltajalla myös suuri merkitys puimurin kestävyyteen ja varaosien tarpeeseen. Olen vaan seuraillut että toisella pihalla sampoa hitsataan ja paukutetaan melkein joka ilta/aamu ja toisen talon isännät kaahaa vuorotellen hihnakauppaan. Meidän vanhalle (tosi vanhalle) Peuralle kelpaa vaseliini päivittäin. Toisaalta tässä ketjussahan vertailtiin alussa Comioita ja Averoita. Meikäläisen Peuran hinnalla taitaisi saada Comiaan korkeintaan uuden peilin tai koneeseen suodattimen 

Kotimaisen ollessa kysessä ei valitettavasti ole välttämättä kyse siitä penkin kuluttajastakaan. Seuraillut erään koneen tarinaa uudesta asti ja onhan se ollut uskomatonta. Tai emmä tiiä uskomatonta, Sampomaista. Tarkempaa käyttäjää ei yksinkertaisesti ole, ei voi olla, ja silti kone ei pysy läjässä. Jo eka kuormalla alkoi ongelmat, joita ei olisi saanut aikaiseksi millään käyttövirheelläkään Oisko tänä vuonna puitu 4ha tms. ja kaks kertaa remppa keskeyttänyt puinnin. Maanantai kappaleita voi olla, mutta onko Porissa lähes aina maanantai?

Ei päästy edes pellolle aikoinaan - rautaa tippui jo pihamaalle ensimetreille, oli osa hitsauksista vaan heftattu kiinni....

Sitten oli seuraavaksi ongelmia hihnojen linjauksien kanssa, hihnapyörät väärässä linjassa - pari hihnaa savuna ilmaan ekojen hektaarien aikana....

No, jonkun käyttövuoden jälkeen paljastui seuraava kokoonpanovirhe: Erään akselin asennussyvyys kuului työohjeen mukaisesti olla 18 mm, meillä oli ollut 12 mm, ja akselipää mureni palasiksi, ja seurauksena tietynsorttinen täystuho... huoltomies purki tuhon ja sanoi heti, että tässä on asennusvirhe, hirveä nikottelu tehtaalta aluksi, lopulta pukkasin kirjeenvaihdon vielä mukana vaikuttaneelle pappa-prihtille, ja hommaan löytyi kompromissi tunnissa.

Niin, kesällä koottu sampotin.  Muitakin harmeja riittänyt, mutta onneksi tässä on eletty sentään sellainen reilun 500 tunnin ongelmaton jaksokin. Nyt tarttis thedä ennakoivaa remonttia ja huoltoa, kun tunteja on reilut 1500.