UM:n salainen pöytäkirja 16/93 20.12.1993 täyttää tänään 15 vuotta.
Sillä Suomi luopui markasta.
Se oli niitä harvoja oikeita päätöksiä, mitä sekin hallitus teki ...
Kukaan ei omalla nimellään tuollaista nettikeskustelussa kirjoittaisi!
Tässä nähdään, miten paljon Agronetin kommentoijat ovat perehtyneet Suomen markan hävittämiseen Hallitusmuodosta.
Voiko hallitus todellakin tehdä päätöksen markasta luopumisesta?
Ei.
Eikä Suomen hallitus ole tehnyt päätöstä markasta luopumisesta.
Kyseessä oli vain pieni EU-ministeriryhmä.
Pöytäkirjan mukaan läsnä olivat ryhmän jäsenistä PMi Esko Aho sekä ministerit Pertti Salolainen, Heikki Haavisto, Ilkka Kanerva, Sirpa Pietikäinen ja Toimi Kankaanniemi.
Ryhmän ulkopuolisena oli läsnä sisäministeri Mauri Pekkarinen.
Suomen hallitus ei saa rikkoa perustuslakia. Näin kuitenkin tapahtui.
Onpa siitä kansanedustajan todistuskin:
Juha Korkeaoja on Kokemäellä tapahtuneiden epidodien seurauksena halunnut oma-aloitteisesti antaa SataSeutu-lehdelle haastattelun, jossa hän totesi, että hallitus ei ole antanut eduskunnalle lakiesitystä markasta luopumiseksi.
EY:hyn meniminenhän oli ulkopolitiikkaa. Näin ollen hyvä kysymys kuuluu:
Kuka tuolloin johti Suomen ulkopolitiikkaa?
Vastaus:
Mauno Koivisto.
Koivisto ja vahva markka, oli suurin talouden ongelma, mitä tämä maa on itsenäisyytensä aikana nähnyt ...
Aivan oikein!
Mauno Koivisto oli 27.5.1966 lähtien kiinni Suomen talouden ohjaksissa, ensin Rafael Paasion hallituksen valtiovarainministerinä ja sitten Suomen Pankin pääjohtajana ja välillä pääministereinä.
Jo huhtikuussa 1966 Koivisto sanoi, ettei markkaa tule devalvoida. Jo 1967 tuli suurdevalvaatio, juuri pitkittämisen vuoksi.
Sama meno jatkui Koiviston ollessa presidenttinä.
A-P Pietilä kirjoitti kirjan Presidentin Pankki.
Eli Koivisto ohjasi presidenttinäkin ollessaan Suomen Pankin toimintaa.
Suuret devalvaatiot olivat nimenomaan Mauno Koiviston järjestämiä. Vahvan markan politiikalla Koivisto sai EU-mukautettua Suomen perustuslain 17.1.1992 ja 10.12.1993.
Kyse ei ole siitä, onko markka valuuttana pieni lastu laineilla vaan siitä, miten Koivisto on vuosikymmenten varrella hoitanut Suomen talouspolitiikkaa.
Mikäli lama pitkittyy niin, Ruotsi, Tanska ja Islanti liittyy Euroon nopeammin, kuin ehdit a:ta sanoa.
Nimimerkki emo-heikki on median dis-informaation uhri. Ruotsilla on kilpailuetu Suomen vientiteollisuutta vastaan.
Kruunun arvo on devalvoitunut 9,3:sta niin, että viikolla 11 meni rikki.
Ruotsilla, kuten muillakin mailla, joilla on oma valuutta, on selviytymiskeino tulevasta lamasta.
Hyvä kysymys kuluu:
Miksi Ruotsi ylipäätään sai jäädä euron ulkopuolelle?
Tiedän syyn, koska se sivuaa läheltä aiheita, joita olen vuosia tutkinut.
No höpöhöpö ...
Ruotsilla ongelmia valuuttansa kanssa, valuutta laskee mutta korko ei, joten velat painavat kuluttajaa ja yrityksiä.
Nykyaikaisessa yrityksessä, jossa on tuotantoa tai valmistusta, ongema on se, että kun ollaan komponenttituotannossa, eli kasataan tuotteita valmiista komponenteista, niin yleensä komponentit tuodaan maailmalta ja maksetaan dollareissa tai euroissa, kun oma valuutta laskee niin kaikkien komponenttien hinnat nousee vastavasti.
Jolloin tuotteenhintaa on pakko nostaa, mikäli päämarkkina-alue tai merkittävä osa tuotannosta menee kotimarkkinoille, niin homma vaikeutuu huomattavasti.
Ruotsi on kuten Suomikin valtio, missä ei oikeastaan valmisteta mitään välttämätöntä kulutustavaraa, mutta kaikenlaisia tarpeettomia hilavitkuttimia kyllä valmistetaan, kuten sykemittareita tai jääkiekkopelejä jne ...
Kun kulutus laskee, kuten lamassa aina tapahtuu ostovoiman heikennyttyä, niin ei ne ostot tasaisesti heikkene.
Välttämättömät kulutustavarat ostetaan kuten ennenkin, mutta vähemmän tärkeistä hilvitkuttimista luovutaan kokonaan vähäksi aikaa tai niiden hankintoja siirretään.
Esim. ostetaan uudet talvikengät, kuten joka syksy, mutta mikäli oli käytäntönä tehdä yksi ulkomaanmatka vuodessa, niin siitä luovuaan tänä vuonna, joten ulkomanmatkailu laskee 100 %:tia kyseisen perheen kohdalla.
Välttämätön ostetaan, mönkijät ja asuntoautot siirtyy hamaan tulevaisuuteen, näin se menee ...
Devalvaatio hyödyttää metsäteollisuutta, koska se tekee tuottensa kotimaisesta raaka-aineesta, kotimaisella energialla ja työvoimalla, mutta kuten totesin, metsäteollisuudesta ei tällä hetkellä ole meidän pelastajaksi, eikä kenekään muunkaan ...
Se minkä Ruotsalaiset metsäteollisuus yritykset voittavat, moninkertaisesti hävitään muilla sektoreilla.
