Mihin te tarvitta semmosta paalaajaa joka toimii joka kelissä? Räntäsateella ei tarvi paalata...
Ikinä ei oo claassin paalit lakannu pyörimästä vasta ku portista ulos tipauttaa.

Mihin te tarvitta semmosta paalaajaa joka toimii joka kelissä? Räntäsateella ei tarvi paalata...
Ikinä ei oo claassin paalit lakannu pyörimästä vasta ku portista ulos tipauttaa.

Näyttää vaan olevan, että sitä mukaa kun paalausmäärä kasvaa ennemmin tai myöhemmin tulee poikkeusolosuhteita... Eihän se urakoitsijan tappio ole, mikäli asiakas pyytää paalaamaan syksyllä räntäsateessa oljet pois, tai vaikkapa ruokohelvet räntäsateessa keväällä... Eihän tuo kokonaisuuden kannalta ole optimaalista, mutta kun on paljon tilanteita poikkeusolosuhteisiinkin joudutaan silloin tällöin...

Kyl claassi ja kuiva olki oli sellanen yhdistelmä ettei tullu mitään. Kastetta piti odottaa et sai oljet pakettiin....

Remmipaalain vicon/kuhn taikka nh. Niillä onnistuu, tosin NH.lla ei ole paalattu lumisateessa. Suomen suvessa tarttee joskus lumisateessa tehdä rehua, juhannusviikko kesällä 14. Syksyllä 13 paalasin puimatonta rypsiä kuivikkeeksi ja pari hehtaaria vedettiin lumisateessa. Tunti mitä meni paalaamiseen aikaa niin maassa oli 5 senttiä lunta

Mihin te tarvitta semmosta paalaajaa joka toimii joka kelissä? Räntäsateella ei tarvi paalata...
Ikinä ei oo claassin paalit lakannu pyörimästä vasta ku portista ulos tipauttaa.

Keväällä paalattu olki ei tahtonu Claassissa pyöriä. Ja eräänkin kerran paali lakkas pyörimästä kun joku tela lakkas pyörimästä, joko kiilan petettyä, laakerin hajottua yms. Kaikkia paskaa sitä ihmisille saa myydäkkin.. 

Mihin te tarvitta semmosta paalaajaa joka toimii joka kelissä? Räntäsateella ei tarvi paalata...
Ikinä ei oo claassin paalit lakannu pyörimästä vasta ku portista ulos tipauttaa.

Kyllä niitä vaan kaikkia kelejä tahtoo vastaan tulla ja  mitä pahemmaksi keli menee niin sen tärkeämpi olisi että kone siitä selvisi. Yleensä siinä säästää kaikkien aikaa ja rahaa kun pystyy sen viimeisen hehtaarin ajaa pakettiin oli keli mikä tahansa eikä tartte seuraavana päivänä rullata 30 kilsaa edestakaisin paikkaamaan omia tekeleitä.

Kyllä Claassis kuivaolki tosiaan saattaa lakata pyörimästä jos yrittää tiukkoja palloja. Mites nuo hihnakoneet kestää märkää rehua rullata esim 130cm paaleihin? Kiinostaa koska paalikokoa olis mielenkiintoo suurentaa. Mutta myös osalle porukasta pitäis saada noita pienempiäkin paaleja että paino ei rajoita niiden siirtelyä.

Pakkoko se on sitä vesimärkää tehdä 130+, järki käteen. kokoa kasvatetaan paalattavan matskun mukaan niin kestää paalain, käärin ja nostovermeet pidempään...

Jos on pakko tapella paalaajan kans räntäsateessa oisko vika jossain muualla ku paalaajassa?
Parempiaki korjuumenetelmiä on...

Jälleen kerran sanon että jos ei claassilla saa paaleja tehtyä nii on se kumma.
Ja se verkkorullan vaihto ei oo vieläkään huoltoa.

Jos on pakko tapella paalaajan kans räntäsateessa oisko vika jossain muualla ku paalaajassa?
Parempiaki korjuumenetelmiä on...

Jälleen kerran sanon että jos ei claassilla saa paaleja tehtyä nii on se kumma.
Ja se verkkorullan vaihto ei oo vieläkään huoltoa.

Saasillätehtyä mullakin menossa jo 4tuhat tälle kesälle Muttakun tilat eli asiakkaat haluis semmosia isoja ja painavia paaleja ja toiset pieniä ja kelviä. Niin minkäs teet muutakun hommaa juuttuvakammioisen toiseks mytyn vääntimeks. Mutta mietin vaan että kestääkö esim NH muuttuvakammionen hihna mytytin ajaa märkää tavaraa mitenkä. Sen tiedän että ainakin sillä missä olise persoonallinen silppuri (niittokoneen terälaput) siellä sisällä. Niin silläkin sai jo aika jytkyjä paaleja siihenaikaan. Mutta mites sen kestävyyden kanssa.

Ei taida mistään muusta remmikoneesta olla kosteamman tavaran paalaukseen kuin kuhnista.

Tuskinpa sellaista paalainta on mikä kunnolla toimisi sellaisissa olosuhteissa jossa paalaimen kyljistä pursuaa vesi loppurutistuksessa. Mäkkärilläkin epäonnistui 1/20.

Jos on pakko tapella paalaajan kans räntäsateessa oisko vika jossain muualla ku paalaajassa?
Parempiaki korjuumenetelmiä on...

Itseasiassa suurin osa näistä epämääräisistä paalauskeleistä osuu tiloille jossa on ihan muut rehuntekosysteemit. Kuitenkin tulee syksyllä tilanteita että epämääräisiltä lohkoilta epämääräiseen aikaan pitää saada se loppukasvusto pelastettua syöttöön ja silloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin paaliin. Pirkanmaalla se paha syksy osui 2012 tai jotain ja silloin paalattiin lokakuun loppuun jonka jälkeen tulikin ensilumi.

Lainaus käyttäjältä: TDK - 20.08.15 - klo:16:59

Jos on pakko tapella paalaajan kans räntäsateessa oisko vika jossain muualla ku paalaajassa?
Parempiaki korjuumenetelmiä on...

Itseasiassa suurin osa näistä epämääräisistä paalauskeleistä osuu tiloille jossa on ihan muut rehuntekosysteemit. Kuitenkin tulee syksyllä tilanteita että epämääräisiltä lohkoilta epämääräiseen aikaan pitää saada se loppukasvusto pelastettua syöttöön ja silloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin paaliin. Pirkanmaalla se paha syksy osui 2012 tai jotain ja silloin paalattiin lokakuun loppuun jonka jälkeen tulikin ensilumi.

Juu montakertaa niitä huonompia lohkoja missä se ajosilputin tai noukkari ei ole kulkenu. Tai ovat vaan liiankaukana siilolle kiireaikaan rahdattavaksi. Sitte ajellaan paaliin joku kymmenenhehtaaria per tila. Tosin nämä tilat joille paalaan laittaa kyllä kaikki paaliin. Ihan joitain tuurauskeikkoja olen käyny ajamassa noille jotka myös siiloontekevät.

Kaikista on tähän mennes selvitty niin ylikuivasta kuin aivan vettä valuvan märästäkin.
Pahimmillaan on marraskuun puolessavälissä paalattu aivan vesimärkää apilaa ja sekin kunnialla paaliin saatiin.
Ei oo mäkkärillä vielä tullu sellasta mitä ei olla paaliin saatu.

Nh remmikoneet ei sitten oikeen tykkää märästä eikä varsinkaan nuoresta ja märästä heinästä. Siin meinaa hermot loppuu kun vähän välii on remmit solmussa ja jokapaikassa kiertyneenä sitä lehtevää märkää heinää.
Karhotin pelastaa paljon kun saa suuria karhoja niin silloin homma toimii paremmit mut ohkanen karho märkää lehtevää niin hommasta ei tuu mitään.
Kuivalle tavaralle nyykkärin remmikoneet huippuja. parhaimmillaan kiskottu 20km/h karhotettua vahvaa vehnänpahnaa kitusiin.

Kaikista on tähän mennes selvitty niin ylikuivasta kuin aivan vettä valuvan märästäkin.
Pahimmillaan on marraskuun puolessavälissä paalattu aivan vesimärkää apilaa ja sekin kunnialla paaliin saatiin.
Ei oo mäkkärillä vielä tullu sellasta mitä ei olla paaliin saatu.

Nh remmikoneet ei sitten oikeen tykkää märästä eikä varsinkaan nuoresta ja märästä heinästä. Siin meinaa hermot loppuu kun vähän välii on remmit solmussa ja jokapaikassa kiertyneenä sitä lehtevää märkää heinää.
Karhotin pelastaa paljon kun saa suuria karhoja niin silloin homma toimii paremmit mut ohkanen karho märkää lehtevää niin hommasta ei tuu mitään.
Kuivalle tavaralle nyykkärin remmikoneet huippuja. parhaimmillaan kiskottu 20km/h karhotettua vahvaa vehnänpahnaa kitusiin.

Selvä tämä nuo Nh paalaimet on vaan melko edullisia eli tämä aiheuttaa vahvaa kiinnostusta niihin.