Äärimmäisen kokemuksellisen keskenkasvuisuuden piikkiin lienee laitettava se, ettei joku voi
käsittää kevätvehniä voitavan/jouduttavan kylvää esim. Karoliinan päivän aikoihin. Ja
silloinkin satoa korjattiin.
Joskus oli lumet ja kevättulvat vielä vappuna pelloilla, ja simat oli hyvä laittaa
kyökin ikkunan alle isoon lumikasaan jäähtymään.
-SS-
Ennen oli ennen ja nyt on nyt - vai miten sitä sanotaankaan. Vaikka en SAS olekaan, niin kyllähän tämän vuoden suursäätilan arvasi jo toukokuussa. Ekat kylvöt 23.-25.4. ja sitten kolme ja puol viikkoa taukoa toukohommissa. Sitten, kun tässä Turun seudulla pääsi jatkamaan kylvöjä, niin kaikissa pitkissä ennusteissa näkyi sadetippoja luvattavan harva se päivä kesäkuun puolelle. Täällä Suomessa kun tietyntyyppinen säätyyppi jää päällensä, niin sitten sitä samaa yleensä pitelee pidemmän aikaa. Nämä kelit, jos tietäis etukäteen, niin olis aika vahvoilla tässä viljelyhommassa.
Jokainen taaplaa tyylillään, mut harvoin on aikaisin pellolle menemistä katunut jälkikäteen. Sen verran myönnyn kyllä vanhemman kollegan ajatuksiin, että tänä vuonna mun huhtikuun kylvöistä (n. 20 ha) tuhoutui yhteensä n. 0,3 ha liiallisen märkyyden vuoksi. Kauran siemen mädäntyi kylmään ja märkään metsän reunaan. Eli olis siinä tietysti huonommalla tuurilla voinut mennä koko kylvöalakin pieleen.
Juu sekin on otettava huomioon, että sademäärät vapun kahden puolen poikkesivat toisistaan melkoisesti, jopa parinsadan kilometrin matkalla. Kuivemmilla alueilla on hyvä viisastella, kun toisaalla huhtikuun kylvös hukkui varmuudella sinne järven alle, eikä kyseinen lohko ole imenyt vettä enää saman kesän aikana. Murtolan sivulla on kuva, jossa hiukan vielä talvivetkulaa savea on huhtikuussa kevyesti äestetty, ja heti päälle tulivat loputtomat sateet. Ei ole vesi mennyt pois, vaikka toiselta puolelta peltoa näyttää samalla ojituksella vesi menneen pois.
Maalajeista turpeet ja mudat voi ajaa vaikka routaisena, siellähän se on kasvussa odottamassa, jollekin hiesulle ei oikein pitäisi häälytellä kylmänkosteana, laastiahan se on silloin on.
Täällä sateisimmalla alueella olisi pitänyt kylvää edellisen lämpöaallon aikana, 11. huhtikuuta. 24.04, joka oli kylvöpäivä monella Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla, meillä oli 5-6 astetta pakkasta, 26.04 tuli vettä 5 mm, 27.4. tuli 9 mm, 28.04 tuli pari milliä ja 29.04. tuli 30 mm. Koko ajan lämpötila parhaimmillaan nollan tienoilla, räntää kertyi maahankin senttikaupalla. Vapunaattona ja 3.5. tuli muutama milli räntäkuuroista, ja sitten 6.5. alkoi sadekausi aina 15.05. asti. Se vesivelli ei ole "kropaa", jota voisi äestellä pois. Kynnöksestä saa aina multaa, mutta ei kylvöäestetystä. 1982 oli kuiva alkukevät jo huhtkuulla, ja tasausäestelyt olivat tulleet muotiin. Suvivirren laulun aikoihin sitten pääsivät seuraavan kerran pellolle.
Olen aina pyrkinyt kylvämään paikallisesti ensimmäisenä, ihan vaan huvikseni, en ideologisesti, mutta tämä kevät oli semmoinen kuin se oli, tällä paikalla nimenomaan, kuitenkaan ei ole kuin puutarhapalstasta kysymys, siltikään mikään kiima ei huhtikuun toiseksi viimeisellä viikolla olisi saanut meikäläistä kylvöille lähtemään. Sadekertymäennusteet näyttivät, että 50 mm on tulossa hiesulle heti kylvöjen jälkeen, ei kiitos. Omat lajikkeet aikaisemmasta päästä, lämpösummavaatimus 1050 maksimissaan, viime vuosina on ollut 1600 asteen vuosia, kyllä aika kesätön vuosi saa olla, jos täällä jää alle 1100:n . Tällä kertymisvauhdilla 10.09. löytyy tuo tarvittava, eli puinnit valmiit.
Kesää on todennäköisesti senkin jälkeen vielä jäljellä marraskuulle asti.
Ei koske Sisä-Suomea eikä Pohjanmaata. Eikä lantapattereita.
-SS-
