Nurmet ok. Onneksi tuli suunniteltua rapsia reilusti, 15ha saa jättää puimatta, nurmen kylvökset kelluu välillä, kerran muokattuja 25ha, kokonaan nykäsemättömiä kymppi. Toissasyksynä ostetut syysnisut vielä pussissa, paras ja turvallisin paikka siellä niille tähän mennessä.

Kyllä oli loimaalta turkuun päin juu karun näkösiä viljoja Muutamia joozepin viljelyksiä katselin siinä jokivarressa ja siellä 2tien varressa auton ikkunasta , niin melkein kateeks käy Täytyy lohduttautua sillä, ettei mulla ole yhtään kanaa

aura-oripää -välillä puhuvat maan olevan todella läpäisemätöntä sorttia paikotellen. siinä on karua katteltavaa aika usseesti.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 30.07.15 - klo:21:16

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 30.07.15 - klo:13:03

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 30.07.15 - klo:12:03

Pohjois-pohjanmaalla satotaso viljasta aika lähellä nollaa mitä tuli reissulla kateltua keltaisena olevia viljapeltoja. Itelläkin on paikoin ihan keltaista ja jopa alla oleva nurmi on kitukasvuista. Osa ohrasta näyttää tosi hyvältä. Mutta satoarviota on ihan turha antaa kun yhtään jyvää ei ole puitu...

Ohraa suurin osa pinta-alasta, ka. voisi olla 4tn/ha.
Vehnä Wellamo enemmän.
Herne vähemmän kuin ohra, ehkä 3.5-4tn/ha.

Kaikissa vedenvaivaamia kohtia, vehnässä vähiten. Vajaa puolet kylvetty Toukokuun alkupäivinä, vehnät, herneet ja osa ohrista.  Lohkokohtaisesti ei oo luvassa huippusatoja, mutta totaalista katoakaan ei missään vaikka huonoa ohraa aika paljonkin. JOS kaikki menee hyvin, olosuhteisiin nähden erinomainen vuosi mutta tavoitteisiin nähden pettymys. Panoksia on karsittu loppukesästä, arvoitus mitä ne vaikuttaa satoon.

Kuitenkin nuo satoarviota tällä hetkellä, kaiken mennessä ok. Heikoimmat sadot sitten edellisen kylmän vuoden muutaman vuoden takaa. Näitä kylmiä "katovuosia" on ollut 2008 ja 2012 edelliset, eli ei nää heikommat vuodet oo ollenkaan harvinaisia. 2008 ei ehtinyt vehnät valmistua ja ohriakin nipisti pakkanen. Sama voi olla edessä tänäkin vuonna, vaikka aikaisin kylvettyjäkin.

Näin Pohjois-Pohjanmaalla.

Nuo mun havainnot oli kokkolasta 8-tietä ouluun ja takaisin kotiin ylivieskan kautta... En tiiä onko huonoimmat lohkot tien vieressä, mutta kamalan näköistä oli joka tapauksessa.

Tuli viime viikolla ajettua Lounais Suomesta Raaheen ja takaisin.

Kotipuolessa melko hyvät kasvustot, Aura-oripää heikompaa, huittisten tienilla hyvät kasustot, samoin Seinäjoen seudulla. Pohjois Pohjanmaalla melko huonoa muutamaa lohkoa luukuun ottamatta.

Ylivieskassa keskustan tuntumassa oli tähkällä hienoa vehnää. En ole ennen noin pohjoisessa ja sisämaassa vehnää nähnyt. Kai se oli kevätvehnää? Ei kai siellä syysvehnää yritetä?

Kevätvehnää lie. Syysvehnää tässä rannikolla ehkä 50ha yhteensä, vehnä menestyy paremmin kuin ruis. Ruista taas sisämaassa enemmän, joskaan ei kummoisia määriä.

Ohraa tän päivän hukkiskierroksella, hyvältä näyttää kauempaa mutta hukkunutta löytyy kun saanut kaikki sateet niskaansa. Ehkä 5.5tn/ha, noin mutuna kokemuksen perusteella kun nollaruutuakin seassa.



Ja seassa pari tälläaista laikkua



Vehnää, selvä on ero Wellamolla ja Bjarnella. Wellamo todella pitkää, oiskohan 120 senttistä.

Kyllä mä oon nyt tainnu ymmärtää jotain väärin, viimeviikolla emännän kans kierreltiin eteläsuomea, Kotkasta Porvoon kautta Vihtiin ja täytyy sanoa, ettei paljon naurattanut, kun Porvoon eteläpuolella on vehnä tulossa tähkälle ja heinäkuun loppuun alle viikko aikaa muuten oli matkalla kaikkea sekalaista, mutta suurimmaksi osaksi kellertävää, enkä puhu rypsipelloista. Kuun alussa käytiin Joensuun näyttelyssä ja siellähän ei oikeastaan ollut mitään kasvussa, kunhan oli kylvetty... Sitten, kun katselee sato-arvioita, jotka alkaa vähintään vitosella, mistä ne tulee....?? No ainakin kannattaa varautua, het ekan tankin jälkeen leissonin tankkiin talvilaatua, ellei halla korjaa ennen niitä nyt tähkiviä vehniä. Syys viljat on juttu erikseen ne on nauttineet tästä kesästä ympäri maan. Mutta missään ei vielä ole päästy puimaan lämpötilat olleet niin alhaalla, että yks kaunis aamu lähes koko maa herää kimaltelevana ja kaikki on kätelty. Mutta toivotaan kumminkin, että jotain saatais tänäkin vuonna pois, edes jonkinlaisena.

Kyllä noista nyt tähkivistä kevätviljoista oikein hyvää littuviljaa tulee. Kuivattavaks voivat olla aikamoisia vesikellukoita.

Kai noista mun ohrista se 3,5 tn/ha tulee, ruiskutusurakoitsijan mukaan kuitenkin paremmasta päästä mitä näiltä seuduin tulee. Sellaisiakin tiloja kertoi olevan, että 30-40 ha vilja-alalta saa helposti samat tonnimäärät. Siis koko alalta.

Varovaisesti arvioiden, ilman mitään moommalisää, viljaa tulee aivan saatanasti 

 Alueelliset erot valtavia. On tiloja joilla ei tule edes siemenet takasin ja toisaalla jos sateet jääneet vähemmälle, ja hiekkapitoiset maat niin kasvustot hyötyneet sateista. Vielä ei ole pohjanmaalla puitu, notta paree laskea satomääriä sitten kun viljat laarissa.

Ite en oo kylväny 5.5. jälkeen enää vehnää enkä rapsia. Jos ohraa ja aikasta kauraa jää peltoon sen takia ettei ehdi valmistua niin sitten ei voi kuin nostaa kädet pystyyn, no can do.

Ite en oo kylväny 5.5. jälkeen enää vehnää enkä rapsia.

Toukokuun viimisellä viikolla ja jopa kesäkuun puolella vielä moni kylvi vehnää ja kakstahosta ohraa.

Mitä siellä lippalakin alla liikkui?? Joku mielikuva onnesta jota jatkuu ja jatkuu...

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 31.07.15 - klo:11:55

Ite en oo kylväny 5.5. jälkeen enää vehnää enkä rapsia.

Toukokuun viimisellä viikolla ja jopa kesäkuun puolella vielä moni kylvi vehnää ja kakstahosta ohraa.

Mitä siellä lippalakin alla liikkui?? Joku mielikuva onnesta jota jatkuu ja jatkuu...

Toukokuun viimeisinä päivinä, kun viljan kylvöt alkoi, eläkeläinen yllytti kylvämään osan aikaisehkolla kauralla (Peppi). En kylvänyt, ja hyvä niin. Farmitin lämpösummalaskurin mukaan valmistuisi joskus syyskuun puolivälin jälkeen. Aikaiset ohratkin menee heittämällä syyskuulle, jos ja kun keli jatkuu tasaisen tappavasti alle kahdenkympin lämpötiloilla ja 15 milliä vettä päivässä.

Mää kylvin Marblea vielä 22.-24.5. Mun mielestä meni aivan liian myöhäiselle, mutta kyllä ne vielä joutuu syyskuun puoliväliin mennessä. Naapurin ukko kylvi Amarettoa jossain kesäkuun viidennen päivän paikkeilla.  Tällä hetkellä pikkasen ehkä tähkän pää kurkkii tupesta. Aika lämpöinen syksy saa olla, jos meinaa saada korjattua. Sinänsä sääli, koska kasvusto on kyllä viimeisen päälle.

Näiden viime vuosien hellekesien ansiosta on kasvustot pakkotuleentuneet tosi nopeasti. Sen takia varmaan moni kylvi rohkeesti näitä myöhäsempiä tänäkin vuonna. Omakohtaisena esimerkkinä: kylvin yhden pienen vehnälohkon muistiinpanojen mukaan 20.5.2010. Puinti oli 14.8. Siinä ei kauan nokka tuhissut valmistumisessa, mutta eipä satokaan paljon päätä huimannut, muistaakseni tuli 3 tonnia pientä hiirenpaskan kokoista jyvää.

En tiä, oonko täysin väärässä, mutta mulla on sellainen kokemus, että myöhäisempiä kauroja uskaltaa kylvää vähän myöhemminkin. Kaura jotenkin joutuu nopeammin kukinnasta eteenpäin kuin vehnä ja ohra, eikä oo niin kranttu lopputuleentumisvaiheen lämmölle. Sitten, kun kauralaihossa alkaa olemaan keltaista väriä siellä täällä, niin puinti alkaa yllättävän pian. Tiä sit, oonko täysin väärässä?

Äärimmäisen kokemuksellisen keskenkasvuisuuden piikkiin lienee laitettava se, ettei joku voi
käsittää kevätvehniä voitavan/jouduttavan  kylvää esim. Karoliinan päivän aikoihin. Ja
silloinkin satoa korjattiin.

Joskus oli lumet ja kevättulvat vielä vappuna pelloilla, ja simat oli hyvä laittaa
kyökin ikkunan alle isoon lumikasaan jäähtymään.

-SS-

Äärimmäisen kokemuksellisen keskenkasvuisuuden piikkiin lienee laitettava se, ettei joku voi
käsittää kevätvehniä voitavan/jouduttavan  kylvää esim. Karoliinan päivän aikoihin. Ja
silloinkin satoa korjattiin.

Joskus oli lumet ja kevättulvat vielä vappuna pelloilla, ja simat oli hyvä laittaa
kyökin ikkunan alle isoon lumikasaan jäähtymään.

-SS-

Ennen oli ennen ja nyt on nyt - vai miten sitä sanotaankaan. Vaikka en SAS olekaan, niin kyllähän tämän vuoden suursäätilan arvasi jo toukokuussa. Ekat kylvöt 23.-25.4. ja sitten kolme ja puol viikkoa taukoa toukohommissa. Sitten, kun tässä Turun seudulla pääsi jatkamaan kylvöjä, niin kaikissa pitkissä ennusteissa näkyi sadetippoja luvattavan harva se päivä kesäkuun puolelle. Täällä Suomessa kun tietyntyyppinen säätyyppi jää päällensä, niin sitten sitä samaa yleensä pitelee pidemmän aikaa. Nämä kelit, jos tietäis etukäteen, niin olis aika vahvoilla tässä viljelyhommassa.

Jokainen taaplaa tyylillään, mut harvoin on aikaisin pellolle menemistä katunut jälkikäteen. Sen verran myönnyn kyllä vanhemman kollegan ajatuksiin, että tänä vuonna mun huhtikuun kylvöistä (n. 20 ha) tuhoutui yhteensä n. 0,3 ha liiallisen märkyyden vuoksi. Kauran siemen mädäntyi kylmään ja märkään metsän reunaan. Eli olis siinä tietysti huonommalla tuurilla voinut mennä koko kylvöalakin pieleen.