http://www.hs.fi/talous/a1435979149684

    Kaikki oli niin hienoo ja ihanaa. 

Kauniisti keltaisena merenä kukkivia peltoja..oi, niitä aikoja.

Juolavehnä ei kuki keltaisenaan,se on ilmeisesti voikukkaa.
Amitroli oli juolavehnämyrkkynä,mutta sen käyttö Kiellettiin aikoinaan jäämävaaran vuoksi myös

Kauniisti keltaisena merenä kukkivia peltoja..oi, niitä aikoja.

  Ei voikukka ole mikään ongelma. Sähän voi tehdä siitä salaattia. 

Glyfosaatin käyttö pakkotuleennuttamisen ja kasvukauden aikana  voisi kieltää aivan hyvin . Pakkotuleennuttaminen osalta Euroopassa jouduttaisiin laskemaan hieman lannoitetasoja  ,mutta siitä ei olisi mitään haittaa .

Muutenhan tää ympäristöpolitiikka on täysin vanhan sananlaskun mukaista ,sutta pakenemalla tulee karhu vastaan eli juoksemalla ravinnevalumia pakoon tulee toiset ongelmat vastaan .

Sateisena vuotena kyntö näyttää ylivoimaiselta muihin menetelmiin nähden ,mutta ei pidä olla niin naiivi että uskoisi sen toimivan jokaisella lohkolla automaattisesti .
1800-luvun katovuodetkin yleistivät kyntöauran käytön Suomessa . Risukarhit sun muut viritelmät olivat tämän päivän kevytmuokkaukseen ja suorakylvöön verrattavia menetelmiä.

Glyfosaatin käyttö pakkotuleennuttamisen ja kasvukauden aikana  voisi kieltää aivan hyvin . Pakkotuleennuttaminen osalta Euroopassa jouduttaisiin laskemaan hieman lannoitetasoja  ,mutta siitä ei olisi mitään haittaa .

Muutenhan tää ympäristöpolitiikka on täysin vanhan sananlaskun mukaista ,sutta pakenemalla tulee karhu vastaan eli juoksemalla ravinnevalumia pakoon tulee toiset ongelmat vastaan .

Sateisena vuotena kyntö näyttää ylivoimaiselta muihin menetelmiin nähden ,mutta ei pidä olla niin naiivi että uskoisi sen toimivan jokaisella lohkolla automaattisesti .
1800-luvun katovuodetkin yleistivät kyntöauran käytön Suomessa . Risukarhit sun muut viritelmät olivat tämän päivän kevytmuokkaukseen ja suorakylvöön verrattavia menetelmiä.

  Ahneus se on tullut tässäkin vastaan. Jos glyfosaattia olisi käytetty kuten alussa oli tarkoitus, niin ongelmat olisi aika pienet. Ei tarvitse tehdä kuin yksi muutos glyfosaatin käyttöön. Voi käyttää vain joka kolmas vuosi.

  Näkeehän sen agrimarketista mitä ainetta käytetään eniten. Sitä on trukkilavoittain myymälässä.

Ei kovin monessa ole annostus tuota alkaen 4l/ha, johan sekin tekee pinon pikkasen isommaksi kun muilla... 

Enemmän olisin huolissani tautiaineiden käytön aiheuttamista haitoista, kun esim.vehnän tähkälle ruiskutetaan torjunta-aineita, niin eikö siitä jää jyvään jäämiä? Luulisin että jää, ja sitten pistetään myrkkypullaa poskeen. Kaiken lisäksi ihan turhaan, koska tähkävaiheen ruiskutuksella ei viljelijä saavuta mitään taloudellista hyötyä, ehkä vähän pulleampi jyvä ja 1-2 kg lisää hehtopainoa ja 1% korkeampi valkuainen, mutta niistä ei lisähintaa makseta, ja kaiken lisäksi kasvustoon tulee tallausta. Ja mikä pahinta, tautiaineet  tappavat maaperän hyödyllisiä bakteereita, se taas heikentää maan mikrobiologisia toimintoja.

Lainaus käyttäjältä: RainMan - 12.07.15 - klo:12:15

Glyfosaatin käyttö pakkotuleennuttamisen ja kasvukauden aikana  voisi kieltää aivan hyvin . Pakkotuleennuttaminen osalta Euroopassa jouduttaisiin laskemaan hieman lannoitetasoja  ,mutta siitä ei olisi mitään haittaa .

Muutenhan tää ympäristöpolitiikka on täysin vanhan sananlaskun mukaista ,sutta pakenemalla tulee karhu vastaan eli juoksemalla ravinnevalumia pakoon tulee toiset ongelmat vastaan .

Sateisena vuotena kyntö näyttää ylivoimaiselta muihin menetelmiin nähden ,mutta ei pidä olla niin naiivi että uskoisi sen toimivan jokaisella lohkolla automaattisesti .
1800-luvun katovuodetkin yleistivät kyntöauran käytön Suomessa . Risukarhit sun muut viritelmät olivat tämän päivän kevytmuokkaukseen ja suorakylvöön verrattavia menetelmiä.

  Ahneus se on tullut tässäkin vastaan. Jos glyfosaattia olisi käytetty kuten alussa oli tarkoitus, niin ongelmat olisi aika pienet. Ei tarvitse tehdä kuin yksi muutos glyfosaatin käyttöön. Voi käyttää vain joka kolmas vuosi.

  Näkeehän sen agrimarketista mitä ainetta käytetään eniten. Sitä on trukkilavoittain myymälässä.

Ahneudesta en tiedä – paljonko viljanviljelijälle jää euroja / ha. Onko kukaan laskenut paljonko maatalous byrokratia syö varoja / ha, taitaa olla likemmäs 1000€ / ha

mutta pyrohan tuottaa niitä veroeiroja joita ei viljan myynnistä enää pahemmin taia  irrota.    aikoinaan oli kunnon myrkkyjä peltokäytössä..  esim se  karpotriimi, ei vaivannu pelloilla juola kun ei siellä enää ruiskutuksen jälkeen kasvannu mitään...   ja seuraavana vuonna oli puhas kasvusto.. mitä nyt sattu kylvämään.                   isä-vainaa kerto aikanaan kun kierti ruiskuttamassa isäntien peltoja että kyllä oli polla sekasin kun keikalta tuli... jokaisella oli jos jonkilaista myrkkyä kaupasta käteen jääny... käyttöohjeita ei pahemmin ollu ... tai sitten saksaksi.                                         ja silti eli yli 87 vuotiaaksi.

mutta pyrohan tuottaa niitä veroeiroja joita ei viljan myynnistä enää pahemmin taia  irrota.    aikoinaan oli kunnon myrkkyjä peltokäytössä..  esim se  karpotriimi, ei vaivannu pelloilla juola kun ei siellä enää ruiskutuksen jälkeen kasvannu mitään...   ja seuraavana vuonna oli puhas kasvusto.. mitä nyt sattu kylvämään.                   isä-vainaa kerto aikanaan kun kierti ruiskuttamassa isäntien peltoja että kyllä oli polla sekasin kun keikalta tuli... jokaisella oli jos jonkilaista myrkkyä kaupasta käteen jääny... käyttöohjeita ei pahemmin ollu ... tai sitten saksaksi.                                         ja silti eli yli 87 vuotiaaksi.

Ketä se virkamiehen elätys hyödyttää – no tietysti virkamiestä.

Kaiken lisäksi ihan turhaan, koska tähkävaiheen ruiskutuksella ei viljelijä saavuta mitään taloudellista hyötyä

Mistä lähteestä olet tuon lukenut ? Koetilojen , mm. Västankvarnin tuloksissa
nimenomaan rikkaruiskutuksen tai korrenkasvuvaiheen tautiannostukset eivät ole
antaneet parasta vastetta; vehnällä juurikin tähkälleruiskutus ennen kukintaa
on antanut suurimman sadonlisän -> mahdolliset jäämät vähimmät viljakiloa kohti.

Ohralla lippulehdelle.

Jos siis oletetaan, että systeeminen kasvitautiaine jää siihen kasviin, niin
suurimmassa sadossa jäämiä on vähiten.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 12.07.15 - klo:17:47

Kaiken lisäksi ihan turhaan, koska tähkävaiheen ruiskutuksella ei viljelijä saavuta mitään taloudellista hyötyä

Mistä lähteestä olet tuon lukenut ? Koetilojen , mm. Västankvarnin tuloksissa
nimenomaan rikkaruiskutuksen tai korrenkasvuvaiheen tautiannostukset eivät ole
antaneet parasta vastetta; vehnällä juurikin tähkälleruiskutus ennen kukintaa
on antanut suurimman sadonlisän -> mahdolliset jäämät vähimmät viljakiloa kohti.

Ohralla lippulehdelle.

Jos siis oletetaan, että systeeminen kasvitautiaine jää siihen kasviin, niin
suurimmassa sadossa jäämiä on vähiten.

-SS-

Miten tähkävaiheen ruiskutus voi antaa suurimman sadonlisän, kun jyvät on jo muodostuneet, jyvälukumäärä muodostuu jo aikaisemmassa vaiheessa, jyväkokoon voi tähkäruiskutus vaikuttaa, ja siten antaa HIUKAN sadonlisää, mutta kyllä maalaisjärki sanoo, että torjunta-ainetta jää jyviin, kun tähkään ruiskutetaan.

kyllä tässä nyt suattaapi käyvä niin ikävästi jotta se pervolta kuulostava appiukkokokelas joutuu käsin putsoomaan ne mummun kukkapenkit sitte ku sitä rountuppija myyvään vuan oikeille viljelijöelle.   

Otsikkoon palatakseni... Taisi olla Amitrol ja avokesanto ne pääkeinot ennen glyfoa.
Kyllä ilman glyfosaattiakin pärjää, mutta teettää se tietysti vähän enemmän työtä.