Jos lannoitus perustuu muuhun kuin asiakirjapetoksiin, niin varsin hyvin tiedät,
että edellisien vuosien satotasokorjauksissa viljanviljelyssä ei menneet nurmivuodet
ole mukana, vaikka saisit niistä jättisatoja.
Eli siinä kusee omaan pakkiin, kun hukkaa hömppään satovuosia, joita näyttäisi
ilman kastelua olevan enintään joka kolmas vuosi näillä leveysasteilla.
-SS-
Mun mielestä siinä kusee omaan pakkiin kun ei ole nurmivuosia välissä. Pakolliseksi pitäs laittaa joka torppaan 3-vuotinen säilörehunurmi.
Mun mielestä nurmi ei riitä, pitää olla jotain muutakin. Just eilen kateltiin tiheässä ohrassa (turve/multamaalla), kuinka siellä täällä kallellaan olevia kasveja tai taittunut parikymmentä senttiä tähkän alapuolelta ja jyvät on vasta täyttymässä. Syy löytyy kasvin irroittamalla, nuo yleensä katkeaa juuren tyvestä ja tyvi on musta.
Mustatyvi
http://www.farmit.net/kasvinviljely/kasvinsuojelu/kasvitaudit/tunnistuskuvat/mustatyvi sekä tyvilaikkuhttp://www.farmit.net/kasvinviljely/kasvinsuojelu/kasvitaudit/tunnistuskuvat/ohran-tyvi-ja-lehtilaikku
Noitahan ne, ja näille heinät toimii isäntäkasvina ts. pitää olla välissä rypsiä, hernettä, kuminaa, perunaa tms. Turvemailla rajoittuu lähinnä rypsiin, kuminakin siinä ja tässä. Viime vuonnakin samoja oireita samoilla pelloilla, sato oli silti uusi ennätys ko. lohkoilta. Tänä vuonna näyttää myös hyvältä, mutta ei yhtä hyvältä ja kasvusto jäljessä viime vuotta. Ehkä taudin oireet näkyi samassa kehitysvaiheessa, tänä vuonna lievempi ts. vain triatsolilla tehty tautitorjunta lippulehdelle. Kasvusto muuten "tervettä".
Nuo tyvitaudit kettumaisia, niitä ei saisi olla yhtään eikä missään, mutta viljatilalla kierto on hankalaa jollei heinät auta noihin. Maalajit ym. vaikuttaa viljelykiertoon, kaikilla mailla ei voi kaikkia kasveja järkevästi viljellä.