http://www.hs.fi/talous/a1432525098086Sipilän hallituksen leikkuri tuskin kajoaa maatiloihin – tuet pysyneet liki ennallaan
Maataloustuet ovat pysyneet lähes ennallaan koko 2000-luvun
Talous 26.5.2015 2:00 Päivitetty: 26.5.2015 9:08
Katja Boxberg
Helsingin Sanomat
Hallitusneuvotteluissa on viime aikoina haettu ankarasti julkisen talouden säästökohteita. Neuvottelijat ovat korostaneet, että yksikään kivi ei jää kääntämättä.
Yksi poikkeus kuitenkin on.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä linjasi ennen vaaleja, että maataloudesta ei leikata, koska maatalous on hänen mukaansa jo muutenkin joutunut maksumieheksi.
Laajemmin asiaa tarkasteltaessa kuitenkin huomataan, että maataloustuet ovat pysyneet lähes ennallaan koko 2000-luvun. Muutoksia on tapahtunut lähinnä tukimuotojen keskinäisissä suhteissa. Esimerkiksi niin kutsuttu kansallinen tuki on supistunut. Vastaavasti muut tuet, kuten ympäristötuki, ovat kasvaneet.
Fakta
Maatilat vähenevät
Suomessa on noin 56 000 maatilaa. Tilojen lukumäärä vähenee noin kolme prosenttia vuodessa.
Maatalous työllistää yhteensä 76 000 ihmistä. Kaikki eivät työskentele kokopäiväisesti maataloudessa.
Maataloudessa työskentelee noin kolme prosenttia kaikista Suomen työllisistä.
Maataloustuotanto on keskittynyttä: puolet tiloista tuottaa 95 prosenttia koko maataloustuotannon arvosta.
Lähde:
Luonnonvarakeskus
Maataloustuki oli laskentatavasta hieman riippuen noin 2,7 miljardia euroa vuodessa. Vertailun vuoksi esimerkiksi puolustusministeriön hallinnonalan budjetti on 2,4 miljardia euroa.
Yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia tukia maksettiin viime vuonna runsaat 1,3 miljardia euroa. Lisäksi Suomi maksoi kansallista tukea noin 0,5 miljardia euroa.
Viljelijätukiin kuuluvat EU:n kokonaan rahoittama CAP-tuki sekä unionin osin rahoittamat tuet, luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki. Tiedot ovat peräisin Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Viljelijätukien lisäksi valtio maksaa maatalousyrittäjille eläkkeitä ja lomituspalveluiden korvauksia. Tämän vuoden budjetissa eläkemenoihin on varattu 620 miljoonaa euroa ja lomituskorvauksiin 190 miljoonaa euroa.
Julkisuudessa maataloustuen kokonaismääräksi mainitaan usein noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Luvut heittelevät siksi, että usein juuri eläkkeet ja lomituskorvaukset jäävät laskuista pois.
Vastoin yleistä uskomusta suuri osa tuesta, noin 60 prosenttia, maksetaan kansallisista varoista, toisin sanoen verovaroin.
Maataloustuen jakautumisesta erehtyi myös keskustan Sipilä, joka eduskuntavaalien alla esitti vaalitentissä, että maataloustuet tulisivat suureksi osaksi EU:n kautta.
Koska Suomi kuuluu EU:n nettomaksajiin, Brysselin kautta tuleva tukikin on todellisuudessa kansallista tukea. Nettomaksajalla tarkoitetaan jäsenvaltiota, joka maksaa unionin budjettiin enemmän kuin sieltä saa.
Artikkeliin liittyvät
Juha Sipilä puhui ennen vaaleja lämpimästi yrittäjävähennyksen puolesta. Siinä yrittäjät saisivat tehdä yrittäjätulostaan ylimääräisen viiden prosentin vähennyksen verotuksessa.
Viron veromalli ja perintöveron poisto tuskin hallitusohjelmassa 26.5.2015
Suomi on eurooppalaisittain suuri maataloustuen maksaja. Suomessa maatalouden tuki on 143 prosenttia maatilojen tuloksesta, kun se on jäsenvaltioissa keskimäärin noin 38 prosenttia.
"Tuen osuus on todella iso viivan alle jäävästä osuudesta", sanoo professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta.
"Markkinatuotot eivät riitä kattamaan maataloudesta aiheutuvia kustannuksia", hän selventää.
Tukijärjestely tarkoittaa, että koska maatilan tulovirta ei riitä kustannusten kattamiseen, valtio maksaa maatilalle tukea.
Suomessa vallitsee edelleen laaja yhteisymmärrys oman maataloustuotannon säilyttämisestä. Ainakin eduskuntapuolueet ovat hyväksyneet maatalouden tukemisen ilman suuria napinoita.
Maataloustuen suuruutta perustellaan Suomen haitallisilla luonnonoloilla. Toisin sanoen pohjoinen ilmasto sopii huonosti kasvinviljelyyn.
Kasvinviljely ei Niemen mukaan pärjäisi Suomessa kokonaan ilman tukea.
"Kotieläintuotanto sen sijaan todennäköisesti selviäisi", hän sanoo.
Niemi arvioi, että mahdolliset muutokset tukijärjestelmissä johtaisivat tuotannolliseen uusjakoon. Tilakoot kasvaisivat entisestään ja pienimmät tilat karsiutuisivat todennäköisesti kokonaan pois.
Suuria muutoksia maatalouden tukijärjestelmiin ei Niemen mukaan tällä tietoa ole odotettavissa. Nykyinen järjestelmä jatkuu hänen mukaansa ainakin vuoteen 2020.
"Maataloustuen maksusta on tähän asti ollut suuri kansallinen konsensus", hän sanoo, mutta ei sulje pois yleisen heikon taloustilanteen vaikutusta.
Jos vastuupoliitikkoja on uskominen, maataloustuet eivät vähene ainakaan kotimaisin päätöksin
