Lainaus käyttäjältä: articla - 08.12.08 - klo:17:47

Pitääkö paikkansa väite että peltomaan ph alkaa hiljalleen kohota kun kemiallinen keinolannoitus lopetetaan?
Moinen väittämä kuului hiljakkoin jossain radio-ohjelmassa.

Haluaisinpa nähdä referenssit.. 

Täytys penkoa, tutkimusreferenssejä... mutta muistan useammankin luomuviljelijän todenneen, että ylläpitokalkituksen tarve on loppunut luomun (väkilannoitteista luopumisen) myötä, muutama toteaa jopa pH:n nousseen. Jopa ongelmaksi asti; Ca-pulaa on, pH noussut siihen pisteeseen, että jos vielä kalkitsee, niin hiventen saatavuus alkaa jarruttamaan.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 08.12.08 - klo:17:56

Lainaus käyttäjältä: articla - 08.12.08 - klo:17:47

Pitääkö paikkansa väite että peltomaan ph alkaa hiljalleen kohota kun kemiallinen keinolannoitus lopetetaan?
Moinen väittämä kuului hiljakkoin jossain radio-ohjelmassa.

Haluaisinpa nähdä referenssit.. 

Täytys penkoa, tutkimusreferenssejä... mutta muistan useammankin luomuviljelijän todenneen, että ylläpitokalkituksen tarve on loppunut luomun (väkilannoitteista luopumisen) myötä, muutama toteaa jopa pH:n nousseen. Jopa ongelmaksi asti; Ca-pulaa on, pH noussut siihen pisteeseen, että jos vielä kalkitsee, niin hiventen saatavuus alkaa jarruttamaan.

Petri

Mielenkiintoista. Onkohan siis lannoituksella suora vai jollakin tapaa välillinen happamoittava vaikutus?

Sivun 10 alalaidassa. www.nordkalk.fi/streamer.asp?do=save&act=DBDEB94F8C255248BB0C268BEF24F359&id=785
Kuuluu kylläkin ihan maatalousopetuksen perusasioihin. 

Sivun 10 alalaidassa. www.nordkalk.fi/streamer.asp?do=save&act=DBDEB94F8C255248BB0C268BEF24F359&id=785
Kuuluu kylläkin ihan maatalousopetuksen perusasioihin. 

Se, että "lannoitetyppikilo ”syö” maasta kahden
kalkkikilon kalkitusvaikutuksen" ei paljoa kerro siitä prosessista, jonka vuoksi happamoituminen tapahtuu. Esimerkiksi sitä, mikä ero on orgaanisen typen ja ammoniumnitraatin välillä.

Kasvit nimittäin työntävät jokaisessa kationinvaihdossa protoneja eli vetyioneja maaperään ja näin aiheuttavat happamoitumista. Siksi olisi mielenkiintoista kuulla siitä, mikä prosessi johtaa (luomu)kasvinviljelyn seurauksena maaperän pH:n kohoamiseen.

Se, että "lannoitetyppikilo ”syö” maasta kahden
kalkkikilon kalkitusvaikutuksen" ei paljoa kerro siitä prosessista, jonka vuoksi happamoituminen tapahtuu. Esimerkiksi sitä, mikä ero on orgaanisen typen ja ammoniumnitraatin välillä.

Kasvit nimittäin työntävät jokaisessa kationinvaihdossa protoneja eli vetyioneja maaperään ja näin aiheuttavat happamoitumista. Siksi olisi mielenkiintoista kuulla siitä, mikä prosessi johtaa (luomu)kasvinviljelyn seurauksena maaperän pH:n kohoamiseen.

Joo, itsenikin täytyy hieman miettiä lisää. Ammonium-lannoitushan happamoittaa, koska ammonium-ionin vedyt työnnetään maaliuokseen, mikä happamoittaa. Nitraatti ei happamoita.

Periaatteessa eloperäisen typen otto menee myös ammoniumin kautta eli siis happamoittaa,mutta ilmeisesti orgaanisen aineksen hajoamisessa tapahtuu jotain vastasuuntaan vaikuttavaa. Sinänsä myös biologinen typensidonta työntää noita vetyioneja eli happamoittaa, mikä jatkuvassa apilanviljelyssä johtaa maan pH:n laskuun.

Palaan asiaan, kunhan erinäiset kiireet on selätetty. (viikon päästä, toteaa optimisti...)

Petri

     Kiloista puheenollen: yhden typpikilon kiinni saamiseksi ilmakehästä kuluu yksi kilo maaöljyä. Kun tavara kuskataan tilalle, siinäkin kuluu polttoainetta samoin kun  levitetään peltoon.  Melkoista tupruttamista tuo
vesistöihin helposti karkaavan apupaskan käyttö.
     Typensitojakasvien pyyteetön uurastaminen tulee vielä arvoon arvaamattomaan ollaan sitten luomussa tai ei.

     Kiloista puheenollen: yhden typpikilon kiinni saamiseksi ilmakehästä kuluu yksi kilo maaöljyä. Kun tavara kuskataan tilalle, siinäkin kuluu polttoainetta samoin kun  levitetään peltoon.  Melkoista tupruttamista tuo
vesistöihin helposti karkaavan apupaskan käyttö.
     Typensitojakasvien pyyteetön uurastaminen tulee vielä arvoon arvaamattomaan ollaan sitten luomussa tai ei.

No doubt.

Pitääkö paikkansa väite että peltomaan ph alkaa hiljalleen kohota kun kemiallinen keinolannoitus lopetetaan?
Moinen väittämä kuului hiljakkoin jossain radio-ohjelmassa.

Pitää muuten tasan paikkansa. Maanäytteitä on otettu tukku tietystä syystä vuodesta -95 lähtien. Ennenkin toki, mutta satunnaisemmin. Luomuviljelyä on harjoitettu siitäasti myös. Eli neljään kertaan kaikki lohkot läpi. Kertaakaan tänä aikana ei ole kalkittu lusikallistakaan, mutta kertaakaan myös ei ole PH huonontunut tai edes pysynyt samana. Eli kun neljän vuoden välein tehdään testi ja verrataa edelliseen, niin AINA on PH parempi kuin edellisellä kerralla.
Se, johtuuko se Yaran sorsimisesta vai yleisestä viljelykierron ym. maataparantavasta vaikutuksesta ,en tiedä. Toinen mikä paranee kaiken aikaa on nähkääs multavuus. Nyt kaikki savimaat on merkillä M tai RM, eli multainen tai runsasmultainen. joku ketä on enämpi lukenut vois kertoa mistä on oikein kyse..

Ihan apupaskalla viljellyt pellot mulla.

Viimäsissä analyyseissä on todella pH:t noussu keskimäärin puolel pykäläl.

Myös kalkitsemattomissa lohkoissa.

Happosateet on loppuneet, enää ei kyntöaurojen siivet ole aamulla ruosteessa jos yöksi jättää ulos, varmaan vaikuttaa ettei maa happamoidu samaa tahtia kuin joskus 70-80 -luvulla.

Happosateet on loppuneet, enää ei kyntöaurojen siivet ole aamulla ruosteessa jos yöksi jättää ulos, varmaan vaikuttaa ettei maa happamoidu samaa tahtia kuin joskus 70-80 -luvulla.

Jou. Toinen käytetty nimitys happosateille on " Hooneckerin levitin ". Ne kun loppuivat niin piti apupaskaan oikein lisätä jotain, en nyt muista mitä,että pellolla oli kaikkea mitä pitikin..

^rikkiä

Kyllä toi kalkitustarve ohenee nopeasti nurmivaltaisessa viljelyssä, typensitojakasveilla ja karjalannalla leikkiessä Yaralta saa kalsiniittia, joka taitaa olla ihan fosforituotannon jätettä, oikein tuotteistettuna. Kalsiumia ja jotain hiveniä löytyy, sekä fosforia pari promillea. Tarkoittaa 5 tonnin hehtaarilevityksenä 10 kiloa fosforia ja taitaa olla halvin P-lannoite tällä hetkellä

Pari rekkaa otin noille apilan ja karjalannan vaivaamille lohkoille, joissa pH on 6.5 paikkeilla, mut kalsiumia puuttuu.....

^rikkiä

Kyllä toi kalkitustarve ohenee nopeasti nurmivaltaisessa viljelyssä, typensitojakasveilla ja karjalannalla leikkiessä Yaralta saa kalsiniittia, joka taitaa olla ihan fosforituotannon jätettä, oikein tuotteistettuna. Kalsiumia ja jotain hiveniä löytyy, sekä fosforia pari promillea. Tarkoittaa 5 tonnin hehtaarilevityksenä 10 kiloa fosforia ja taitaa olla halvin P-lannoite tällä hetkellä

Pari rekkaa otin noille apilan ja karjalannan vaivaamille lohkoille, joissa pH on 6.5 paikkeilla, mut kalsiumia puuttuu.....

Kerro lisää. En äkkiseltään löytänyt netistä Kalsiittien P pitoisuuksia. Nordkalk ajattaa Tytyristä tuota jauhettavaksi ja jakeluun tehtailleen. Tässä kun on lähimmän kaivoksen Mg-pitoista levitetty uskollisesti on Ca/Mg-suhde noussut niin että Mg:a ei tarvita lisää. Savimaalla suhde on ilmeisesti mururakenteen kautta aika tärkeäkin asia (s.14): http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/10_viljanlaatu/01_ISO-VILJA-teknologia/03_viljatutkimuksen_raportit/VILJATUTKIMUS_2002.pdf

Ei kun calsiniitti. http://www.yara.fi/fi/Tuotteet/Tuotteet+viljelijoille/Lannoitteet/Maanparannusaineet/Calsiniitti+S.htm Siilinjärveltä tänne peltoon levitettynä jotain 48 euroa/tonni...