... eli siirtyvät risupaketin puolelle?     kyllä tuolla enerkiaa olsi tarjollakin mutta kun ei siitä saa kukaan millään ilmatteeks hyötyä!

... eli siirtyvät risupaketin puolelle?     kyllä tuolla enerkiaa olsi tarjollakin mutta kun ei siitä saa kukaan millään ilmatteeks hyötyä!

   



 Ei turvetta, ei tuulimyllyjä, ei ydinmiiluja, ei patoaltaita, ei  energian säästöä, ei jätteenpolttoa energiaksi, ei puunpolttoa, ei, ei, ja ei.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 26.05.15 - klo:20:39

... eli siirtyvät risupaketin puolelle?     kyllä tuolla enerkiaa olsi tarjollakin mutta kun ei siitä saa kukaan millään ilmatteeks hyötyä!

   



 Ei turvetta, ei tuulimyllyjä, ei ydinmiiluja, ei patoaltaita, ei  energian säästöä, ei jätteenpolttoa energiaksi, ei puunpolttoa, ei, ei, ja ei.

 Siinä se ongelma tulee, kun nuo ovat pieniä yksiköitä ja eri omistajilla. Ja kaiken lisäksi  tulevat jakamaan energian myynnistä saatavia tuottoja, jotka ovat valuneet tähän asti tiettyjen henkilöitten ja rahasukujen käsiin muutaman vuosikymmenen  ajan.
 

niinpä.  suomessa vain suurio on kaunista ja muualla maailmassa alkavat olla jo noi asiat vain pienten paikallisten hoidossa ja hyvin toimii.  suotta noita huonokatteisia on piiiitkiä matkoja kumipyörien päällä kiikuttaa kauas käyttöpaikoista.

Toivotaan... jokohan päästäisiin myymään puut vaikkapa kahteen kertaan?

http://yle.fi/uutiset/tata_on_poliitikkojen_hehkuttama_biotalous_puu_pitaisi_myyda_kymmenen_kertaa_ennen_kaatamista/8018476

Toivotaan... jokohan päästäisiin myymään puut vaikkapa kahteen kertaan?

http://yle.fi/uutiset/tata_on_poliitikkojen_hehkuttama_biotalous_puu_pitaisi_myyda_kymmenen_kertaa_ennen_kaatamista/8018476

Jotenkin tuntuu että tuo tutkija on tutustunut vain Keski.Eurooppalaisiin kylärakenteisiin. Suomessa aika harvalla kylällä on riittävän suuri asiakasvirta pitämään yllä jotain liiketoimintaa. Ja jos jollain löytyisi yrittämisen tahtoa, niin kyllä evira tai vastaava lyö lapiolla päähän.
 Suomen tavallisen kylän tavalliset ihmiset ovat: Muutama töissä käyvä lapsiperhe. maatiloja alle kymmenen ja loput odotavat omiahautajaisia tai pääsyä palvelutaloon. Siinä ei euro pahemmin kierrä omalla kylällä.

"Tutkija Elina Virkkunen avaa biotaloutta mielellään tavallisen ihmisen näkökulmasta, koska toimiva biotalous tarvitsee erityisesti tavallisen ihmisen valintoja.

– Käyttäisin esimerkkinä kylää, jossa on yksi luomutila ja muita tiloja. Siellä on leipomo, ravintola ja nämä kaikki muodostavat ketjun hyödyttäen toinen toisiaan. Ne voivat käyttää toistensa raaka-aineita. Energia tuotetaan yhdessä vaikka maatilan biokaasulla ja paikan päällä. Lannoitteet tulisivat kiertotalouden kautta. Tällöin ei tarvitsisi ostaa kemiallista lannoitetta..."

Lainaus käyttäjältä: kantola - 27.05.15 - klo:09:11

Toivotaan... jokohan päästäisiin myymään puut vaikkapa kahteen kertaan?

http://yle.fi/uutiset/tata_on_poliitikkojen_hehkuttama_biotalous_puu_pitaisi_myyda_kymmenen_kertaa_ennen_kaatamista/8018476

Jotenkin tuntuu että tuo tutkija on tutustunut vain Keski.Eurooppalaisiin kylärakenteisiin. Suomessa aika harvalla kylällä on riittävän suuri asiakasvirta pitämään yllä jotain liiketoimintaa. Ja jos jollain löytyisi yrittämisen tahtoa, niin kyllä evira tai vastaava lyö lapiolla päähän.
 Suomen tavallisen kylän tavalliset ihmiset ovat: Muutama töissä käyvä lapsiperhe. maatiloja alle kymmenen ja loput odotavat omiahautajaisia tai pääsyä palvelutaloon. Siinä ei euro pahemmin kierrä omalla kylällä.

"Tutkija Elina Virkkunen avaa biotaloutta mielellään tavallisen ihmisen näkökulmasta, koska toimiva biotalous tarvitsee erityisesti tavallisen ihmisen valintoja.

– Käyttäisin esimerkkinä kylää, jossa on yksi luomutila ja muita tiloja. Siellä on leipomo, ravintola ja nämä kaikki muodostavat ketjun hyödyttäen toinen toisiaan. Ne voivat käyttää toistensa raaka-aineita. Energia tuotetaan yhdessä vaikka maatilan biokaasulla ja paikan päällä. Lannoitteet tulisivat kiertotalouden kautta. Tällöin ei tarvitsisi ostaa kemiallista lannoitetta..."

entäpä jos tämän kylän napapaikka olisi koulu, oman kylän raaka-aineista valmistettua kouluruokaa saisi käydä myös kyläläiset syömässä kohtuuhintaan, voisihan koululla vielä tarjota myös illallisen, paikallinen lämpöyrittäjä lämmittäisi koulua ja kylän ainoat  vessat saisi lain mukaan sijaita kysesellä koululla, myös tuo leipomo voisi koulurakenuksessa toimia sekä pienimuotoinen meijeri

Noita koulujakaan enää ole, 1990-luvulta tähän päivään liki 70 % kyläkouluista on lakkautettu.

Jos täällä näkyy tuollaisia vihreitä, niin ...

Eikä se öljy siellä maassa keltään leipää pyydä. Tiedän useankin vanhan kunnallisen kaatopaikan, mihin on kaikki jäteöljyt ja teollisuuden myrkyt kaadettu. Sitten kun niitä aletaan kaivamaan, niin sittenhän ne maat on pakko poistaa, kun kerran sorkitaan.

Siellä ne pärjää maan uumenissa mikrobien hajottaessa yhdisteitä. Ei muuta kuin kovaa ajoo ja lisää vauhtia.

... ympäristö pilaantuu. Vitut se mihinkään pilaannu. Hippien hölinöitä.

Kirjoituksistasi päätellen olet kyllä sen verran heikommin koulutettu että Lontoon murre ei taivu... Mutta JOS sattuisi taipumaan niin kannattaa nyt ensi alkuun lukea vaikka noi alla olevat linkit. Vastaavia esimerkkejä löytyy valitettavan paljon miten "ne pärjää maan uumenissa" ja "se mihinkään pilaannu"...

http://www.slate.com/articles/health_and_science/medical_examiner/2013/08/love_canal_killed_how_many_people_cancer_risk_from_environmental_pollution.html

http://nypost.com/2013/11/02/love-canal-still-oozing-poison-35-years-later/

http://www2.epa.gov/aboutepa/love-canal-tragedy

http://en.wikipedia.org/wiki/Love_Canal


Että silleen...

Jotenkin tuntuu että tuo tutkija on tutustunut vain Keski.Eurooppalaisiin kylärakenteisiin. Suomessa aika harvalla kylällä on riittävän suuri asiakasvirta pitämään yllä jotain liiketoimintaa. Ja jos jollain löytyisi yrittämisen tahtoa, niin kyllä evira tai vastaava lyö lapiolla päähän.
 Suomen tavallisen kylän tavalliset ihmiset ovat: Muutama töissä käyvä lapsiperhe. maatiloja alle kymmenen ja loput odotavat omiahautajaisia tai pääsyä palvelutaloon. Siinä ei euro pahemmin kierrä omalla kylällä.

"Tutkija Elina Virkkunen avaa biotaloutta mielellään tavallisen ihmisen näkökulmasta, koska toimiva biotalous tarvitsee erityisesti tavallisen ihmisen valintoja.

– Käyttäisin esimerkkinä kylää, jossa on yksi luomutila ja muita tiloja. Siellä on leipomo, ravintola ja nämä kaikki muodostavat ketjun hyödyttäen toinen toisiaan. Ne voivat käyttää toistensa raaka-aineita. Energia tuotetaan yhdessä vaikka maatilan biokaasulla ja paikan päällä. Lannoitteet tulisivat kiertotalouden kautta. Tällöin ei tarvitsisi ostaa kemiallista lannoitetta..."

Niin. Sehän se on Suomen yksi suurimpia ongelmia. Että perusrakennusoikeuden myötä asutus on kuin haulikolla ammuttu. Jos yhdyskuntarakenne olisi enemmän se eurooppalainen että on se kyläkeskus jossa asutus on keskittynyt sinne kyläkeskukseen ja ympärillä sitten vain yksittäiset maatilat niin moni asia olisi paremmin. Mutta kun pitää saada rakentaa sinne minne itse haluaa ja sitten yhteiskunnan pitää sinne kustantaa kaikki palvelut...

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 27.05.15 - klo:11:32

Jotenkin tuntuu että tuo tutkija on tutustunut vain Keski.Eurooppalaisiin kylärakenteisiin. Suomessa aika harvalla kylällä on riittävän suuri asiakasvirta pitämään yllä jotain liiketoimintaa. Ja jos jollain löytyisi yrittämisen tahtoa, niin kyllä evira tai vastaava lyö lapiolla päähän.
 Suomen tavallisen kylän tavalliset ihmiset ovat: Muutama töissä käyvä lapsiperhe. maatiloja alle kymmenen ja loput odotavat omiahautajaisia tai pääsyä palvelutaloon. Siinä ei euro pahemmin kierrä omalla kylällä.

"Tutkija Elina Virkkunen avaa biotaloutta mielellään tavallisen ihmisen näkökulmasta, koska toimiva biotalous tarvitsee erityisesti tavallisen ihmisen valintoja.

– Käyttäisin esimerkkinä kylää, jossa on yksi luomutila ja muita tiloja. Siellä on leipomo, ravintola ja nämä kaikki muodostavat ketjun hyödyttäen toinen toisiaan. Ne voivat käyttää toistensa raaka-aineita. Energia tuotetaan yhdessä vaikka maatilan biokaasulla ja paikan päällä. Lannoitteet tulisivat kiertotalouden kautta. Tällöin ei tarvitsisi ostaa kemiallista lannoitetta..."

Niin. Sehän se on Suomen yksi suurimpia ongelmia. Että perusrakennusoikeuden myötä asutus on kuin haulikolla ammuttu. Jos yhdyskuntarakenne olisi enemmän se eurooppalainen että on se kyläkeskus jossa asutus on keskittynyt sinne kyläkeskukseen ja ympärillä sitten vain yksittäiset maatilat niin moni asia olisi paremmin. Mutta kun pitää saada rakentaa sinne minne itse haluaa ja sitten yhteiskunnan pitää sinne kustantaa kaikki palvelut...

Eihän siitä yhteiskunnalle mitään kuluja ole, artisti maksaa se homman juju 
Asutus tiivistyy kyllä ihan luonnostaankin, kun rakennuslupia ei vaan myönnetä joka puolelle, kaavoitus ohjaa rajusti rakentamista ja kyse on oikeastaan siitä, että joku haluaa hyötyä tonttien arvonnoususta, esim. Helsingissä maan arvo on suurin rakentamisen kustannuksia nostava tekijä 
Meillä täällä kunta myy tonttimaata euron neliö, jos rakennat yli 25 km päähän keskustasta 
Noin 2000 neliön tontti maksaa 2000 euroa ja kun kunta myy niin se on kaavoitettu valmiiksi, ei ole ongelmaa luvan kanssa, miksihän se kunta näin toimisi, jos se sitä pitäisi kuluna 

Eihän siitä yhteiskunnalle mitään kuluja ole, artisti maksaa se homman juju 
Asutus tiivistyy kyllä ihan luonnostaankin, kun rakennuslupia ei vaan myönnetä joka puolelle, kaavoitus ohjaa rajusti rakentamista ja kyse on oikeastaan siitä, että joku haluaa hyötyä tonttien arvonnoususta, esim. Helsingissä maan arvo on suurin rakentamisen kustannuksia nostava tekijä 
Meillä täällä kunta myy tonttimaata euron neliö, jos rakennat yli 25 km päähän keskustasta 
Noin 2000 neliön tontti maksaa 2000 euroa ja kun kunta myy niin se on kaavoitettu valmiiksi, ei ole ongelmaa luvan kanssa, miksihän se kunta näin toimisi, jos se sitä pitäisi kuluna 

Ja noin sen pitäisi olla. Valitettavasti ei ole. Vaikkapa kun mummoja ja pappoja kuskataan yhteiskunnan kustannukselkla taksilla kuntakeskukseen ostoksille tai terveyskeskuksiin tai mihin kuskataankin. Vaatimus on tietenkin että se valokuitunettikin pitää olla. Yhteiskunnan maksamana tietenkin.

Ja teidän kuntanne sijainnin arvaten niin se liittyy aluetukiin, siihen että valtionosuudet kuittaavat menot ja siihen että KELA kuittaa sairastaksit ja muut. Ei välttämättä nosta kunnan menoja, muiden menoja kyllä. Eli vanha aluepoliittinen systeemi, kulut saa olla mitä vaan, joku muu maksaa...

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 28.05.15 - klo:11:40

Eihän siitä yhteiskunnalle mitään kuluja ole, artisti maksaa se homman juju 
Asutus tiivistyy kyllä ihan luonnostaankin, kun rakennuslupia ei vaan myönnetä joka puolelle, kaavoitus ohjaa rajusti rakentamista ja kyse on oikeastaan siitä, että joku haluaa hyötyä tonttien arvonnoususta, esim. Helsingissä maan arvo on suurin rakentamisen kustannuksia nostava tekijä 
Meillä täällä kunta myy tonttimaata euron neliö, jos rakennat yli 25 km päähän keskustasta 
Noin 2000 neliön tontti maksaa 2000 euroa ja kun kunta myy niin se on kaavoitettu valmiiksi, ei ole ongelmaa luvan kanssa, miksihän se kunta näin toimisi, jos se sitä pitäisi kuluna 

Ja noin sen pitäisi olla. Valitettavasti ei ole. Vaikkapa kun mummoja ja pappoja kuskataan yhteiskunnan kustannukselkla taksilla kuntakeskukseen ostoksille tai terveyskeskuksiin tai mihin kuskataankin. Vaatimus on tietenkin että se valokuitunettikin pitää olla. Yhteiskunnan maksamana tietenkin.

Ja teidän kuntanne sijainnin arvaten niin se liittyy aluetukiin, siihen että valtionosuudet kuittaavat menot ja siihen että KELA kuittaa sairastaksit ja muut. Ei välttämättä nosta kunnan menoja, muiden menoja kyllä. Eli vanha aluepoliittinen systeemi, kulut saa olla mitä vaan, joku muu maksaa...

Kaikkein turhimpia keskustoja ovat sellaiset joihin on väkisin jätetty se arvauskeskus, kirjasto ja koulu. Sinne sitä väkeä sitten ajetaan ja kyttäillään siellä. Kaikki noiden laitosten työntekijätkin ajavat paikalle muualta 

Kaupassa on sitten pakko käydä jossain jossa se kauppa on. Siellä se on varmaan apteekkikin jonne pitää sitten kauhealla tohinalla päästä hakemaan jotain kusenpidätyspillereitä 

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 28.05.15 - klo:11:40

Eihän siitä yhteiskunnalle mitään kuluja ole, artisti maksaa se homman juju 
Asutus tiivistyy kyllä ihan luonnostaankin, kun rakennuslupia ei vaan myönnetä joka puolelle, kaavoitus ohjaa rajusti rakentamista ja kyse on oikeastaan siitä, että joku haluaa hyötyä tonttien arvonnoususta, esim. Helsingissä maan arvo on suurin rakentamisen kustannuksia nostava tekijä 
Meillä täällä kunta myy tonttimaata euron neliö, jos rakennat yli 25 km päähän keskustasta 
Noin 2000 neliön tontti maksaa 2000 euroa ja kun kunta myy niin se on kaavoitettu valmiiksi, ei ole ongelmaa luvan kanssa, miksihän se kunta näin toimisi, jos se sitä pitäisi kuluna 

Ja noin sen pitäisi olla. Valitettavasti ei ole. Vaikkapa kun mummoja ja pappoja kuskataan yhteiskunnan kustannukselkla taksilla kuntakeskukseen ostoksille tai terveyskeskuksiin tai mihin kuskataankin. Vaatimus on tietenkin että se valokuitunettikin pitää olla. Yhteiskunnan maksamana tietenkin.

Ja teidän kuntanne sijainnin arvaten niin se liittyy aluetukiin, siihen että valtionosuudet kuittaavat menot ja siihen että KELA kuittaa sairastaksit ja muut. Ei välttämättä nosta kunnan menoja, muiden menoja kyllä. Eli vanha aluepoliittinen systeemi, kulut saa olla mitä vaan, joku muu maksaa...

Terveydenhoidon kuluissa, taksimatkat on pienin mahdollinen kuluerä, sitten kun taksista noustaan pois ja kävellään sisälle taloon, ne kulut vasta realisoituu , taksikuluilla ei ole mitään merkitystä tässä kuviossa
Valokuitua tarvitsevat yritykset, ei mummot  ja yristystoiminta perustuu aina paikallisiin vahvuuksiin 

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 28.05.15 - klo:11:40

Eihän siitä yhteiskunnalle mitään kuluja ole, artisti maksaa se homman juju 
Asutus tiivistyy kyllä ihan luonnostaankin, kun rakennuslupia ei vaan myönnetä joka puolelle, kaavoitus ohjaa rajusti rakentamista ja kyse on oikeastaan siitä, että joku haluaa hyötyä tonttien arvonnoususta, esim. Helsingissä maan arvo on suurin rakentamisen kustannuksia nostava tekijä 
Meillä täällä kunta myy tonttimaata euron neliö, jos rakennat yli 25 km päähän keskustasta 
Noin 2000 neliön tontti maksaa 2000 euroa ja kun kunta myy niin se on kaavoitettu valmiiksi, ei ole ongelmaa luvan kanssa, miksihän se kunta näin toimisi, jos se sitä pitäisi kuluna 

Ja teidän kuntanne sijainnin arvaten niin se liittyy aluetukiin, siihen että valtionosuudet kuittaavat menot ja siihen että KELA kuittaa sairastaksit ja muut. Ei välttämättä nosta kunnan menoja, muiden menoja kyllä. Eli vanha aluepoliittinen systeemi, kulut saa olla mitä vaan, joku muu maksaa...

Ei se kyllä noin mene, tässä juuri yksi tietoimitus naapurin kanssa, kunta ei osallistu kustannuksiin vaikka siellä kunnan maita onkin, eikä muutkaan maanomistajat, vesi ja sähköliittymät maksaa itse, eikä saa mistään mitään 
Mikä on se yhteiskunnan tuki, minkä toi kaveri saa, eihän se töissä käyvänä ihmisenä saa mitään tukia kelalta 
Tien maksaa ite, samoin sähkölinjat ja veden vedon , mikä on se tuki muka mikä sille yhteiskunnalta oikein tulee