Sellanen pyörinyt tuossa mielessä että millanen jyrsin soveltuu pajujen jyrsimiseen kesantopellosta? Pajukko kohtuullisen isoa jo n 4-5 metristä. Siis meneelö normi reivausjyrsimellä eli Fae/Meri ja ilmeisesti ei taida onnistua kuin kovametalliterillä? Kokemuksia ja aatteita miten edetä ja pajukkoa ei ole kuin ojissa vaan, eli ei ollenkaan saroilla. Ja jyrsinurakoitsijoiden tietoja saa laittaa tulemaan. Ja sellainen kans käyny mieles et millanenhan tommonen ois tehdä ite eli oisko iha tuhoon tuomittu yritys?

Pajut on sen verran sitkeitä, että jyrsimen jäljiltä jää runsaasti juuren yms pätkiä. Itse keräyttäsin koneella energiapuuksi ja kannot joko nykkimällä pois tai vanhaanojaan perälevyllä ja uusi oja viereen josta maat vanhan päälle.

Kyl minäki keräisin pois noin pitkän pajukon ja sitte suokoneen jyrsimellä loput sekaan. Meneehän se pitkänäkin, kun sopiva pakkanen nii pajut rapisee murusiksi. Tuos vaan sanoit et pajut vaan ojissa, nii joskus ajettu ojan päältä jyrsimellä mut eihän sitä saa ku penkat jyrsittyä. Perässä nousee pajut ojan pohjalta pystöön. Eli kaivinkone tai vesakko murskain hommia sitte

 Tuollaisella ensin
 http://joutsantuonti.suntuubi.com/?cat=5&img=7
vuoden päästä jyrsimellä.

Sellanen pyörinyt tuossa mielessä että millanen jyrsin soveltuu pajujen jyrsimiseen kesantopellosta? Pajukko kohtuullisen isoa jo n 4-5 metristä.

JOS haketettavaa syntyy niin paljon, että hakettaja tekee homman ilmaiseksi, niin sitten jää vain keräävällä giljotiiniterällä varustetun ensiraivausmoton kustannus itselle maksettavaksi. Lähtee kaikki maanpäällinen siististi pois. Maanalaisen poistoon pari vuotta tiivistä niittoa/lammaslaidunta, että ehtii juurakko vähän pehmitä, sitten jyrsin. Näin ei jää jälkitöitä. Jos jyrsii suoraan sisään (teetin sellaista pari hehtaaria, juuri tuollaista), niin aikamoinen "kapuloiden" keruu on edessä seuraavana keväänä, vaikka kuinka koettaisi vain varovasti vanhalla hankmolla silitellä pintaa jotenkuten kylvökuntoon.

Petri

Yhden pajukkopellon ajoin tasaiseksi maan jäädyttyä ja ennen lumentuloa terävällä lumikauhalla. Kauhan pohja maanpinnan myötäisesti ja kaasu pohjaan. Tuli yllättävän siisti jälki mutta traktorille se oli karua puuhaa. Kaikki puu kun ei irronnut kerta-ajolla vaan piti ajaa myös "vastakarvaan". Kaikki ylimääräinen irto-osa ja osa tarpeellisistakin karisi pellolle...  . Seuraavana keväänä kevyt jyrsintä ja kylvö. Pajukkokasat poltin pois.

Mulla on työnalla muutama hehtaari 15 vuotiasta pajukkoa. Tyvet on jo niin mutaksia ja isoja, että kaivinkoneella varmaan tulee siivottua ne pois- jos ei sitten saa pakkasilla jyrsintä. Ensin on tulossa moto giljotiinilla napsimaan tavaran pois haitolta.

Täällä näyttää olla tämän alan asiantuntijoita, tuo ainakin Shrekin vastaus tuntuis ainaki iha toteutuskelposelta. Itellä kävi sellanen mielessä että kaatas vaan pajut niistä ojan kohilta ja sitte jyrsimellä perään trakun toinen puoli ojassa ajaen. Nämä ojat näyttäisi niin matalilta että tommonen menettely ei näyttäisi mahottomalta. Sitte kannonsilipun sais piiloon kääntämällä raivausauralla viilut kohti ojaa. Mutta kommenttia. Nii millanen verme se ruuvi stydeemi on? Sillä varmaa tulis heleposti pelto muotoon mutta miten kestää nuo pajut ynnä muut yllärit, kiviä ei kuitenkaan mainittavissa määrin ole?

Täällä >10000€/ha alueella kun ei noita pajukkoja pahemmin ole, niin ihan uteliaisuuttani kysyn, että salaojitetaanko nuo pellot vai miten vesitalous järjestyy kun tuossa on lueteltu puoli tusinaa konstia saada sarkaojat tukkoon?

Iso etukuormaintraktori ja Ålön Multigrab saavat myös paljon pahaa aikaan. Viisimetriset pajut lähtivät turvemaasta ihan sitä vauhtia kun ehti nostella.

Hyvillä mailla mitään ojituksia tartte . Niin ne kunnon täppärit tähä heittäs.. Mutta kyllä maralla vaan kiskoo salaojaa ku suoraan sellanen maa nähtävästi et onnistuis ojii.. Ja tuo multigrappi ei pahavaihtoehto ollenkaan, mutta on siinä kuormaajakone niin kovilla kuitenkin että mieluummin jollain muulla. Ja sitte on se st...nallinen pajukasa jossain sitte aina eessä. Mutta vieläkö joku siis viljelee saroissa, toivottavasti ees suursarat .

Yhden pajukkopellon ajoin tasaiseksi maan jäädyttyä ja ennen lumentuloa terävällä lumikauhalla. Kauhan pohja maanpinnan myötäisesti ja kaasu pohjaan. Tuli yllättävän siisti jälki mutta traktorille se oli karua puuhaa. Kaikki puu kun ei irronnut kerta-ajolla vaan piti ajaa myös "vastakarvaan". Kaikki ylimääräinen irto-osa ja osa tarpeellisistakin karisi pellolle...  . Seuraavana keväänä kevyt jyrsintä ja kylvö. Pajukkokasat poltin pois.

meillä se kans toimi hyvin. samalla lähti isot kaulamättäät.
ojat tietysti pitää kaivaa uudelleen, mutta ei se sarkajako kuitenkaan ole sopiva nykykoneille.

Täällä >10000€/ha alueella kun ei noita pajukkoja pahemmin ole, niin ihan uteliaisuuttani kysyn, että salaojitetaanko nuo pellot vai miten vesitalous järjestyy kun tuossa on lueteltu puoli tusinaa konstia saada sarkaojat tukkoon?

Itsellä joka toinen sarkaoja kaivetaan "valtaojakokoon" ja sieltä moska koetetaan haudata siihen joka toiseen umpeenlaitettavaan. Näin aiempi 12 metrin sarka levenee 24 -metriseksi (rummut 9- tai 12-metrisiä), mikä alkaa näin pikkukoneilla työskennellessä olla jo siedettävä leveys. Ja sitten kun uskaltaa eka kerran kyntää (vielä edessä muutamilla lohkoilla), niin ekat 5 kyntöä saran keskelle päin, tehdään rohki kupera. Täällä heikosti läpäisevillä vaan syvältä routaantuvilla mailla mahdollistaa tiukan paikan tullen roudan päälle kylvön, kun vesi valuu pintaakin pitkin pois keväällä.

Petri

Siis suursarka:

www.salaojayhdistys.fi/pdf/kpopas.pdf

Pohjolan oloissa ylivoimaisesti paras kuivatusratkaisu. Topi-tasausruuvilla vielä muotoilu kuperaksi ja AVOT!

joo tuo suur sarka on toimiva systeemi. mulla on muutamia sarkoja yli 30 m eikä ongelmia vaikka turvemaata ovatkin.