Mitäs luulette jos tuet lopetettaisi ja sääntely mutta tuotteiden hinnat ei nousisi kuin piirun verran niin kuinka paljon olisi osaamisella mahdollista nostaa tuotantoa. Usein kuulee että kyllä tuotettaisi mutta onko näitä varoja oikeasti olemassa. Toki hömppäheinä pellot saisi tuotantoon mutta menisikö keskisato tilakohtaisesti paljoa 5 tonnin päälle. Itse koen että lehmistä ei parsipaikkaa kohden olisi ihan hirveästi mahdollista repiä eikä pelloltakaan kauheasti saisi lisää otettua.

Melko köyhiltä näyttää suurin osa hömppispelloista. Väitän että kalkkia ja apupaskaa tarvittais monella pellolla kovasti ennekuin päästäis edes noihin 5 tonnin satoihin.

Ja paljon on vielä tukien piirissä semmosiakin "peltoja", joilta sato jäis korjaamatta ihan normaalin sateisenakin syksynä.

Peltopuolella tulisi  lopullinen raja aika äkkiä vastaan ilman tukia. Ei vaan riitä perusviljan tuotto kattamaan kaikkia mahdollisia kuluja saati palkkavaatimusta. Lisätuottoja on varsin vaikea ottaa lisäämättä kustannuksia samassa suhteessa.

Omilla (hyvillä?) pellolla ja ilman investointeja homma saattaisi jatkua jonkin aikaa, satovuosista riippuen. Vuokraviljely nykymuodossa tökkäisi välittömästi.

Joku hevosenheinän tuottaja saattaisi sinnitellä hyvinkin, samoin erikoiskasvituotannossa (porkkanat sun muut?) lienee marginaalia. Elukanviljelijöiden ongelmiin en osaa ottaa kantaa.

Kyllä taitaa maakunnissa vaan olla vielä paljon niitä "mettäpeltoja" joista saa nyt tuen ja sitäkautta edes jotakin tuottoa. Tukien poistuessa nämä pellot jäisivät tuottamattomiksi, joten kovin moni ei viitsisi mitään niille tehdä -metsittymään vaan. Tämän tulon korvaaminen tuotantoa tehostamalla ainakin viljahommassa taitaa olla mahdotonta. Tiloja ja rahatilanteita on toki moneen lähtöön. Isot tilat taitanevat jo aikanaan olla hylänny tällaiset metsäpellot?

Kyllä ne monet hömppäheinäpellot ovat metsän keskellä olevia "persläven" kokoisia peltotilkkuja, joiden viljely nykykoneilla tulee suhteettoman kalliiksi, joten taitavan mennä monet metsitykseen, jos ei tukia niistä saisi. Parhaiten soveltuvan laidunnukseen ja heinäkasvien viljelyyn, jossa vuotuiset viljelytoimet ovat vähäiset.

Vehnästä sais sen 9 tonnia/ha jos voisi panostaa ja kikkailla vapaasti.

Tää nykysysteemi ei kannusta kuin 5 tonniin, kaikki ylimenevä on persnettoa jo tejdessä.

Vehnästä sais sen 9 tonnia/ha jos voisi panostaa ja kikkailla vapaasti.

Tää nykysysteemi ei kannusta kuin 5 tonniin, kaikki ylimenevä on persnettoa jo tejdessä.

Olitkohan sä joku neuvoja. Jutut rupee olemaan sitä tasoa. Suomessa on harva lohko josta saa läpi 9 tonnia vaikka tekisi mitä puhumattakaan tilasta tai sitten kaikkien viljelyistä. Vesi tai sen puute ja lämpösumma rajoittaa jo paljon. Lisäksi kaikki viljelyksessä isännän tekemät virheet. Jotenkin en jaksa uskoa siihen suurensuureen volyyminkasvuun joka koituisi siitä että rajoittteet poistettaisi vaikka tuotteesta saisikin hieman enemmän

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 09.05.15 - klo:22:44

Vehnästä sais sen 9 tonnia/ha jos voisi panostaa ja kikkailla vapaasti.

Tää nykysysteemi ei kannusta kuin 5 tonniin, kaikki ylimenevä on persnettoa jo tejdessä.

Olitkohan sä joku neuvoja. Jutut rupee olemaan sitä tasoa. Suomessa on harva lohko josta saa läpi 9 tonnia vaikka tekisi mitä puhumattakaan tilasta tai sitten kaikkien viljelyistä. Vesi tai sen puute ja lämpösumma rajoittaa jo paljon. Lisäksi kaikki viljelyksessä isännän tekemät virheet. Jotenkin en jaksa uskoa siihen suurensuureen volyyminkasvuun joka koituisi siitä että rajoittteet poistettaisi vaikka tuotteesta saisikin hieman enemmän

No sää kyselit rajoja ja mahdollisuuksia ja mää annoin oman lukuni    Kyl tuohon voisi päästä, koska se koealoilla onnistuu jo nyt. Siis jollain omilla puolilaittomilla typpikoeruuduilla 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.05.15 - klo:23:41

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 09.05.15 - klo:22:44

Vehnästä sais sen 9 tonnia/ha jos voisi panostaa ja kikkailla vapaasti.

Tää nykysysteemi ei kannusta kuin 5 tonniin, kaikki ylimenevä on persnettoa jo tejdessä.

Olitkohan sä joku neuvoja. Jutut rupee olemaan sitä tasoa. Suomessa on harva lohko josta saa läpi 9 tonnia vaikka tekisi mitä puhumattakaan tilasta tai sitten kaikkien viljelyistä. Vesi tai sen puute ja lämpösumma rajoittaa jo paljon. Lisäksi kaikki viljelyksessä isännän tekemät virheet. Jotenkin en jaksa uskoa siihen suurensuureen volyyminkasvuun joka koituisi siitä että rajoittteet poistettaisi vaikka tuotteesta saisikin hieman enemmän

No sää kyselit rajoja ja mahdollisuuksia ja mää annoin oman lukuni    Kyl tuohon voisi päästä, koska se koealoilla onnistuu jo nyt. Siis jollain omilla puolilaittomilla typpikoeruuduilla 

Juu tietenkin mutta itseäni kiinnostaa että mihin se todellisuudessa asettuisi. Toki tuotteen hinta suhteessa panoksiin vaikuttaisi hiukan mutta itse en usko että hirmuisia nostovaroja olisi nykyisiin parhaimman neljänneksen tuotantoon.

Ajatelkaas tilannetta, jossa tukia ei olisi ja tuotteesta saisi sen verran että esim 6 T sadolla saisi tulon itselle. Sitten tulis se liimalako tms. Korjuuseen menis enempi ku tavarasta sais. Ei olis pientäkään tuloa. Kuin monen talous kestäis? Tonnihinta pitäis olla- joku osais laskeakin, mutta heitän että 3T sadolla tulis jo tulopuolta.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 09.05.15 - klo:22:44

Vehnästä sais sen 9 tonnia/ha jos voisi panostaa ja kikkailla vapaasti.

Tää nykysysteemi ei kannusta kuin 5 tonniin, kaikki ylimenevä on persnettoa jo tejdessä.

Olitkohan sä joku neuvoja. Jutut rupee olemaan sitä tasoa. Suomessa on harva lohko josta saa läpi 9 tonnia vaikka tekisi mitä puhumattakaan tilasta tai sitten kaikkien viljelyistä. Vesi tai sen puute ja lämpösumma rajoittaa jo paljon. Lisäksi kaikki viljelyksessä isännän tekemät virheet. Jotenkin en jaksa uskoa siihen suurensuureen volyyminkasvuun joka koituisi siitä että rajoittteet poistettaisi vaikka tuotteesta saisikin hieman enemmän

Vesi ja lämpösumma, järjestys vaihtelee vuosittain, kumpi on se minimitekijä. Silloin todella harvoin kun natsaa,saa hyviä satoja kaikilta pelloilta. Omalta kohdalta ei olisi käytännössä varaa kiristää enää yhtään, ellei kilohinta olisi sellainen että niillä viimeisilläkin kiloilla saisi katetta ilman hirmuista riskiä. Yli 10% pelloista on ollut ja tulee olemaan höpöheinillä, niiden viljely veisi liikaa työaikaa ja saatava sato laskisi roimasti koko tilan keskisatoa vuodesta riippumatta.

Hyvillä pelloilla satotavoitteen pitää olla lähempänä 10tn kuin maan keskisatoja, tyhjän saa pyytämättäkin. Toisaalta, jos on yrittänyt järjestää olosuhteita siihen malliin että tuohon on jopa mahdollisuus, satoa on myös pakko saada että viivan alle jää jotain. TÄLLÄKIN tulevalla viisvuotiskaudella parhaiten pärjää riksittömästi kun omistaa vain halpaa peltoa eikä yhtään ainoaa konetta

löysin nurkkia siivotessa valitut palat 2007 vuodelta ja siinä on juttu uuden seelannin tuettomasta viljelystä. pitäis vaan keritä tavaamaan se ja sitten löytää jostain juttua miten siellä nykyään menee ja miten tilat nykypäivänä pärjäävät omillaan, ilman valtion tukea.   tietääkö joku mistä löytyis, suomeksi?

löysin nurkkia siivotessa valitut palat 2007 vuodelta ja siinä on juttu uuden seelannin tuettomasta viljelystä. pitäis vaan keritä tavaamaan se ja sitten löytää jostain juttua miten siellä nykyään menee ja miten tilat nykypäivänä pärjäävät omillaan, ilman valtion tukea.   tietääkö joku mistä löytyis, suomeksi?

Maito- ja lammaspainotteista hommaa siellä. Kustannukset alhaiset. Perustuu siihen, että elukat on ulkona vuodet ympäriinsä, eikä laitumia tarvitse uusia ns. raskaalla kaavalla. Rakennuskanta  hataraa ja edullista (tarvittaessa lypsyasema vaihtaa paikkaa).

Käytännön maamiehen nettiarkistosta saattaisi löytyä muutama juttu aiheesta.

en enää muista missä oli juttua siitä että jossain on lehmät käytännössä talven ummessa, kestää muuten vain sen 1,5-2 kuukautta ja sitten taas lypsävät vain pelkän laitumen voimin.     kilosta maitoa saavat jotain 45-60 senttiä ja laatuna on että menee pumpusta läpi.        ja siinä oli joku joka lypsätti lehmiä ympäri vuoden ja sai siitä sitten vaivanpalkkana 70-80 senttiä kilo.                    mahtais veeti ketuttaa kun vielä joutuva tekemään rehua noille lehmille sen kuun toista rehua ruokintaan.

Mää ajattelin tehdä silleen, että viljelen vaan niitä peltoja joiden sato voi nousta yli 8 tonnin ka sit vuokraan loput sikaukoille 600€/ha 

Sikaukoille käy vähän huonompikin pelto, pääasia on että vuokra on ainakin 600