harmittaa lukea tollaisia lukemia. Ei välttämättä osaa vaikka on ollu luomussa 17 vuotta. Meillä ollaan oltu nyt 17 vuotta luomussa. Ostin isältä tilan 2009. jolloin muuttui systeemit. kova panostus ja sianlietettä kehiin. Viime vuonna syysvehnä magnifikistä tuli melkoinen sato 20 hehtaarin alalta myös kauraa pitää tulla aina riittävästi että on tyytyväinen. Kyllä täälläkin on niitä näennäis viljelijöitä. harmittaa kattella simmosta ku ne pilaa ns. munkin mainetta ku viljelee sitä rikkaruoho luomua. ni sit ollaan muka samassa laivassa..
Joo tuo sianliete on se salaisuus. Onko nämä siatkin luomussa ?
Jos on, niin sehän se olisikin brändin hengen mukainen ihannetila,
mikä ei kaikilla vaan onnistu, kun karjatalous on täältä Uudeltamaalta
vähitellen hiipunut jo vuosikymmeniä sitten..
Nuo tulokset kuvaavat sitä, että ne maan luontaiset rapautuvat
ravinteet ja jatkuvien typenkerääjäkasvien vähittäinen taantuminen
tekee juuri tuota, että painuu tuollaiseen kuvattuun satotasoon.
Satokilpailijat laittavat juurikin jotain kallista Viljoa tonnikaupalla
eikä kyseisestä lannoitteesta voi olla varma, onko se luomukierrosta
vai tavanomaisen viljelyn sivuvirtaa. Apatiitteja ja biotiitteja rahdataan
rekkarallilla ympäri maailmaa ja juu, on niin kestävää kehitystä.
Lantakasassa lienee ihan sama, millä menetelmällä kasvattaa, ei meilläkään
ryhtikauralla tarvinnut kananpötköllä lannoitettuna paljon hormooneja käyttää;
5 tonnin liimalakoviljaa tuli monena vuotena, arvaa vaan käytettiinkö myöskään
korrenvahvistajia. Ei paljon rikkaruoho tilaa saanut.
Eli kun viljavuudet alkavat laskea ja satotasot vähetä, on viljelykasvi niin
hintelää ja valoisaa, että alkaa se valvatti-ohdake siellä laikuittain vallata alaa.
-SS-
Noi siat on ihan normiviljelyssä. Toi sikatalous onkin nykyään niin erikoista ku siitä ei saa oikeastaan enää mitään muuta käteen ku paskaa jossa on typpeä.
Siis ei niissä viljo lannoitteessa ole typpeä mitään. Ois mukava nähä jonkun laskukaava et paljonko oli voitto sen käytön jälkeen. Tietty jos sitä maksimia haetaan, ei siin lasketa mitään kuluja vaan puitavan tavaran määrä ratkaisee ja iloinen mieli. Lopulta tuleehan siitä sitten olkea ja muitakin mädäntyviä aineita enemmän ja kasvukuntokin pitäisi parantua lopulta. +madotkin lisääntyisivät. Teoriassa.
Lopulta mun mielestä ratkaisu on kasvukunto pellossa. Pitää laittaa iso määrä kerääjäkasveja ja lisäksi heinää joka siirtää apilasta sen typen maahan kun apila on kuulemma huono kaveri sitä siirtämään. Hyvä tekemään typpeä, mutta huono siirtäjä.
Lisäksi murskain tai niitto. Vähintään kaksi kertaa kesässä. ettei tule siemeniä maahan paskaruohoista.
Myös voisi ajatella paalihommia mutta siihen en rupea ku ne paalit lojuisi tuolla pellonvieressä 5v ja lopuksi joutuu ite ajamaan ne mettään ku ei niitä haetakkaan. Paalatessa viedään vihermassa pinnasta pois jolloin apilan juuret menee hakemaan syvemmältä ravinteita kun ravinne ei ole helposti saatavana siitä pellonpinnasta.
Lopuksi pitäisi ajatella ne kasvit siellä kierrossa ettei lopu typpi kesken.