Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Nitraatti-asetus ja lietteen kuormaus  (Luettu 17621 kertaa)

Ala-Pertti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10735
Vs: Nitraatti-asetus ja lietteen kuormaus
kai se pitää se asfalttialusta olla niidenkin etäsäiliöiden lastauspaikoilla. nuo satelliittisäiliöt on aikaspaljon yleistyneet. onhan se sitten komiaa, kun saa vaunun vetäistyä laatalta mullokselle, niin levitys voi alkaa heti laatan reunalta.

mutta maailma pelastuu.
Hirveetä, jos on puoletkaan totta...

jps

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 807
Vs: Nitraatti-asetus ja lietteen kuormaus
kai se pitää se asfalttialusta olla niidenkin etäsäiliöiden lastauspaikoilla. nuo satelliittisäiliöt on aikaspaljon yleistyneet. onhan se sitten komiaa, kun saa vaunun vetäistyä laatalta mullokselle, niin levitys voi alkaa heti laatan reunalta.

mutta maailma pelastuu.

Mulla on varsinainenkin säiliö peltoa vasten. Ensin asfaltinpäältä lietteet pönttöön ja sitten 10 m siirto ja luukut auki.  ;D
Tässä on taas malliesimerkki, kun tehdään säännöksiä sillä asiantuntemuksella minkä vain täydellinen tietämättömyys asiasta suo.

Ala-Pertti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10735
Vs: Nitraatti-asetus ja lietteen kuormaus
ilmeisesti toistuva piiperoviestin lukeminen tyrehdyttää aivotoiminnan.
Hirveetä, jos on puoletkaan totta...

Lypsybotti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 896
Vs: Nitraatti-asetus ja lietteen kuormaus
Kun aina puhutaan kokonaisuuksista ja raja-arvoista...
Muutaman vuoden vanha uutinen:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/112487-yli-40-000-kuorma-autollista-jatevetta-valui-itamereen

Miljoona kuutiota!

Nyt sitten "torjutaan" maatalouden lannankuormauksen päästöjä.
Montako laattaa lisää tarvitsee rakentaa?
Vaikka laskisi 8000 lannan kuormauspaikkaa ja itselleni täysin käsittämätön 2 kuution "varisemistappio" kuormauksen yhteydessä, JOKA EI TIPU EDES SURAAN VESISTÖÖN!, niin vattumitäpas*aa! Ja siitä pystyy sora-alustaltakin suurimman osan keräämään takaisin kärrylle/laatalle/kaivoon!

Helsingin alueen päästöjä vähätellään sitten, että kokonaisuudessa tuolla miljoonalla kuutiolla ei ole merkitystä.
Maasta löytyy myös muita asutuskeskittymiä, mikähän niiden päästöjen määrä on?
Mutta tuo maatalouden "kuormauspäästö"! Hirveetä, kamalaa, ympäristökatastrofi! Poliisi, palokunta, puolustusvoimat heti apuun! Betonia ja asfalttia sinne ja tänne ihan määrättömästi nyt heti! (oikeasti 2016 alkaen ;) >:( )

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20186
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Nitraatti-asetus ja lietteen kuormaus
Kun aina puhutaan kokonaisuuksista ja raja-arvoista...
Muutaman vuoden vanha uutinen:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/112487-yli-40-000-kuorma-autollista-jatevetta-valui-itamereen

Miljoona kuutiota!

Nyt sitten "torjutaan" maatalouden lannankuormauksen päästöjä.
Montako laattaa lisää tarvitsee rakentaa?
Vaikka laskisi 8000 lannan kuormauspaikkaa ja itselleni täysin käsittämätön 2 kuution "varisemistappio" kuormauksen yhteydessä, JOKA EI TIPU EDES SURAAN VESISTÖÖN!, niin vattumitäpas*aa! Ja siitä pystyy sora-alustaltakin suurimman osan keräämään takaisin kärrylle/laatalle/kaivoon!

Helsingin alueen päästöjä vähätellään sitten, että kokonaisuudessa tuolla miljoonalla kuutiolla ei ole merkitystä.
Maasta löytyy myös muita asutuskeskittymiä, mikähän niiden päästöjen määrä on?
Mutta tuo maatalouden "kuormauspäästö"! Hirveetä, kamalaa, ympäristökatastrofi! Poliisi, palokunta, puolustusvoimat heti apuun! Betonia ja asfalttia sinne ja tänne ihan määrättömästi nyt heti! (oikeasti 2016 alkaen ;) >:( )

Ei niitä ole syytä vähätellä. Sinnehän ne maatiloilta lähteneet fosforit ja typet menevät.

Mutta, mutta...tuo miljoona kuutiota, jos se olisi käsittelemätöntä Espoon raakajätevettä, siinä olisi 10 tonnia fosforia ja 60 tonnia typpeä, 200 tonnia kiintoainetta. Tämä tieto voidaan saada Viikin jätevedenpuhdistamon teknisistä tiedoista. Ja kyse on hule- ja tulvajuoksutuksista, joka laimentaa varsinaista jätevettä voimakkaasti. Eli ylijuoksutusten ravinnekuorma pitää laskea juoksutusajan suhteessa kokonaisakaan eikä kuutioina, sillä kaupunki tuottaa fosforia ja kiintoainetta melko tasaisesti ympäri vuoden.

Suomessa taas karjanlannassa vuosittain muutaman päivän aikana käsitellään 114 000 tonnia typpeä ja 21 000 tonnia fosforia. Eli tämä Viikin hulevesien ylijuoksutus on pienempi osa kokonaiskuvasta, suurempi ongelma taitaa olla kaupunkien jätevesikuivajakeen levitys maa-alueille valumille alttiiksi. Lannan lastauslaattojen vastustukselle voidaan löytää hyviä perusteita, mutta tämä käyttämäsi ei sitä ole.

-SS-

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Vs: Nitraatti-asetus ja lietteen kuormaus
Kyllähän kuivalannan kuormaus on kiinteältä laatalta helpompaa  ja siistimpää, kun kuormasta varisseet kököt saa helpolla takaisin lantalaan. Lietteen kuormaus alatäytöllä tai pumppukuormaajalla on taas normaalisti aika/erittäin siistiä. Ylätäytössäkin huolellisuudella vältetään roiskeet.

Tätä taustaa vasten pidän erillisiä kuormauslaattoja valumavesien käsittelyineen täysin turhina ja jopa niihin sitoutuneen energian ja rahan
kannalta ympäristölle ja taloudelle vahingollisina.

Aika hyvä vaatimus olisi se, että kuormauksessa mahdollisesti syntyvä
"päästö" ei saa joutua suoraan avo-ojaan tai vesistöön.

Tuleeko näille laatoille investointitukikin? Kertapoistona kuitenkin pitänee mennä verotuksessa, jos se todella vaaditaan tuotannon harjoittamiseksi.

Lypsybotti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 896
Vs: Nitraatti-asetus ja lietteen kuormaus
Kun aina puhutaan kokonaisuuksista ja raja-arvoista...
Muutaman vuoden vanha uutinen:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/112487-yli-40-000-kuorma-autollista-jatevetta-valui-itamereen

Miljoona kuutiota!

Nyt sitten "torjutaan" maatalouden lannankuormauksen päästöjä.
Montako laattaa lisää tarvitsee rakentaa?
Vaikka laskisi 8000 lannan kuormauspaikkaa ja itselleni täysin käsittämätön 2 kuution "varisemistappio" kuormauksen yhteydessä, JOKA EI TIPU EDES SURAAN VESISTÖÖN!, niin vattumitäpas*aa! Ja siitä pystyy sora-alustaltakin suurimman osan keräämään takaisin kärrylle/laatalle/kaivoon!

Helsingin alueen päästöjä vähätellään sitten, että kokonaisuudessa tuolla miljoonalla kuutiolla ei ole merkitystä.
Maasta löytyy myös muita asutuskeskittymiä, mikähän niiden päästöjen määrä on?
Mutta tuo maatalouden "kuormauspäästö"! Hirveetä, kamalaa, ympäristökatastrofi! Poliisi, palokunta, puolustusvoimat heti apuun! Betonia ja asfalttia sinne ja tänne ihan määrättömästi nyt heti! (oikeasti 2016 alkaen ;) >:( )

Ei niitä ole syytä vähätellä. Sinnehän ne maatiloilta lähteneet fosforit ja typet menevät.

Mutta, mutta...tuo miljoona kuutiota, jos se olisi käsittelemätöntä Espoon raakajätevettä, siinä olisi 10 tonnia fosforia ja 60 tonnia typpeä, 200 tonnia kiintoainetta. Tämä tieto voidaan saada Viikin jätevedenpuhdistamon teknisistä tiedoista. Ja kyse on hule- ja tulvajuoksutuksista, joka laimentaa varsinaista jätevettä voimakkaasti. Eli ylijuoksutusten ravinnekuorma pitää laskea juoksutusajan suhteessa kokonaisakaan eikä kuutioina, sillä kaupunki tuottaa fosforia ja kiintoainetta melko tasaisesti ympäri vuoden.

Suomessa taas karjanlannassa vuosittain muutaman päivän aikana käsitellään 114 000 tonnia typpeä ja 21 000 tonnia fosforia. Eli tämä Viikin hulevesien ylijuoksutus on pienempi osa kokonaiskuvasta, suurempi ongelma taitaa olla kaupunkien jätevesikuivajakeen levitys maa-alueille valumille alttiiksi. Lannan lastauslaattojen vastustukselle voidaan löytää hyviä perusteita, mutta tämä käyttämäsi ei sitä ole.

-SS-
Paljonko suoraan vesistöön karkaa tuosta maatalouden kokonaismäärästä kuormaamisen yhteydessä? Eikö muka se laimenisi tahi suodattuisi matkalla vesistöihin? Ihan raakana tipahtaa lopulta järveen, jokeen tai mereen?
Miksi se on kaupugissa kokonaisuuteen mahtuva juttu, mutta maataloudessa ehdottomasti, kustannuksista välittämättä, estettävä?
Ja nyt puhuttiin vain Viikistä/Helsingistä!
Ja mikä määrä menee JATKUVASTI läpi prosessista? Keskimäärin 5-10% typestä, alle 5% fosforista? lisättynä kokonaisuuteen kaikki Suomen jäteveden "puhdistamot" ja niiden läpijuoksutukset?

Juu, jahdataan vaan muutamien kymmenien(?) litrojen lirauksia lietteen lastauksesta per tila, kun kaupunkien jatkuvat päästöt suoraan vesistöihin "mahtuvat kokonaisuuteen" ja lupaehtojen raameihin.

Viimeksi muokattu: 29.04.15 - klo:11:54 kirjoittanut Lypsybotti

Lypsybotti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 896
Vs: Nitraatti-asetus ja lietteen kuormaus
Kyllähän kuivalannan kuormaus on kiinteältä laatalta helpompaa  ja siistimpää, kun kuormasta varisseet kököt saa helpolla takaisin lantalaan. Lietteen kuormaus alatäytöllä tai pumppukuormaajalla on taas normaalisti aika/erittäin siistiä. Ylätäytössäkin huolellisuudella vältetään roiskeet.

Tätä taustaa vasten pidän erillisiä kuormauslaattoja valumavesien käsittelyineen täysin turhina ja jopa niihin sitoutuneen energian ja rahan
kannalta ympäristölle ja taloudelle vahingollisina.

Aika hyvä vaatimus olisi se, että kuormauksessa mahdollisesti syntyvä
"päästö" ei saa joutua suoraan avo-ojaan tai vesistöön.

Tuleeko näille laatoille investointitukikin? Kertapoistona kuitenkin pitänee mennä verotuksessa, jos se todella vaaditaan tuotannon harjoittamiseksi.
Eikös ne kuormauslaatat vaadittu jo edellisessä asetuksessa?
Nyt siis puhe näistä "lietelaatoista".
Direktiivissä sanamuoto oli varisemis-muodossa tai jotain...


Eikö nämä lanta-jutut ole ympäristöinvestointeja ja mene 25% poistoilla?

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Vs: Nitraatti-asetus ja lietteen kuormaus
Kuinkas paksu betonilaatta tarvitaan, että se kestää toistuvasti tuommoisen 30 tn
yhdistelmän yliajon? Oletetaan, että pohja tehty hyvin tiivistetystä murskeesta.

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Vs: Nitraatti-asetus ja lietteen kuormaus
Agronic keskipumppukuormaimella lorauttaa jonkun verran, kun pumppukaivosta (halk 1,5m) nostaa vaikka kuinka varoen.
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

junttieinari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4715
  • Savo savolaisille!
Vs: Nitraatti-asetus ja lietteen kuormaus
Kuinkas paksu betonilaatta tarvitaan, että se kestää toistuvasti tuommoisen 30 tn
yhdistelmän yliajon? Oletetaan, että pohja tehty hyvin tiivistetystä murskeesta.

Vielä tuosta Ymppiministeriön ohjeesta:

Tiiveydellä tarkoitetaan tässä veden läpäisevyyttä. Tiivispohjaisuudella jo nimensä mukaisesti voidaan tarkoittaa, että tiiviskerros voi sijaita myös pintaosaa syvemmällä.

Eli lietesäiliön pohjakumia muutama neliö maahan, päälle maaainesta joka ei riko kumia?
"Jos fundamentalistien kanssa pystyisi keskustelemaan järkevästi, ei maailmassa olisi fundamentalisteja."
                                                       -Tuomas Holopainen-

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Nitraatti-asetus ja lietteen kuormaus
Seuraava askel voisi olla valuma-altaallinen lietevaunu -vaatimus. Siinä riittäisi taas pohdittavaa ja parran pärinää. Sinne vaan norsunluutorniin terveisiä, täältä agronetistä saa ilmaiset vinkit seuraavia pykäliä varten, joten ei tarttee edes enää vaivautua ajattelemaan. Copy/pastella vaan lakikirjaan.

Ajatella, jos Tarastilla ja kumppaneilla olisi jonkinlainen provisiopalkka. Palkka suhteutettaisiin sen mukaan, kuinka hyvällä hyötysuhteella sijoitettuun rahaan nähden ympäristön tila paranisi. Nykyisen kaltaiset asetukset jäädyttäisi kyseiset palkat absoluuttisen nollapisteenkin alapuolelle.

kysyn_vaan

  • Vieras
Vs: Nitraatti-asetus ja lietteen kuormaus
Kuinkas paksu betonilaatta tarvitaan, että se kestää toistuvasti tuommoisen 30 tn
yhdistelmän yliajon? Oletetaan, että pohja tehty hyvin tiivistetystä murskeesta.

Vielä tuosta Ymppiministeriön ohjeesta:

Tiiveydellä tarkoitetaan tässä veden läpäisevyyttä. Tiivispohjaisuudella jo nimensä mukaisesti voidaan tarkoittaa, että tiiviskerros voi sijaita myös pintaosaa syvemmällä.

Eli lietesäiliön pohjakumia muutama neliö maahan, päälle maaainesta joka ei riko kumia?

Tai vaihtoehtoisesti tiivis kallio jonnekin pintamaan alapuolelle?  ???

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Nitraatti-asetus ja lietteen kuormaus
No eiköhän ne vaadi kohta että liete viedään ekokemille tai vastaavaan paikkaan hävitettäväksi.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Nitraatti-asetus ja lietteen kuormaus
Paljonko "lietettä" ihminen tuottaa vuodessa? Olisiko ehkä kuution ? Kakkaa vaikka 250 litraa ja pissaa 750 litraa  ???

Teoriassa koko Helsinki siis tuottaa ehkä miljoona kuutiota oikeaa lietettä vuodessa, mutta se määrä kasvaa hule- ja pesuvesillä 1000-kertaiseksi tai jopa 3000-kertaiseksi  ???

SS vois laskea  ;D
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.