Kompostointia ei tällä menolla saa kohta tehä missään, no toki petoni laatan päällä jossa petoni laidat.

Poromiehet ovat harrastaneet "suojavyöhyke" viljelyä aina

Kyllä toi köyhälle turvemaalle on loistava toimenpide, kasvusto kompostoidaan ja levitetään paremmille maille.

Tulee kyllä melko kallista paskaa tolla tyylillä 

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 14.04.15 - klo:13:51

Lainaus käyttäjältä: timotej - 14.04.15 - klo:13:26

Mikä tämä "suojavyöhykenurmi" oikeastaan on? Ei saa lannoittaa, mutta pitää korjata. Mitä tälläisellä sadolla on suunniteltu tehtäväksi? Minusta se ei sovellu muuhun kuin biokaasun raaka-aineeksi. Tälläinen "viljely" soveltuu mielestäni ainoastaan pellon metsityksen esivalmisteluksi, ei muuhun.

Tarkoituksena on köyhdyttää maata ja näin estää ravinteiden kulkeutuminen vesistöihin ja korvaus on suuri juuri siksi kun sadon arvo on huono.

Miksi köyhdyttämiseen tarvitaan erillistä tukea? Sehän köyhtyy aivan normaaleilla viljelytoimenpiteillä nykyisillä lannoitusrajoituksilla, jos pyritään edes kohtuullisiin satoihin.  Meilläkin toista fosforiluokkaa viime viljavuusnäytteiden välissä. Uudella kaudella vauhti vain kiihtyy. Metsitettäville pelloille toimenpide on paikallaan.

Juu pelloilla on liikaa ravinteita metsitystä ajatellen, mutta kyllä viljavuus säilyy ainakin karjatiloilla vaikka hyviäkin satoja, suljettu ravinteiden kierto rulettaa 

Kompostointia ei tällä menolla saa kohta tehä missään, no toki petoni laatan päällä jossa petoni laidat.

Ja katto päällä... 

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 14.04.15 - klo:22:16

Poromiehet ovat harrastaneet "suojavyöhyke" viljelyä aina

Kyllä toi köyhälle turvemaalle on loistava toimenpide, kasvusto kompostoidaan ja levitetään paremmille maille.

Tulee kyllä melko kallista paskaa tolla tyylillä 

30 tonnii ylimäärästä vuodessa ja tarvetta uudelle laatalle muutenkin. Lisäksi säästyy selvää rahaa kun ei tarvitse muovittaa paaleja ollenkaan.

Kompostointia ei tällä menolla saa kohta tehä missään, no toki petoni laatan päällä jossa petoni laidat.

eläinten kautta lantanakin meinas tulla levitysonkelmia vrt. 15%

Kun ministeriössä on liete leviämässä puntiin, niin suojavyöhykkeeltä korjattavan nurmen "jatkojalostus" taitaa oikeasti joutua luupin alle. Ellei markkinaa löydy, on kasvinviljelytilalla ainut vaihtoehto paalien kompostointi. Tuota on tullut tähänkin asti harjoitettua savisella pellonnurkalla, välillä kasaa himpun ek:lla pöyhäisten. En ole pitänyt kovin suurena rikoksena saven päällä, mutta eipä ole tosin tarkastajiakaan ko. sitille sattunut.

Mutta että betonilaatta?

Mitäköhän tuollainen kustantaa, asfaltti olisi kai toinen pintavaihtoehto?

Savet pois ja suodatinkangas. Kantavaksi 450 mm jotain 35 mm mursketta. Päällimmäiseksi sepeliä 50 mm ja asfaltti. Mitäköhän tuollaiselle syntyy neliöhintaa? Oikein osaa kokoakaan äkkiseltään pohtia, mutta kai vähintään 10x20 metriä? Lisäksi äkkiä toinen 200 m3 reittiä ja kenttää sorapinnalla? Entäs sitten vesitalous?

Että saisiko tämänkin tuen ryssittyä 'hukkainvestointina', hyödyntämään jotain elinkeinon ulkopuolista kermankuorijaa?   

Tuossa iltapäivällä naapuri kyseli, että korjaanko, jos se laittaa suoja-
Vyöhykenurmea. Ei ollut enää kovin innostunut, kun kerroin, että mikäli omia rehuja on jo tarpeeksi, niin korjuu maksaa. Ylijäämärehu se vasta kallista onkin.

Tuossa iltapäivällä naapuri kyseli, että korjaanko, jos se laittaa suoja-
Vyöhykenurmea. Ei ollut enää kovin innostunut, kun kerroin, että mikäli omia rehuja on jo tarpeeksi, niin korjuu maksaa. Ylijäämärehu se vasta kallista onkin.

No eikait suojavyöhykettä kenenkään muun kannata laittaakaan kuin karjatilan. Muilta maksu jos ei tarvii rehuksi.

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 16.04.15 - klo:22:24

Tuossa iltapäivällä naapuri kyseli, että korjaanko, jos se laittaa suoja-
Vyöhykenurmea. Ei ollut enää kovin innostunut, kun kerroin, että mikäli omia rehuja on jo tarpeeksi, niin korjuu maksaa. Ylijäämärehu se vasta kallista onkin.

No eikait suojavyöhykettä kenenkään muun kannata laittaakaan kuin karjatilan. Muilta maksu jos ei tarvii rehuksi.

PP joskus jossain ketjussa kertoili paljonko on laskuttanut kun on kerännyt tukioptimointipelloilta heinäsadon, en vaan jaksa muistaa summaa enkä haulla äkkiä löytänyt..

Tässä on meille entisille karjatilallisille räätälöity kuvio. On häntä kompostointipaikkaa vaikka jättäisi perinnöksi viiden vuoden tuotokset.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 17.04.15 - klo:09:23

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 16.04.15 - klo:22:24

Tuossa iltapäivällä naapuri kyseli, että korjaanko, jos se laittaa suoja-
Vyöhykenurmea. Ei ollut enää kovin innostunut, kun kerroin, että mikäli omia rehuja on jo tarpeeksi, niin korjuu maksaa. Ylijäämärehu se vasta kallista onkin.

No eikait suojavyöhykettä kenenkään muun kannata laittaakaan kuin karjatilan. Muilta maksu jos ei tarvii rehuksi.

PP joskus jossain ketjussa kertoili paljonko on laskuttanut kun on kerännyt tukioptimointipelloilta heinäsadon, en vaan jaksa muistaa summaa enkä haulla äkkiä löytänyt..

Kyllä pp on siinä oikeassa. Heinä mikä ei kelpaa kuin kuivikkeeksi korkeintaan, niin sitä on  kenenkään turha ilmaiseksi kerätä.

Kyllä pp on siinä oikeassa. Heinä mikä ei kelpaa kuin kuivikkeeksi korkeintaan, niin sitä on  kenenkään turha ilmaiseksi kerätä.

PP:llä on laskin kunnossa ja varaa ostaa siihen vielä uudet patteritkin. Valitettavasti vaan kaikilla ei ole, tai sitten se kuuluisa uskonnon numero on parempi kuin matikan numero. Kuinka moni on valmis maksamaan 900euroa vuokraa hehtaarilta? PP:n taksa taisi joskus olla 100-200 euroa hehtaari, nythän sen voi jo silmää räpäyttämättä nostaa 400euroon ja vieläkään PP:tä ei voi haukkua ahneeksi.

Juu 100-200+alv heinän laadusta, lohkosta ja sijainnista riippuen laskutan, kauempaa huonoja en tee mistään hinnasta.
Kyllä tuo taktiikka säilyy samana, näennäisviljelijöiden ei kannata ottaa tuota suojavyöhyketoimenpidettä, vaan kaikki säilörehunurmeksi ja niittelee sitten vuosittain maahan.

Siis tämähän pätee vain jos apilaa ei kylveyä sv lohkoihin.

Kun ministeriössä on liete leviämässä puntiin, niin suojavyöhykkeeltä korjattavan nurmen "jatkojalostus" taitaa oikeasti joutua luupin alle. Ellei markkinaa löydy, on kasvinviljelytilalla ainut vaihtoehto paalien kompostointi. Tuota on tullut tähänkin asti harjoitettua savisella pellonnurkalla, välillä kasaa himpun ek:lla pöyhäisten. En ole pitänyt kovin suurena rikoksena saven päällä, mutta eipä ole tosin tarkastajiakaan ko. sitille sattunut.

Mutta että betonilaatta?

Mitäköhän tuollainen kustantaa, asfaltti olisi kai toinen pintavaihtoehto?

Savet pois ja suodatinkangas. Kantavaksi 450 mm jotain 35 mm mursketta. Päällimmäiseksi sepeliä 50 mm ja asfaltti. Mitäköhän tuollaiselle syntyy neliöhintaa? Oikein osaa kokoakaan äkkiseltään pohtia, mutta kai vähintään 10x20 metriä? Lisäksi äkkiä toinen 200 m3 reittiä ja kenttää sorapinnalla? Entäs sitten vesitalous?

Että saisiko tämänkin tuen ryssittyä 'hukkainvestointina', hyödyntämään jotain elinkeinon ulkopuolista kermankuorijaa?   

No huh huh.  Sinusta taitaisi olla virkamiehen ainesta lisäämään muutenkin koko ajan kasvavaa byrokratiaa...

Onko mieleen tullut paljonko lannoittamaton matalajuurinen timotei antaa satoa pitkässä juoksussa?
Ei paljon paskaakaan.   Jos nurkista löytyy jonkin näköinen vanha pöyhin, niin mikset koettaisi kuivana paaliin?

Ellei onnistu sateiden takia, pidä vaikka viikko pari väliä ja pöyhäise uudestaan...
Sille ei sitten vaan mitään voi jos paaleja ei tule montaa hehtaarilta! 

Märän syksyn jälkeen kuivat paalit menee tapellen kuivikkeiksi ja saat varmasti korjuun kulut peittoon jos
vanhoilla koneilla viitsit hetken kurvailla.

Panos-tuotos suhteilla menee tällä kertaa viljamiesten ohi 6-0.