Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Suojavyöhyke vai VLN?  (Luettu 7526 kertaa)

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
Suojavyöhyke vai VLN?
Pitkällä ajanvälillä mietittynä...?

Jos kerran suojavyöhyke -5vuotta- vie sekä ravinteita että humusta maapohjasta, niin olisko kuitenkin kolmivuotinen VLN parempi vaihtoehto, pitkällä aikavälillä ajatellen...vaikka tuki onkin oleellisesti pienempi...?

VLN: maan rakenne paranee, kaipa se joskus viljan hintakin parempi on...? Eli kannattavampaa...?

Näitä miettien,

Puuha-Pete, paksu poika.
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Suojavyöhyke vai VLN?
Ei se teoriassa humus mihinkän häviä suojavyöhykkeeltä. Valkoapila esimekiksi kasvaattaa juuri massaa yhtä paljon kuin on sato maan päällä. Siitoohan se nurmi maata huuhtoutumiselta. Eli jos on käyttöä sille rehulle, niin miksi ei suojavyöhyke? Apilanurmi sitoo typen ilmasta. Nämä kauhu puheet maan köyhtymisestä johtuu vain siitä että normaalisti suojavyöhykkeet on kylvetty timoteillä.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
Vs: Suojavyöhyke vai VLN?
Ei se teoriassa humus mihinkän häviä suojavyöhykkeeltä. Valkoapila esimekiksi kasvaattaa juuri massaa yhtä paljon kuin on sato maan päällä. Siitoohan se nurmi maata huuhtoutumiselta. Eli jos on käyttöä sille rehulle, niin miksi ei suojavyöhyke? Apilanurmi sitoo typen ilmasta. Nämä kauhu puheet maan köyhtymisestä johtuu vain siitä että normaalisti suojavyöhykkeet on kylvetty timoteillä.

Kiitos.

Minkälaista siemenseosta voi käyttää perustettaessa suojavyöhykkeen? Paljonko saa olla noita maata parantavia pitkäjuurisia kasveja ja typensitojakasveja? Ajatuksena vaan et pääsisi mahd. lähelle VLN: n hyötyjä, mut tuki olisi sitten parempi kuten suojavyöhykkeellä on...
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Suojavyöhyke vai VLN?
20%. Eli samalla seoksella kuin vln, muuta joutuu pitämään 5 vuotta kun vln saa pitää korkeintaan 3 vuotta. Tosin sadon joutuu suojavyöhykkeeltä keräämään.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Suojavyöhyke vai VLN?
Ei se teoriassa humus mihinkän häviä suojavyöhykkeeltä. Valkoapila esimekiksi kasvaattaa juuri massaa yhtä paljon kuin on sato maan päällä. Siitoohan se nurmi maata huuhtoutumiselta. Eli jos on käyttöä sille rehulle, niin miksi ei suojavyöhyke? Apilanurmi sitoo typen ilmasta. Nämä kauhu puheet maan köyhtymisestä johtuu vain siitä että normaalisti suojavyöhykkeet on kylvetty timoteillä.

Kiitos.

Minkälaista siemenseosta voi käyttää perustettaessa suojavyöhykkeen? Paljonko saa olla noita maata parantavia pitkäjuurisia kasveja ja typensitojakasveja? Ajatuksena vaan et pääsisi mahd. lähelle VLN: n hyötyjä, mut tuki olisi sitten parempi kuten suojavyöhykkeellä on...

Max 20% typpeä sitovia kasveja. Ravinteiden vähetessä alkavat vaatimattomat heinät vallata alaa. Nurmikat, puntarpäät, voikukka. Jos talvituhoja esiintyy, ei saane pelkällä apilalla täydennyskylvää.



-SS-

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Suojavyöhyke vai VLN?
20%. Eli samalla seoksella kuin vln, muuta joutuu pitämään 5 vuotta kun vln saa pitää korkeintaan 3 vuotta. Tosin sadon joutuu suojavyöhykkeeltä keräämään. 

Ohjeet netistä esille ja niitä lukemaan jos jotain tälläisia ihan vavissaan miettii. Koulutuksessa esitetyn mukaan suojavyöhyke on perustettava (tarkoittaa vissiin että sillon on oltava) viimeistään kolmantena sitoumusvuonna vaikka sen tänä vuonna jo rastisikin ja sitä on pidettävä samassa paikassa sitoumuskauden loppuun. Eli suojavyöhyke on vähintään kolme vuotta, ei viisi.

Jos maassa on edes jotain jäljellä ja käyttää maksimimäärän mielellään semmoisia typensitojia, jotka saa kasvattamaan tai luonnostaan kasvattavat juurimassaa maanpäällisen osan kustannuksella, niin tuskin kolmessa vuodessa maa mitenkään pahasti köytyy.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Suojavyöhyke vai VLN?
20%. Eli samalla seoksella kuin vln, muuta joutuu pitämään 5 vuotta kun vln saa pitää korkeintaan 3 vuotta. Tosin sadon joutuu suojavyöhykkeeltä keräämään. 

Ohjeet netistä esille ja niitä lukemaan jos jotain tälläisia ihan vavissaan miettii. Koulutuksessa esitetyn mukaan suojavyöhyke on perustettava (tarkoittaa vissiin että sillon on oltava) viimeistään kolmantena sitoumusvuonna vaikka sen tänä vuonna jo rastisikin ja sitä on pidettävä samassa paikassa sitoumuskauden loppuun. Eli suojavyöhyke on vähintään kolme vuotta, ei viisi.

Jos maassa on edes jotain jäljellä ja käyttää maksimimäärän mielellään semmoisia typensitojia, jotka saa kasvattamaan tai luonnostaan kasvattavat juurimassaa maanpäällisen osan kustannuksella, niin tuskin kolmessa vuodessa maa mitenkään pahasti köytyy.

Tuossa hieman oudoksuttaa se, että viherlannoitusnurmesta maksettaisiin 500 € eikä 54 € , riippuen sitoumuksenantajan rastin osumisesta oikeaan paikkaan ?

-SS-

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Suojavyöhyke vai VLN?
20%. Eli samalla seoksella kuin vln, muuta joutuu pitämään 5 vuotta kun vln saa pitää korkeintaan 3 vuotta. Tosin sadon joutuu suojavyöhykkeeltä keräämään. 

Ohjeet netistä esille ja niitä lukemaan jos jotain tälläisia ihan vavissaan miettii. Koulutuksessa esitetyn mukaan suojavyöhyke on perustettava (tarkoittaa vissiin että sillon on oltava) viimeistään kolmantena sitoumusvuonna vaikka sen tänä vuonna jo rastisikin ja sitä on pidettävä samassa paikassa sitoumuskauden loppuun. Eli suojavyöhyke on vähintään kolme vuotta, ei viisi.

Jos maassa on edes jotain jäljellä ja käyttää maksimimäärän mielellään semmoisia typensitojia, jotka saa kasvattamaan tai luonnostaan kasvattavat juurimassaa maanpäällisen osan kustannuksella, niin tuskin kolmessa vuodessa maa mitenkään pahasti köytyy.

Tuossa hieman oudoksuttaa se, että viherlannoitusnurmesta maksettaisiin 500 € eikä 54 € , riippuen sitoumuksenantajan rastin osumisesta oikeaan paikkaan ?

-SS-

Meinaaks sää että 20% apilaa tms. muka jotain lannoittaisi? Eikös viherlannoitusnurmissa noita typensitojia ole reippaasti enemmän jos typpeä on tarkoitus maahan saada.

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Suojavyöhyke vai VLN?
Toisessa "enintään" toisessa "vähintän". Niinhän se oli lhp:kin kanssa. Vln kylvettiin "vähintään" ja lhp "enintään".
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7085
Vs: Suojavyöhyke vai VLN?
20%. Eli samalla seoksella kuin vln, muuta joutuu pitämään 5 vuotta kun vln saa pitää korkeintaan 3 vuotta. Tosin sadon joutuu suojavyöhykkeeltä keräämään. 

Ohjeet netistä esille ja niitä lukemaan jos jotain tälläisia ihan vavissaan miettii. Koulutuksessa esitetyn mukaan suojavyöhyke on perustettava (tarkoittaa vissiin että sillon on oltava) viimeistään kolmantena sitoumusvuonna vaikka sen tänä vuonna jo rastisikin ja sitä on pidettävä samassa paikassa sitoumuskauden loppuun. Eli suojavyöhyke on vähintään kolme vuotta, ei viisi.

Jos maassa on edes jotain jäljellä ja käyttää maksimimäärän mielellään semmoisia typensitojia, jotka saa kasvattamaan tai luonnostaan kasvattavat juurimassaa maanpäällisen osan kustannuksella, niin tuskin kolmessa vuodessa maa mitenkään pahasti köytyy.

Tuossa hieman oudoksuttaa se, että viherlannoitusnurmesta maksettaisiin 500 € eikä 54 € , riippuen sitoumuksenantajan rastin osumisesta oikeaan paikkaan ?

-SS-

Meinaaks sää että 20% apilaa tms. muka jotain lannoittaisi? Eikös viherlannoitusnurmissa noita typensitojia ole reippaasti enemmän jos typpeä on tarkoitus maahan saada.

Ajatusleikkinä, pari vuotta sais sössiä normaalisti, toki toisena vuonna suojaviljaan nurmi/apila, lannoitus riittävä. Apila säilyisi niukasti hengissä mutta ehtii kyllä lisääntyä yhden niiton taktiikalla kovastikin kolmanneksi eli viimeiseksi "satovuodeksi". Ainakin kesannoilla apila valtaa alaa valtavasti, kesannon niitto lopetusvuonna oli kovaa hommaa. Näin ennenkuin VLN ym. höpöistä tiedettiinkään.

Tällä taktiikalla voisi kuvitella näille nurmille lisäpinta-alaa, mutta tää näkyisi vasta parin vuoden päästä. Ois siinä löysät housuissa kun pari vuotta viljelty normisti, raksi ruudussa ja kolmanneksi vuodeksi oltava heinällä ja viljan hinta pomppaa 250 ekeen ja parhaat pellot suojavyöhykkeenä kolme seuraavaa vuotta ;D ;D
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Suojavyöhyke vai VLN?
Ajatusleikkinä, pari vuotta sais sössiä normaalisti, toki toisena vuonna suojaviljaan nurmi/apila, lannoitus riittävä. Apila säilyisi niukasti hengissä mutta ehtii kyllä lisääntyä yhden niiton taktiikalla kovastikin kolmanneksi eli viimeiseksi "satovuodeksi". Ainakin kesannoilla apila valtaa alaa valtavasti, kesannon niitto lopetusvuonna oli kovaa hommaa. Näin ennenkuin VLN ym. höpöistä tiedettiinkään.

Tällä taktiikalla voisi kuvitella näille nurmille lisäpinta-alaa, mutta tää näkyisi vasta parin vuoden päästä. Ois siinä löysät housuissa kun pari vuotta viljelty normisti, raksi ruudussa ja kolmanneksi vuodeksi oltava heinällä ja viljan hinta pomppaa 250 ekeen ja parhaat pellot suojavyöhykkeenä kolme seuraavaa vuotta ;D ;D   

Eikä olisi housuissa aikakaan löysiä... pistäähän jotkut aika suuren osan omaisuudestaan konkurssin partaalla heiluvien firmojen osakkeihinkin ihan vaan sillä perusteella, että sen hinta on ollut joskus korkeampi  ;D Suojavyöhyke vs. viljapelto tilanteen todenäköisesti toteutuvat tulot eri viljanhinnoilla voi jokainen itselleen laskea aika suht vähällä vaivalla. Tulos ei ole kovin pahasti pielessä, eikä kummassakaan vaihtoehdossa menetä kaikkea. Tuon hinnan toteutumisesta voisi jopa lyödä vetoa, mutta sen puolesta ettei se toteudu. Hinta on toivon mukaan silloin korkeampi kuin nyt, mutta tuollaisiin hintoihin en usko. Noin korkea hinta tarkoittaisi viljanvientiä EU:n ulkopuolelle ja eiköhän silloin olisi käytössä myös vientimaksu hillitsemässä vientihaluja ja hinnan nousemista.

Mutta kai joku tänne kirjoitteleva on jo ohjeet lukenut sen verran tarkkaan, että osaa kertoa pitääkö suojavyöhykkeiden sijainti ja määrä ilmoittaa sitovasti jo silloin kun ylipäätään ilmoittaa perustavansa suojavyöhykeen nykysääntöjen mukaan? Jos ei tarvitse, niin ilmoittaa nyt perustavansa niitä, sitten toisena vuonna kylvää osan tai kaikki harkitsemistaan suojavyöhykkeistä suojaviljaan, joka on yhtä tiheää kuin normaali viljakasvusto. Kolmannen vuoden keväällä kylvää loput tai kyntää ylös/glyfottaa liiat ja kylvää viljalle (tai kylvää suoraan ja ilmoittaa kerääjäkasvilla  :-X ) jos viljan hinta on noussut tai tarpeeksi varmasti uskoo hinnan nouseva ja pitää suojavyöhykkeenä minimimäärän, esim. vaikkapa oikaisemalla jonkun mutkittelevan valtaojan reunan tai piikkipäisen pellon. Kai niitä sielläkin sentään on...

Tupajumi

  • Vieras
Vs: Suojavyöhyke vai VLN?
Suojavyöhykkeellä saa torjua rikkoja kemiallisesti, joten se takaa ettei suojavyöhyke kovasti "roskaannu" ongelmarikoista, ehdoissa annetaan lupa tähän rikkatorjuntaan. 

Ja miksi valita vln, kun lhp- nurmesta saa 120 euroa, eli yli tuplasti verrattuna vln:n 54 euroon. Kuitenkin ehdot on löysät, typensitojaa enintään 20 % ja niitto joka toinen vuosi, lhp on todellinen laiskan farmarin avustus, helppo tapa parantaa pellon kasvukuntoa edullisesti, hoitaa paha hukkissaastunta pois päiviltä, 20% apilaa seassa ei tuu kalliiksi ja kyllä sillä on jo maanparannusvaikutusta, monen viljatilan jatkuvalla viljanviljelyllä rääkätyille pelloille tekis todella hyvää 2-3 vuoden lhp-jakso, siinä sais maa levätä kunnolla, tätä lhp-kiertoa pitäis jokaiaen viljatilan pitää yllä, oli viljan hinnat mitä hyvänsä, ei se 530 euroa, minkä lhp-Hehtaarilta saa, ole turhaa rahaa, vaan se on varmaa riskitöntä tuloa, lähes ilman vaivannäköä.

c.c.less

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1052
  • Agronjetin ryhityskehmä
Vs: Suojavyöhyke vai VLN?
Kyllä 20% tuottaa kovin apilaisen lopputuloksen jos pellon olosuhteet sopivat ko. lajikkeelle, eikä typpilannoitus anneta eikä peltoa sotketa märkänä.
Jotain tapahtui, emmekä ole varmoja mitä.

JustJooIhanSama

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3
Vs: Suojavyöhyke vai VLN?
Mulla epäilyttää että jatkuu taas sitten viiden vuoden jälkeen lisävuosilla 1, 2 jopa 3...eli käy niinkuin edellisellä kaudellakin kun esim. ravinnetasetoimenpide jatkui Mavin yksipuolisella sopimuksella 2007-2014....hoplaa. Kantsii miettii vähän mitä rukseja laittaa eikä vain euronkiiltosilmissä laita niitä suojavyöhykkeitä. :P

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1541
Vs: Suojavyöhyke vai VLN?
Siis VLN ja tuotantonurmi saavat molemmat sekä RTK:n että talviaikaisen kasvipeitteisyyden, mitä eivät saa LHP eikä suojavyöhykenurmi. 80% kasvipeitteisyydellä VLN saa 108€ + tietysti perustuki+LHK+viherrytys. Ero tällä tavalla pienenee. Silti jos aikoo pitää kaksi vuotta peräkkäin nurmea, kannattaa ilmoittaa 20% alasta LHP nurmea. Silloin voi myös päättää jatkaa nurmen pitoa, jos viljan hinnat ovat kovin alhaalla. VLN on siis hyödynnettävä neljäntenä vuonna.

Apilan puhdaskasvuston saa aikaan 5 kg/ha. Kun halutaan käyttää 20 % apilaa, kannattaa tehdä seos, jossa on 5kg apilaa ja vaikka timoteitä 20 kg. Susittelen kyllä ruokonataa korvaamaan osan timoteistä. Timotei kasvaa toisen vuoden keväällä hyvin, joten kohtalaisen aikainen niitto olisi hyväksi. Niiton jälkeen apila lähtee hyvään kasvuun. Sitten vain niitot aina apilan alkaessa kukinnan, ja typpeä kyllä kertyy. Oli sitten kysymyksessä VLN, LHP tai tuotantonurmi.
Ja maa kiittää.
Don Essex