Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Puuha-Pete - 04.04.15 - klo:12:08
-
Pitkällä ajanvälillä mietittynä...?
Jos kerran suojavyöhyke -5vuotta- vie sekä ravinteita että humusta maapohjasta, niin olisko kuitenkin kolmivuotinen VLN parempi vaihtoehto, pitkällä aikavälillä ajatellen...vaikka tuki onkin oleellisesti pienempi...?
VLN: maan rakenne paranee, kaipa se joskus viljan hintakin parempi on...? Eli kannattavampaa...?
Näitä miettien,
Puuha-Pete, paksu poika.
-
Ei se teoriassa humus mihinkän häviä suojavyöhykkeeltä. Valkoapila esimekiksi kasvaattaa juuri massaa yhtä paljon kuin on sato maan päällä. Siitoohan se nurmi maata huuhtoutumiselta. Eli jos on käyttöä sille rehulle, niin miksi ei suojavyöhyke? Apilanurmi sitoo typen ilmasta. Nämä kauhu puheet maan köyhtymisestä johtuu vain siitä että normaalisti suojavyöhykkeet on kylvetty timoteillä.
-
Ei se teoriassa humus mihinkän häviä suojavyöhykkeeltä. Valkoapila esimekiksi kasvaattaa juuri massaa yhtä paljon kuin on sato maan päällä. Siitoohan se nurmi maata huuhtoutumiselta. Eli jos on käyttöä sille rehulle, niin miksi ei suojavyöhyke? Apilanurmi sitoo typen ilmasta. Nämä kauhu puheet maan köyhtymisestä johtuu vain siitä että normaalisti suojavyöhykkeet on kylvetty timoteillä.
Kiitos.
Minkälaista siemenseosta voi käyttää perustettaessa suojavyöhykkeen? Paljonko saa olla noita maata parantavia pitkäjuurisia kasveja ja typensitojakasveja? Ajatuksena vaan et pääsisi mahd. lähelle VLN: n hyötyjä, mut tuki olisi sitten parempi kuten suojavyöhykkeellä on...
-
20%. Eli samalla seoksella kuin vln, muuta joutuu pitämään 5 vuotta kun vln saa pitää korkeintaan 3 vuotta. Tosin sadon joutuu suojavyöhykkeeltä keräämään.
-
Ei se teoriassa humus mihinkän häviä suojavyöhykkeeltä. Valkoapila esimekiksi kasvaattaa juuri massaa yhtä paljon kuin on sato maan päällä. Siitoohan se nurmi maata huuhtoutumiselta. Eli jos on käyttöä sille rehulle, niin miksi ei suojavyöhyke? Apilanurmi sitoo typen ilmasta. Nämä kauhu puheet maan köyhtymisestä johtuu vain siitä että normaalisti suojavyöhykkeet on kylvetty timoteillä.
Kiitos.
Minkälaista siemenseosta voi käyttää perustettaessa suojavyöhykkeen? Paljonko saa olla noita maata parantavia pitkäjuurisia kasveja ja typensitojakasveja? Ajatuksena vaan et pääsisi mahd. lähelle VLN: n hyötyjä, mut tuki olisi sitten parempi kuten suojavyöhykkeellä on...
Max 20% typpeä sitovia kasveja. Ravinteiden vähetessä alkavat vaatimattomat heinät vallata alaa. Nurmikat, puntarpäät, voikukka. Jos talvituhoja esiintyy, ei saane pelkällä apilalla täydennyskylvää.
(http://www.viistonninen.com/muut/Suojavyohyke.jpg)
-SS-
-
20%. Eli samalla seoksella kuin vln, muuta joutuu pitämään 5 vuotta kun vln saa pitää korkeintaan 3 vuotta. Tosin sadon joutuu suojavyöhykkeeltä keräämään.
Ohjeet netistä esille ja niitä lukemaan jos jotain tälläisia ihan vavissaan miettii. Koulutuksessa esitetyn mukaan suojavyöhyke on perustettava (tarkoittaa vissiin että sillon on oltava) viimeistään kolmantena sitoumusvuonna vaikka sen tänä vuonna jo rastisikin ja sitä on pidettävä samassa paikassa sitoumuskauden loppuun. Eli suojavyöhyke on vähintään kolme vuotta, ei viisi.
Jos maassa on edes jotain jäljellä ja käyttää maksimimäärän mielellään semmoisia typensitojia, jotka saa kasvattamaan tai luonnostaan kasvattavat juurimassaa maanpäällisen osan kustannuksella, niin tuskin kolmessa vuodessa maa mitenkään pahasti köytyy.
-
20%. Eli samalla seoksella kuin vln, muuta joutuu pitämään 5 vuotta kun vln saa pitää korkeintaan 3 vuotta. Tosin sadon joutuu suojavyöhykkeeltä keräämään.
Ohjeet netistä esille ja niitä lukemaan jos jotain tälläisia ihan vavissaan miettii. Koulutuksessa esitetyn mukaan suojavyöhyke on perustettava (tarkoittaa vissiin että sillon on oltava) viimeistään kolmantena sitoumusvuonna vaikka sen tänä vuonna jo rastisikin ja sitä on pidettävä samassa paikassa sitoumuskauden loppuun. Eli suojavyöhyke on vähintään kolme vuotta, ei viisi.
Jos maassa on edes jotain jäljellä ja käyttää maksimimäärän mielellään semmoisia typensitojia, jotka saa kasvattamaan tai luonnostaan kasvattavat juurimassaa maanpäällisen osan kustannuksella, niin tuskin kolmessa vuodessa maa mitenkään pahasti köytyy.
Tuossa hieman oudoksuttaa se, että viherlannoitusnurmesta maksettaisiin 500 € eikä 54 € , riippuen sitoumuksenantajan rastin osumisesta oikeaan paikkaan ?
-SS-
-
20%. Eli samalla seoksella kuin vln, muuta joutuu pitämään 5 vuotta kun vln saa pitää korkeintaan 3 vuotta. Tosin sadon joutuu suojavyöhykkeeltä keräämään.
Ohjeet netistä esille ja niitä lukemaan jos jotain tälläisia ihan vavissaan miettii. Koulutuksessa esitetyn mukaan suojavyöhyke on perustettava (tarkoittaa vissiin että sillon on oltava) viimeistään kolmantena sitoumusvuonna vaikka sen tänä vuonna jo rastisikin ja sitä on pidettävä samassa paikassa sitoumuskauden loppuun. Eli suojavyöhyke on vähintään kolme vuotta, ei viisi.
Jos maassa on edes jotain jäljellä ja käyttää maksimimäärän mielellään semmoisia typensitojia, jotka saa kasvattamaan tai luonnostaan kasvattavat juurimassaa maanpäällisen osan kustannuksella, niin tuskin kolmessa vuodessa maa mitenkään pahasti köytyy.
Tuossa hieman oudoksuttaa se, että viherlannoitusnurmesta maksettaisiin 500 € eikä 54 € , riippuen sitoumuksenantajan rastin osumisesta oikeaan paikkaan ?
-SS-
Meinaaks sää että 20% apilaa tms. muka jotain lannoittaisi? Eikös viherlannoitusnurmissa noita typensitojia ole reippaasti enemmän jos typpeä on tarkoitus maahan saada.
-
Toisessa "enintään" toisessa "vähintän". Niinhän se oli lhp:kin kanssa. Vln kylvettiin "vähintään" ja lhp "enintään".
-
20%. Eli samalla seoksella kuin vln, muuta joutuu pitämään 5 vuotta kun vln saa pitää korkeintaan 3 vuotta. Tosin sadon joutuu suojavyöhykkeeltä keräämään.
Ohjeet netistä esille ja niitä lukemaan jos jotain tälläisia ihan vavissaan miettii. Koulutuksessa esitetyn mukaan suojavyöhyke on perustettava (tarkoittaa vissiin että sillon on oltava) viimeistään kolmantena sitoumusvuonna vaikka sen tänä vuonna jo rastisikin ja sitä on pidettävä samassa paikassa sitoumuskauden loppuun. Eli suojavyöhyke on vähintään kolme vuotta, ei viisi.
Jos maassa on edes jotain jäljellä ja käyttää maksimimäärän mielellään semmoisia typensitojia, jotka saa kasvattamaan tai luonnostaan kasvattavat juurimassaa maanpäällisen osan kustannuksella, niin tuskin kolmessa vuodessa maa mitenkään pahasti köytyy.
Tuossa hieman oudoksuttaa se, että viherlannoitusnurmesta maksettaisiin 500 € eikä 54 € , riippuen sitoumuksenantajan rastin osumisesta oikeaan paikkaan ?
-SS-
Meinaaks sää että 20% apilaa tms. muka jotain lannoittaisi? Eikös viherlannoitusnurmissa noita typensitojia ole reippaasti enemmän jos typpeä on tarkoitus maahan saada.
Ajatusleikkinä, pari vuotta sais sössiä normaalisti, toki toisena vuonna suojaviljaan nurmi/apila, lannoitus riittävä. Apila säilyisi niukasti hengissä mutta ehtii kyllä lisääntyä yhden niiton taktiikalla kovastikin kolmanneksi eli viimeiseksi "satovuodeksi". Ainakin kesannoilla apila valtaa alaa valtavasti, kesannon niitto lopetusvuonna oli kovaa hommaa. Näin ennenkuin VLN ym. höpöistä tiedettiinkään.
Tällä taktiikalla voisi kuvitella näille nurmille lisäpinta-alaa, mutta tää näkyisi vasta parin vuoden päästä. Ois siinä löysät housuissa kun pari vuotta viljelty normisti, raksi ruudussa ja kolmanneksi vuodeksi oltava heinällä ja viljan hinta pomppaa 250 ekeen ja parhaat pellot suojavyöhykkeenä kolme seuraavaa vuotta ;D ;D
-
Ajatusleikkinä, pari vuotta sais sössiä normaalisti, toki toisena vuonna suojaviljaan nurmi/apila, lannoitus riittävä. Apila säilyisi niukasti hengissä mutta ehtii kyllä lisääntyä yhden niiton taktiikalla kovastikin kolmanneksi eli viimeiseksi "satovuodeksi". Ainakin kesannoilla apila valtaa alaa valtavasti, kesannon niitto lopetusvuonna oli kovaa hommaa. Näin ennenkuin VLN ym. höpöistä tiedettiinkään.
Tällä taktiikalla voisi kuvitella näille nurmille lisäpinta-alaa, mutta tää näkyisi vasta parin vuoden päästä. Ois siinä löysät housuissa kun pari vuotta viljelty normisti, raksi ruudussa ja kolmanneksi vuodeksi oltava heinällä ja viljan hinta pomppaa 250 ekeen ja parhaat pellot suojavyöhykkeenä kolme seuraavaa vuotta ;D ;D
Eikä olisi housuissa aikakaan löysiä... pistäähän jotkut aika suuren osan omaisuudestaan konkurssin partaalla heiluvien firmojen osakkeihinkin ihan vaan sillä perusteella, että sen hinta on ollut joskus korkeampi ;D Suojavyöhyke vs. viljapelto tilanteen todenäköisesti toteutuvat tulot eri viljanhinnoilla voi jokainen itselleen laskea aika suht vähällä vaivalla. Tulos ei ole kovin pahasti pielessä, eikä kummassakaan vaihtoehdossa menetä kaikkea. Tuon hinnan toteutumisesta voisi jopa lyödä vetoa, mutta sen puolesta ettei se toteudu. Hinta on toivon mukaan silloin korkeampi kuin nyt, mutta tuollaisiin hintoihin en usko. Noin korkea hinta tarkoittaisi viljanvientiä EU:n ulkopuolelle ja eiköhän silloin olisi käytössä myös vientimaksu hillitsemässä vientihaluja ja hinnan nousemista.
Mutta kai joku tänne kirjoitteleva on jo ohjeet lukenut sen verran tarkkaan, että osaa kertoa pitääkö suojavyöhykkeiden sijainti ja määrä ilmoittaa sitovasti jo silloin kun ylipäätään ilmoittaa perustavansa suojavyöhykeen nykysääntöjen mukaan? Jos ei tarvitse, niin ilmoittaa nyt perustavansa niitä, sitten toisena vuonna kylvää osan tai kaikki harkitsemistaan suojavyöhykkeistä suojaviljaan, joka on yhtä tiheää kuin normaali viljakasvusto. Kolmannen vuoden keväällä kylvää loput tai kyntää ylös/glyfottaa liiat ja kylvää viljalle (tai kylvää suoraan ja ilmoittaa kerääjäkasvilla :-X ) jos viljan hinta on noussut tai tarpeeksi varmasti uskoo hinnan nouseva ja pitää suojavyöhykkeenä minimimäärän, esim. vaikkapa oikaisemalla jonkun mutkittelevan valtaojan reunan tai piikkipäisen pellon. Kai niitä sielläkin sentään on...
-
Suojavyöhykkeellä saa torjua rikkoja kemiallisesti, joten se takaa ettei suojavyöhyke kovasti "roskaannu" ongelmarikoista, ehdoissa annetaan lupa tähän rikkatorjuntaan.
Ja miksi valita vln, kun lhp- nurmesta saa 120 euroa, eli yli tuplasti verrattuna vln:n 54 euroon. Kuitenkin ehdot on löysät, typensitojaa enintään 20 % ja niitto joka toinen vuosi, lhp on todellinen laiskan farmarin avustus, helppo tapa parantaa pellon kasvukuntoa edullisesti, hoitaa paha hukkissaastunta pois päiviltä, 20% apilaa seassa ei tuu kalliiksi ja kyllä sillä on jo maanparannusvaikutusta, monen viljatilan jatkuvalla viljanviljelyllä rääkätyille pelloille tekis todella hyvää 2-3 vuoden lhp-jakso, siinä sais maa levätä kunnolla, tätä lhp-kiertoa pitäis jokaiaen viljatilan pitää yllä, oli viljan hinnat mitä hyvänsä, ei se 530 euroa, minkä lhp-Hehtaarilta saa, ole turhaa rahaa, vaan se on varmaa riskitöntä tuloa, lähes ilman vaivannäköä.
-
Kyllä 20% tuottaa kovin apilaisen lopputuloksen jos pellon olosuhteet sopivat ko. lajikkeelle, eikä typpilannoitus anneta eikä peltoa sotketa märkänä.
-
Mulla epäilyttää että jatkuu taas sitten viiden vuoden jälkeen lisävuosilla 1, 2 jopa 3...eli käy niinkuin edellisellä kaudellakin kun esim. ravinnetasetoimenpide jatkui Mavin yksipuolisella sopimuksella 2007-2014....hoplaa. Kantsii miettii vähän mitä rukseja laittaa eikä vain euronkiiltosilmissä laita niitä suojavyöhykkeitä. :P
-
Siis VLN ja tuotantonurmi saavat molemmat sekä RTK:n että talviaikaisen kasvipeitteisyyden, mitä eivät saa LHP eikä suojavyöhykenurmi. 80% kasvipeitteisyydellä VLN saa 108€ + tietysti perustuki+LHK+viherrytys. Ero tällä tavalla pienenee. Silti jos aikoo pitää kaksi vuotta peräkkäin nurmea, kannattaa ilmoittaa 20% alasta LHP nurmea. Silloin voi myös päättää jatkaa nurmen pitoa, jos viljan hinnat ovat kovin alhaalla. VLN on siis hyödynnettävä neljäntenä vuonna.
Apilan puhdaskasvuston saa aikaan 5 kg/ha. Kun halutaan käyttää 20 % apilaa, kannattaa tehdä seos, jossa on 5kg apilaa ja vaikka timoteitä 20 kg. Susittelen kyllä ruokonataa korvaamaan osan timoteistä. Timotei kasvaa toisen vuoden keväällä hyvin, joten kohtalaisen aikainen niitto olisi hyväksi. Niiton jälkeen apila lähtee hyvään kasvuun. Sitten vain niitot aina apilan alkaessa kukinnan, ja typpeä kyllä kertyy. Oli sitten kysymyksessä VLN, LHP tai tuotantonurmi.
Ja maa kiittää.
-
Siis VLN ja tuotantonurmi saavat molemmat sekä RTK:n että talviaikaisen kasvipeitteisyyden,
Ei tainnut mennä näin, hakuoppaasta
Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteestä
ei makseta korvausta kesannoille,
kasvimaalle, pysyville kasvihuonealoille,
tilapäisesti viljelemättömille aloille eikä viljelemättömille
aloille. Ympäristökorvausta ei
makseta myöskään koristepajulle, metsäpuiden
taimiaineiston tuottamisesta, puuvartisten
energiakasvien alasta, joulupuiden kasvatuksesta
ja muun hampun kuin perustukeen
oikeuttavan alasta. Korvausta ei makseta
myöskään pysyvistä nurmista (jotka eivät
ole maankäyttölajiltaan peltoa), suojavyöhykkeistä,
luonnonhoitopeltonurmista, viherlannoitusnurmista,
monimuotoisuuspelloista,
kurki-, hanhi- ja joutsenpelloista eikä ympäristötuen
erityistukisopimusaloista kosteikoille.
-
niin millai lhp-nurmi. jos laittaa inauksen syysrapsin/kaalin siementä lhp (timotei/apila) siemenen joukkoon ja merkkaa riistana. toisena vuonna on sit hyvä lhp-nurmi. ja voi siihen jotain huiskia jos huvittaa ni taas menee riistana. meinaan aikalailla suoria lohkoja ja jättää mettänreunoja lhp:lle tänä suvena.
-
.... ja voi siihen jotain huiskia jos huvittaa ni taas menee riistana...
Tämä osuus sitten varovasti muistaen, että
"Monimuotoisuuspellon
kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä
edellisen vuoden nurmeen.
-
.... ja voi siihen jotain huiskia jos huvittaa ni taas menee riistana...
Tämä osuus sitten varovasti muistaen, että
"Monimuotoisuuspellon
kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä
edellisen vuoden nurmeen.
Kyl mää oon lhp-nurmen perustanu riistapellosta. Yks riista ja pari nurmee.
-
.... ja voi siihen jotain huiskia jos huvittaa ni taas menee riistana...
Tämä osuus sitten varovasti muistaen, että
"Monimuotoisuuspellon
kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä
edellisen vuoden nurmeen.
Kyl mää oon lhp-nurmen perustanu riistapellosta. Yks riista ja pari nurmee.
Joo, ihan Ok, mutta toi mun varoitus koski riista + riista kiertoa.
-
.... ja voi siihen jotain huiskia jos huvittaa ni taas menee riistana...
Tämä osuus sitten varovasti muistaen, että
"Monimuotoisuuspellon
kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä
edellisen vuoden nurmeen.
Kyl mää oon lhp-nurmen perustanu riistapellosta. Yks riista ja pari nurmee.
Joo, ihan Ok, mutta toi mun varoitus koski riista + riista kiertoa.
Huiska ja hankmo....
-
Apilan puhdaskasvuston saa aikaan 5 kg/ha. Kun halutaan käyttää 20 % apilaa, kannattaa tehdä seos, jossa on 5kg apilaa ja vaikka timoteitä 20 kg. Susittelen kyllä ruokonataa korvaamaan osan timoteistä. Timotei kasvaa toisen vuoden keväällä hyvin, joten kohtalaisen aikainen niitto olisi hyväksi. Niiton jälkeen apila lähtee hyvään kasvuun. Sitten vain niitot aina apilan alkaessa kukinnan, ja typpeä kyllä kertyy. Oli sitten kysymyksessä VLN, LHP tai tuotantonurmi.
Ja maa kiittää.
Hirveesti teillä on rahaa siemeniin tuhlattavaksi :o
Puolet pois noista kiloista riittää varsin hyvin vaikka viskakylvönä.
-
Siis VLN ja tuotantonurmi saavat molemmat sekä RTK:n että talviaikaisen kasvipeitteisyyden,
Ei tainnut mennä näin, hakuoppaasta
Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteestä
ei makseta korvausta kesannoille,
kasvimaalle, pysyville kasvihuonealoille,
tilapäisesti viljelemättömille aloille eikä viljelemättömille
aloille. Ympäristökorvausta ei
makseta myöskään koristepajulle, metsäpuiden
taimiaineiston tuottamisesta, puuvartisten
energiakasvien alasta, joulupuiden kasvatuksesta
ja muun hampun kuin perustukeen
oikeuttavan alasta. Korvausta ei makseta
myöskään pysyvistä nurmista (jotka eivät
ole maankäyttölajiltaan peltoa), suojavyöhykkeistä,
luonnonhoitopeltonurmista, viherlannoitusnurmista,
monimuotoisuuspelloista,
kurki-, hanhi- ja joutsenpelloista eikä ympäristötuen
erityistukisopimusaloista kosteikoille.
Luomussa kun olen, niin ei enää ole tullut kiinnitettyä huomiota tuohon VL nurmeen. Mutta eipä se siis näytä kannattavan tavanomaisessakaan sitten. Siis vaihtoehdoiksi jäävät tuotantonurmi, LHP, ja suojavyöhyke. Niistä tuotantonurmi näyttää heikoimmalta ja suojavyöhyke parhaalta. Pitää vain varmistaa nurmimassan asianmukainen käyttö, niin suojavyöhyke olisi hyvä ratkaisu. Itsellä ei käyttöä järkevästi ole, joten jätän sen väliin. Muista nurmista mahdollisimman paljon (20%) LHP nurmiksi ja loput siis tuotantonurmiksi. Sillä mennään näillä näkymin.
Joo. Omaa siementä kyllä riittää tuhlattavaksi asti. Tuli hyvä sato sekä timoteitä että apilaa. Ruokonataa vähän ostettava lisäksi.
Usein olen laittanut pienempiä määriä siementä. Esim 3kg apilaa ja 6 ruokonataa ja 6 timoteitä. Nurmista on tullut ihan asialliset. Täyttää varmasti tarkastajien vaatimukset. Mielestäni on kuitenkin hyvä saada vihermassaa pellolle niin paljon kuin mahdollista, joten käytän aika runsaasti siementä. Kuten sanoin, omaa siementä tuli tosi hyvin. Todellakin varmaan puolet tuosta edellä mainituista määristä kyllä tuottavat asiallisen kasvuston.
-
Monimuotoisuusniitty kaks vuotta ja siitä jatkaa lhp nurmena?
-
niin millai lhp-nurmi. jos laittaa inauksen syysrapsin/kaalin siementä lhp (timotei/apila) siemenen joukkoon ja merkkaa riistana. toisena vuonna on sit hyvä lhp-nurmi. ja voi siihen jotain huiskia jos huvittaa ni taas menee riistana. meinaan aikalailla suoria lohkoja ja jättää mettänreunoja lhp:lle tänä suvena.
Öljyretikka on varma vaihtoehto riistapellon ehtojen täyttämiseen. Ei ötökät syö ennen kasvuun lähtöä, niinkuin kaalit ja muut hienommat vaihtoehdot, kuohkeuttaa maata eikä siemenkulukaan konkkaan vie.
-
niin millai lhp-nurmi. jos laittaa inauksen syysrapsin/kaalin siementä lhp (timotei/apila) siemenen joukkoon ja merkkaa riistana. toisena vuonna on sit hyvä lhp-nurmi. ja voi siihen jotain huiskia jos huvittaa ni taas menee riistana. meinaan aikalailla suoria lohkoja ja jättää mettänreunoja lhp:lle tänä suvena.
Öljyretikka on varma vaihtoehto riistapellon ehtojen täyttämiseen. Ei ötökät syö ennen kasvuun lähtöä, niinkuin kaalit ja muut hienommat vaihtoehdot, kuohkeuttaa maata eikä siemenkulukaan konkkaan vie.
Mun kokemuksien mukaan öljyretikka on ötököitten suurinta herkkua. Oli raiheinä- virna- öljyretikka vln, ja ötökät söi retikan totaalisesti.Syksyllä rukiin jälkeen viskakylvönä retikka on lähteny sen sijaan hyvin kasvuun.
Mitenkäs ne vln- ja luonnonhoitopeltonurmi tuet nyt oikeesti menee. Paljon saa tukia yhteensä hehtaarille kohdentamisalueelle? Entäs jos on yli 20% lasketaanko yli menevät kesantona vai?
-
Mitenkäs ne vln- ja luonnonhoitopeltonurmi tuet nyt oikeesti menee. Paljon saa tukia yhteensä hehtaarille kohdentamisalueelle? Entäs jos on yli 20% lasketaanko yli menevät kesantona vai?
Yht'äkkiä ja yllättäen samojen kysymysten äärelle joutunut. Nimittäin, nyt tarvittaisiin helppohoitoinen, mahdollisimman vähän viljelytoimia vaativa, riskitön, hömppäheiniin perustuva 5-vuoden viljelykierto
- tila AB-alueella, ekologisen alan vaatimusta ei ole
- ympäristösitoumus
- tilalla ei ole yhtään maataistelukonetta, joten kaikki koneita vaativat viljelytyöt pitää ostaa. Viljelytöiden määrä halutaan siksi minimoida. ts. yhdellä kylvömuokkauksella tulisi päästä mahdollisimman monen vuoden yli.
- sadonkorjuuta mahdollisimman vähän; siten esimerkiksi suojavyöhykkeitä ei haluta kiertoon. Kuitenkaan sadonkorjuuvelvoitteen poistumista ei haluta 'systemaattisesti hyödyntää'. Toki viiden vuoden kiertoon yksi, kaksi vahinkoa voidaan katsoa normmaliksi huonoksi tuuriksi.
- painotetaan helppohoitoisuutta enemmän kuin tukien määrän optimointia
Mitä ehdotetaan, ja millä tavoin kierto kannattaisi toteuttaa?
-
Yht'äkkiä ja yllättäen samojen kysymysten äärelle joutunut. Nimittäin, nyt tarvittaisiin helppohoitoinen, mahdollisimman vähän viljelytoimia vaativa, riskitön, hömppäheiniin perustuva 5-vuoden viljelykierto
- tilalla ei ole yhtään maataistelukonetta, joten kaikki koneita vaativat viljelytyöt pitää ostaa. Viljelytöiden määrä halutaan siksi minimoida. ts. yhdellä kylvömuokkauksella tulisi päästä mahdollisimman monen vuoden yli.
- painotetaan helppohoitoisuutta enemmän kuin tukien määrän optimointia
Mitä ehdotetaan, ja millä tavoin kierto kannattaisi toteuttaa?
Peltojen myymistä, toissijaisesti vuokraamista ulos 8) jos niillä ei ole itselle mitään käyttöä.
-
Yht'äkkiä ja yllättäen samojen kysymysten äärelle joutunut. Nimittäin, nyt tarvittaisiin helppohoitoinen, mahdollisimman vähän viljelytoimia vaativa, riskitön, hömppäheiniin perustuva 5-vuoden viljelykierto
- tilalla ei ole yhtään maataistelukonetta, joten kaikki koneita vaativat viljelytyöt pitää ostaa. Viljelytöiden määrä halutaan siksi minimoida. ts. yhdellä kylvömuokkauksella tulisi päästä mahdollisimman monen vuoden yli.
- painotetaan helppohoitoisuutta enemmän kuin tukien määrän optimointia
Mitä ehdotetaan, ja millä tavoin kierto kannattaisi toteuttaa?
Peltojen myymistä, toissijaisesti vuokraamista ulos 8) jos niillä ei ole itselle mitään käyttöä.
Myyntiin ei ole tarvetta/halua ja vuokraamisesta karvaat kokemukset taustalla.