Ei pidä unohtaa, että heti EU-jäsenyyden alussa ämteekoo junttasi AB-alueelta pois EU:n tänne määräämät korotetut investointituet (vastine C-alueen korkeille tulotuille) ja nuorten viljelijöitten tuen (maksetaan edelleenkin C-alueella).
Jaksamista kaikille AB-alueen maidontuottajille, teitä on enää kovin vähän.[/quote]
Onhan noita kiintiövuonna 2013/2014 ollu vielä 2196 tuottajaa
Aina vertaa lappiin ja kaisuuseen niin siellä oli 296 ja 391 tuottajaa
Koko c-alueen maidontuottajia oli 6943
Ja aina Veeti otat hampaisiisi maidontuotannon. Ootko katsonut tilastoja miten menee esim. sikojen ja siipikarjan määrät a-b alueella verrattuna c alueeseen. Eiköhän osa maidontuottajista ole siirtynyt aikojen kuluessa sian/siipikarjan pitäjäksi
Vuonna 2014 oli esim sikoja a-b alueella 712 000 kappaletta ja koko c alueella 530 00
Siipikarjaa a-b 10 730 000 ja koko c-alue 4 196 000
Pelloista viljalla oli a-b alueella vuonna 2014 696 00 hehtaaria ja c-alue 493 000
Vehnät 36 000 ha a-b, 4000 ha c alue. Ruis 17 000 ha a-b, c-alue 7000 ha
Erikoiskasveista puhumattakaan, kun a-b alueella on paremmat olosuhteet niiden viljelyyn.
http://www.maataloustilastot.fi/kaytossa-oleva-maatalousmaaSuomessa kasvukausi on Etelä-Suomessa hieman pidempi kuin Pohjois-Suomessa. Terminen kasvukausi on ollut keskimäärin vuosina 1981–2010 etelä- ja lounaisrannikolla yli 185 vrk, eteläisessä Suomessa sekä länsirannikolla 175–185 vrk ja muualla Suomessa 105–175 vrk. Helsingissä kasvukausi oli vuonna 2001 181 päivää, mutta Lapissa Utsjoella vain 121 päivää. Suomessa pisin kasvukausi on Ahvenanmaalla ja toiseksi pisin Lounais-Suomessa. Kasvukausi käynnistyy sisämaassa keväällä nopeasti mutta vastaavasti päättyy aikaisemmin syksyllä.