Millähän rahalla tuokin toteutetaan kun beni uhkas leikata maataloudesta jonkun sata miljoonaa.

Joko tämä vaikuttaa hintoihin, jos suojavyöhykenurmien takia jää viljasadosta puoli miljardia kiloa pois ja lannoitemyynti putoaa 20 M€?

Joko tämä vaikuttaa hintoihin, jos suojavyöhykenurmien takia jää viljasadosta puoli miljardia kiloa pois ja lannoitemyynti putoaa 20 M€?

Ei.

Katkaiseeko suojavyöhykenurmi 5 vuoden nurmiputken? Siis jos nyt on merkintä 5 vuotta nurmi,
niin vältynkö pysyvän nurmelle joutumasta, jos nyt laitan ko. lohkon suojavyöhykenurmeksi?
Olettaen tietysti, että muut kriteerit täyttyvät?

Kyllä Mavin sivulla sanotaan että katkaisee. Mitenkähän tuo lohkon kelpoisuus selviää, siis mistä näkee onko virallisen valtaojan varrella.

Kyllä Mavin sivulla sanotaan että katkaisee. Mitenkähän tuo lohkon kelpoisuus selviää, siis mistä näkee onko virallisen valtaojan varrella.

Pohjavesialue on mainittu lohkokohtaisesti maatilan esitäytettyjen tietojen yhteenvedossa.
Vesistöt ja valtaojat näkyvät värillisenä viivana Vipu-palvelun kartassa. Olikohan se nyt semmoinen keltainen
valtaoja ja vesistö siniharmaa. Eli menee Vipuun pankkitunnuksia käyttäen. Menee sinne vipukarttatoimintoon.
Sitten painelee "tasot" näppäintä, alkaa väriviivoja näkyä. Ne viivat tulkitaan seuraavasti:



-SS-

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 18.03.15 - klo:23:41

Kyllä Mavin sivulla sanotaan että katkaisee. Mitenkähän tuo lohkon kelpoisuus selviää, siis mistä näkee onko virallisen valtaojan varrella.

Pohjavesialue on mainittu lohkokohtaisesti maatilan esitäytettyjen tietojen yhteenvedossa.
Vesistöt ja valtaojat näkyvät värillisenä viivana Vipu-palvelun kartassa. Olikohan se nyt semmoinen keltainen
valtaoja ja vesistö siniharmaa. Eli menee Vipuun pankkitunnuksia käyttäen. Menee sinne vipukarttatoimintoon.
Sitten painelee "tasot" näppäintä, alkaa väriviivoja näkyä. Ne viivat tulkitaan seuraavasti:



-SS-

Eikös siellä Vipussa ollut joku vastuuvapauslauseke, että ei valtaojat ja vesistöt välttämättä ole ihan justiinsa piirretty sinne? Lisäksi peltolohko ei välttämättä lähde ihan vesistön rajasta, jolloin jonkun tahon pitäisi tulkita kelpaako lohko suojavyöhykkeeksi vai ei.  Tietty voihan se olla että sähköisessä haussa on ennalta määrätty mihin lohkoihin suojavyöhykettä voi tarjota, mutta se kuulostaa liian helpolta viljelijän kannalta. Kai sitä saa soitella Ely-keskukseen ja kuntaan, ilman että kukaan antaa mitään varmaa vastausta.

Siellä Vipukartassa on yksikin valtaoja latvoiltansa keltainen, mutta sitten tulee pätkä ilman väritystä, kunnes taas loppu on keltaista?

Siellä Vipukartassa on yksikin valtaoja latvoiltansa keltainen, mutta sitten tulee pätkä ilman väritystä, kunnes taas loppu on keltaista?

Tänä keväänä en ole edes katsonut, mutta noinhan ne menee Mullakin halkoo omalla lohkolla laskuoja, joka ei sitten jatku mihinkään. Tuosta muutama sata metriä alajuoksuun, niin siinä on puro. Lopuksi muuttuu taas normi ojaksi Viljelijä kohtaisia tulkintoja 

Kunnasta kysyessäni valtaojan määritelmää tällaisen vastauksen:

”Nuo valtaojamääritykset perustuvat viljelijöiden itsensä tekemiin rajauksiin, valtaosin ne tulevat EU-ajan alkuvuosilta 1995-96. Tiedot eivät ole täydellisiä eivätkä kattavia, ja valvonnassa katsotaankin tapauskohtaisesti uomien luokitus.
 
Valtaojalla tarkoitetaan sellaista maatalousalueella olevaa peruskuivatukseen käytettyä muutettua ja keinotekoista uomaa, jonka valuma‐alueen pinta‐ala on vesilaissa esitettyä vesistön määritelmän alarajaa pienempi. Valtaojalla ei ole valuma-alueen ala-rajaa, valtaoja muuttuu vesistöksi kun sen valuma-alueen pinta-ala on 10 km2 (puro) ja kun valuma-alue on 100 km2 niin kyseessä on joki, näin siis vesilain mukaan.
 
Valtaojan mukaisia pientareita pitää lohkolla noudattaa vaikkei se olisi merkitty karttaan valtaojaksi, jos viljelijä itse sen valtaojaksi määrittää. Aikaisemmin korjauksia karttoihin pystyi tekemään jättämällä paperikartan kuntaan, nykysysteemillä se ei onnistu. Jatkossa nämä vanhat kartat tulevat poistumaan ja tilalle tulee uudet uomaverkoston mukaiset merkinnät. Nekään eivät valitettavasti ole vielä täysin valmiit eivätkä edes näy tällä hetkellä vipu-kartoilla.”

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta kertoivat seuraavat määritelmät:

"Vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä (Vesilaki, 1 luku, 3 §)

Norolla tarkoitetaan sellaista puroa pienempää vesiuomaa, jonka valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista. (Vesilaki, 1 luku, 3 §)
 
Valtaoja - Veden johtamiseksi kaivettu avouoma, johon kerätään kuivatusvedet paikallisojista ja joka johtaa vedet pois kuivatusalueelta. (J. Saavalainen ”Salaojittajan käsikirja” Osa III, Monila OY, 2001)

Valtaojalla tarkoitetaan tässä kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta. (Maatalouden ympäristötuen sitoumusehdot 2014)"


Voisi olla tuon ymp. sitoumusehdon perusteella niin että kun ojassa on laskuaukko tai sarkaojan putki niin on valtaoja. Mutta tuo "sekä yläpuoliselta valuma-alueelta" tarkoittanee että yksi laskuaukko ei vielä riittäisikään, pitäisi olla kaksi laskuaukkoa tai piiriojia + laskuaukko... pitäisi tulla vettä kuivatusalueelta että lisäksi vähän muualta ?

Mutta kuten sanottu vasta valvonta kertoo kumpi on. Onko valvojien käsikirjassa tästä juttua ?

Kun näitä suojavyöhykenurmia alkaa tulla oikein reippaasti, niin mihin ne hiton heinät saa menemään. mullitilat ei halua koota harvaa heinää, ja hevosmiehet on ronkeleita paskaruohoista. Eikä ylipäätään monenkaan mielenkiinto riitä ajaa lähes tyhjää peltoa saadakseen muutaman paalin. pitänee sitten ottaa urakoitsija tekemään ja pitää heinä itsellä. Metsäänkö mätänemään, vai mihin. Voiskohan silppuna kootun heinän levittää kuivapaskavaunulla toiseen lohkoon kynnön alle.

Kun näitä suojavyöhykenurmia alkaa tulla oikein reippaasti, niin mihin ne hiton heinät saa menemään. mullitilat ei halua koota harvaa heinää, ja hevosmiehet on ronkeleita paskaruohoista. Eikä ylipäätään monenkaan mielenkiinto riitä ajaa lähes tyhjää peltoa saadakseen muutaman paalin. pitänee sitten ottaa urakoitsija tekemään ja pitää heinä itsellä. Metsäänkö mätänemään, vai mihin. Voiskohan silppuna kootun heinän levittää kuivapaskavaunulla toiseen lohkoon kynnön alle.

Tähän saattaisi joku keskenkasvuinen tokaista: "No shit, sherlock."

Mutta tämähän siis on homman nimi, valmiiksi 20 vuotta köyhdytetty vanhan ympin erityistukisuojavyöhyke on seuraavaksi 5 - 6 vuodeksi tukiautomaatti. Siellä ei enää kasva kuin vaaksanmittaista nurmikkaa, kellertävää luohoa ja jotain ketokasveja, riittävän korkeaan sänkeen leikatessa ei jää mitään paalattavaa. Rastin tökkäämonen toimenpideruutuun hakemuksessa riittää, ja voikin mennä maitohappoja haihduttelemaan takaisin sänkyyn.

Jos viljelystä tulevaa uutismaata rupeat suojavyöhykkeeksi laittelemaan, voit olettaa, että sopivan kelin tullessa paaleja on aivan järjettömästi. Mahdollisesti kaksikin kierrosta samana kesänä.

Metsään noita silloin ensimmäisten suojavyöhykesopimusten tultua vietiin. Vaatii useamman hehtaarin hakkuuaukon.  Ei täällä päin kukaan oikein niitä käy sulta hakemassakaan. Jos nyt sitten tuo 300+ lehmää alkaisi niitä haeskella. Mutta ei ilmaiseksi. Näissä tukiautomaattihommissa on hyvinkin paljon vanhaa tukipolitiikkaa säilyttävää; jos muutat lähes 20 v luomaasi viljelyjärjestelmää, on tämmöinen uusi suojavyöhyketoimenpide ehkä melkoisen tappiollinen. Työtä ja investointeja, sekä aivan toisen näköistä maataloutta tämä suojavyöhyketalous, kuin se, että kylvät keväällä aikaisin viljat, ruiskuttelet silloin tällöin ja puit syksyllä pois.

Nämä sulfaattimaiden jutut sekä salaojakaivoluukkujen availu silloin tällöin, sekin arvotetaan melkoisen korkealle tukijärjestelmässä edelleen.

-SS-

Joo näinhän se on. siis kesantosilppurihan ei käy ollenkaan, koska heinä pitää ehdottomasti koota ja viedä pois tuolta lohkolta tulipa sitä kuinka vähän hyvänsä. Meinasin että jos keräävällä tuorerehuvaunulla joku ajais ne joutomaalle ja sitten taas kuormaajalla lastaisin ja ajaisin ne paskavaunulla toiselle lohkolle jonka kynnän. Eikö olekin mielekästä.

minkalainen ihminen se on joka pystyy sanoon syyskuun lopulla että onko kerätty vai murskattu peltoon semmosta paviaania ei tästä maasta löydy jos mää sanon että kerättiin NIIN SILLO SE KERÄTTIIN