Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: talkkari - 16.03.15 - klo:20:25
-
Onko mitään muuta määritelmää alasta kuin tämä:
"Suojavyö-
hykkeen on oltava yli kolme metriä leveä ja
sillä on oltava monivuotinen, lannoittamaton
ja kasvinsuojeluaineilla käsittelemätön nurmi."
Onko ollut koulutuksissa puhetta? Suurin mahdollinen leveys?
-
Onko mitään muuta määritelmää alasta kuin tämä:
"Suojavyö-
hykkeen on oltava yli kolme metriä leveä ja
sillä on oltava monivuotinen, lannoittamaton
ja kasvinsuojeluaineilla käsittelemätön nurmi."
Onko ollut koulutuksissa puhetta? Suurin mahdollinen leveys?
Voi olla vaikka koko peruslohko, jos jossakin rajoittuu valtaojaan, vesistöön tai pohjavesialueeseen
Perustettaessa typensitojakasveja max 20% siemenseoksessa.
Voi jatkaa vanhasta nurmesta uuden kauden suojavyöhykkeeksi.
Ei saa lannoittaa.
Pitää korjata vähintään kerran sato pois pellolta. Keväinen niitto ja korjaaminen ei riitä.
-SS-
-
Tuli muuten yhtäkkiä asiaa rumpuputkikauppaan. ;)
Peruslohkot yhteen jne... :P
-
Tuli muuten yhtäkkiä asiaa rumpuputkikauppaan. ;)
Peruslohkot yhteen jne... :P
Tää on rumpuputkikauppiaiden salaliitto.
;D ;D
-SS-
-
Tämä on aika hyvä vaihtoehto karjatilalle, jolla on paljon muuta peltoa lannan-
levitysalaksi. 20% apilakylvöllä kasvaa ainakin parina vuonna ihan kovasti.
-
Minulla ei yksikään lohko ole merkitty suojavyöhykekelpoiseksi, vaikka rajoittuisi rantaan. Onkohan tämä toimenpide vain kohdentamisalueelle, vaikka oppaassa ei sellaista mainita.
Onkoon kellään merkitty peruslohkon tietoihin suojavyöhykkeiden kohdentamisalue "kyllä"? Millainen lohko on kyseessä?
-
Minulla ei yksikään lohko ole merkitty suojavyöhykekelpoiseksi, vaikka rajoittuisi rantaan. Onkohan tämä toimenpide vain kohdentamisalueelle, vaikka oppaassa ei sellaista mainita.
Onkoon kellään merkitty peruslohkon tietoihin suojavyöhykkeiden kohdentamisalue "kyllä"? Millainen lohko on kyseessä?
Kaikilla peruslohkoilla "Suojavyöhykkeiden ja LHP kohdentamisalue: Kyllä"
Myös keskellä metsää oleva hehtaarin lohko. Paikkakunta: Lempäälä
-
Minulla ei yksikään lohko ole merkitty suojavyöhykekelpoiseksi, vaikka rajoittuisi rantaan. Onkohan tämä toimenpide vain kohdentamisalueelle, vaikka oppaassa ei sellaista mainita.
Onkoon kellään merkitty peruslohkon tietoihin suojavyöhykkeiden kohdentamisalue "kyllä"? Millainen lohko on kyseessä?
Joka puolella suomessa voi toteuttaa niitä mutta kohdentamisalueella on vain parempi korvaus.
-
Minulla ei yksikään lohko ole merkitty suojavyöhykekelpoiseksi, vaikka rajoittuisi rantaan. Onkohan tämä toimenpide vain kohdentamisalueelle, vaikka oppaassa ei sellaista mainita.
Onkoon kellään merkitty peruslohkon tietoihin suojavyöhykkeiden kohdentamisalue "kyllä"? Millainen lohko on kyseessä?
Joka puolella suomessa voi toteuttaa niitä mutta kohdentamisalueella on vain parempi korvaus.
Paljonkos parempi toi korvaus on kohdentamisalueella, mulla olis yx lohko sellaseksi alueeksi merkattu. Ja mitenkäs se maksupolitiikka, saako näistä suojavyöhykkeistä vielä viidentenä vuotena luvatun korvauksen, jos rahaa ei ole?
-
Minulla ei yksikään lohko ole merkitty suojavyöhykekelpoiseksi, vaikka rajoittuisi rantaan. Onkohan tämä toimenpide vain kohdentamisalueelle, vaikka oppaassa ei sellaista mainita.
Onkoon kellään merkitty peruslohkon tietoihin suojavyöhykkeiden kohdentamisalue "kyllä"? Millainen lohko on kyseessä?
Joka puolella suomessa voi toteuttaa niitä mutta kohdentamisalueella on vain parempi korvaus.
Paljonkos parempi toi korvaus on kohdentamisalueella, mulla olis yx lohko sellaseksi alueeksi merkattu. Ja mitenkäs se maksupolitiikka, saako näistä suojavyöhykkeistä vielä viidentenä vuotena luvatun korvauksen, jos rahaa ei ole?
Saa, koska jo valmistelussa tuli esille se, että suojavyöhyke antaa vesistövaikutusta moninkertaisesti paremmin rahayksikköä kohti kuin esim. jokin apilakerääjäkasvi tai savipahnaliejuksi lautastintattu ohransänki.
Eli jos joudutaan potkaisemaan tukia pois maksuista, lähtöjärjestys lienee ensin kerääjäkasvit, sitten talvipeitteisyys, viherlannoitusnurmet, lannan korvauksella kuskaus, lietemulturilunnaat, riistapellot, LHP ja vasta viimeisenä suojavyöhykkeet.
-SS-
-
Paljonkos parempi toi korvaus on kohdentamisalueella, mulla olis yx lohko sellaseksi alueeksi merkattu. Ja mitenkäs se maksupolitiikka, saako näistä suojavyöhykkeistä vielä viidentenä vuotena luvatun korvauksen, jos rahaa ei ole?
Saa, koska jo valmistelussa tuli esille se, että suojavyöhyke antaa vesistövaikutusta moninkertaisesti paremmin rahayksikköä kohti kuin esim. jokin apilakerääjäkasvi tai savipahnaliejuksi lautastintattu ohransänki.
Eli jos joudutaan potkaisemaan tukia pois maksuista, lähtöjärjestys lienee ensin kerääjäkasvit, sitten talvipeitteisyys, viherlannoitusnurmet, lannan korvauksella kuskaus, lietemulturilunnaat, riistapellot, LHP ja vasta viimeisenä suojavyöhykkeet.
-SS-
Paljonko se korvaus on parempi kohdentamisalueella?
-
Paljonkos parempi toi korvaus on kohdentamisalueella, mulla olis yx lohko sellaseksi alueeksi merkattu. Ja mitenkäs se maksupolitiikka, saako näistä suojavyöhykkeistä vielä viidentenä vuotena luvatun korvauksen, jos rahaa ei ole?
Saa, koska jo valmistelussa tuli esille se, että suojavyöhyke antaa vesistövaikutusta moninkertaisesti paremmin rahayksikköä kohti kuin esim. jokin apilakerääjäkasvi tai savipahnaliejuksi lautastintattu ohransänki.
Eli jos joudutaan potkaisemaan tukia pois maksuista, lähtöjärjestys lienee ensin kerääjäkasvit, sitten talvipeitteisyys, viherlannoitusnurmet, lannan korvauksella kuskaus, lietemulturilunnaat, riistapellot, LHP ja vasta viimeisenä suojavyöhykkeet.
-SS-
Paljonko se korvaus on parempi kohdentamisalueella?
Viiskymppiä. Ennen se oli 450 € etelässäkin nyt 500 €. Suojavyöhyke-erityistukisopimuksia on ollut vajaat 10000 ha, nyt jos nousee 100000 ha koko Suomessa, menee 1/4 eli neljäsosa koko ymppirahasta vuosittain jo siihen. Perusosaa menee arviolta 97 miljoonaa (eli suojavyöhykkeet ja LHP poisluettuna) eli silti puolet koko varatusta rahasta, joten kerääjäkasveille ja kasvipeitteisyydelle ja muulle hömpälle jää 50-70 miljoonaa, eli sanotaan nyt 1.5 milj hehtaarille kskimäärin 45 euroa. Siitä sitten riistat, kasvipeitteet ja kerääjäautomaatit. Jepjep.
Mutta jos rahoissa kieriskelevä valtio saisi vaalien jälkeen messevän lisäbudjetin yllättäen kovasti vihertäville maanviljelijöille aikaiseksi, jotain 100 - 200 milj välille pitäisi löytyä sitten lisärahoitusta vuotta kohden, jotta tukiautomaatti ei yskisi.
-SS-
-
Minulla ei yksikään lohko ole merkitty suojavyöhykekelpoiseksi, vaikka rajoittuisi rantaan. Onkohan tämä toimenpide vain kohdentamisalueelle, vaikka oppaassa ei sellaista mainita.
Onkoon kellään merkitty peruslohkon tietoihin suojavyöhykkeiden kohdentamisalue "kyllä"? Millainen lohko on kyseessä?
Kaikilla peruslohkoilla "Suojavyöhykkeiden ja LHP kohdentamisalue: Kyllä"
Myös keskellä metsää oleva hehtaarin lohko. Paikkakunta: Lempäälä
Kukahan nuokin kelpoisuudet on arponut, ja tokkopa niistä voi edes valittaa. Toisaalta pitää kai olla tyytyväinen, että enää ei tarvita rannalla 3 metrin suojakaistaakaan, voi viljellä vesirajaan saakka ihan 90-luvun alkupuolen malliin. Sehän tekee kokonaista 0,15 ha lisää alaa puolen kilometrin rantaviivalla. Silloin aikanaanhan ne piti itse piirtää peruslohkokarttaan suojakaistat ja pientareet, nyt sen vissiin tekee hallinto vaan?
-
Minulla ei yksikään lohko ole merkitty suojavyöhykekelpoiseksi, vaikka rajoittuisi rantaan. Onkohan tämä toimenpide vain kohdentamisalueelle, vaikka oppaassa ei sellaista mainita.
Onkoon kellään merkitty peruslohkon tietoihin suojavyöhykkeiden kohdentamisalue "kyllä"? Millainen lohko on kyseessä?
Kaikilla peruslohkoilla "Suojavyöhykkeiden ja LHP kohdentamisalue: Kyllä"
Myös keskellä metsää oleva hehtaarin lohko. Paikkakunta: Lempäälä
Kukahan nuokin kelpoisuudet on arponut, ja tokkopa niistä voi edes valittaa. Toisaalta pitää kai olla tyytyväinen, että enää ei tarvita rannalla 3 metrin suojakaistaakaan, voi viljellä vesirajaan saakka ihan 90-luvun alkupuolen malliin. Sehän tekee kokonaista 0,15 ha lisää alaa puolen kilometrin rantaviivalla. Silloin aikanaanhan ne piti itse piirtää peruslohkokarttaan suojakaistat ja pientareet, nyt sen vissiin tekee hallinto vaan?
Onko sulla >10 m puskaluiska sinne veteen.
Itsellä on nin kova mettä siinä että voi ruiskuttaa kanssa
ihan viereen, ilman niitä tuulisuuttimia. Mutta pitää
jättää 10 m aukko, jotta ei putua suojavyöhykekelpoisuudesta
pois...
-SS-
-
Ei ole kuin se 3 metriä vesirajaan vähimmillään. Ennen eu:ta kynnettiin veteen asti.
-
Millähän rahalla tuokin toteutetaan kun beni uhkas leikata maataloudesta jonkun sata miljoonaa.
-
Joko tämä vaikuttaa hintoihin, jos suojavyöhykenurmien takia jää viljasadosta puoli miljardia kiloa pois ja lannoitemyynti putoaa 20 M€?
-
Joko tämä vaikuttaa hintoihin, jos suojavyöhykenurmien takia jää viljasadosta puoli miljardia kiloa pois ja lannoitemyynti putoaa 20 M€?
Ei.
-
Katkaiseeko suojavyöhykenurmi 5 vuoden nurmiputken? Siis jos nyt on merkintä 5 vuotta nurmi,
niin vältynkö pysyvän nurmelle joutumasta, jos nyt laitan ko. lohkon suojavyöhykenurmeksi?
Olettaen tietysti, että muut kriteerit täyttyvät?
-
Kyllä Mavin sivulla sanotaan että katkaisee. Mitenkähän tuo lohkon kelpoisuus selviää, siis mistä näkee onko virallisen valtaojan varrella.
-
Kyllä Mavin sivulla sanotaan että katkaisee. Mitenkähän tuo lohkon kelpoisuus selviää, siis mistä näkee onko virallisen valtaojan varrella.
Pohjavesialue on mainittu lohkokohtaisesti maatilan esitäytettyjen tietojen yhteenvedossa.
Vesistöt ja valtaojat näkyvät värillisenä viivana Vipu-palvelun kartassa. Olikohan se nyt semmoinen keltainen
valtaoja ja vesistö siniharmaa. Eli menee Vipuun pankkitunnuksia käyttäen. Menee sinne vipukarttatoimintoon.
Sitten painelee "tasot" näppäintä, alkaa väriviivoja näkyä. Ne viivat tulkitaan seuraavasti:
(http://www.viistonninen.com/muut/Vipukartta.jpg)
-SS-
-
Kyllä Mavin sivulla sanotaan että katkaisee. Mitenkähän tuo lohkon kelpoisuus selviää, siis mistä näkee onko virallisen valtaojan varrella.
Pohjavesialue on mainittu lohkokohtaisesti maatilan esitäytettyjen tietojen yhteenvedossa.
Vesistöt ja valtaojat näkyvät värillisenä viivana Vipu-palvelun kartassa. Olikohan se nyt semmoinen keltainen
valtaoja ja vesistö siniharmaa. Eli menee Vipuun pankkitunnuksia käyttäen. Menee sinne vipukarttatoimintoon.
Sitten painelee "tasot" näppäintä, alkaa väriviivoja näkyä. Ne viivat tulkitaan seuraavasti:
(http://www.viistonninen.com/muut/Vipukartta.jpg)
-SS-
Eikös siellä Vipussa ollut joku vastuuvapauslauseke, että ei valtaojat ja vesistöt välttämättä ole ihan justiinsa piirretty sinne? Lisäksi peltolohko ei välttämättä lähde ihan vesistön rajasta, jolloin jonkun tahon pitäisi tulkita kelpaako lohko suojavyöhykkeeksi vai ei. Tietty voihan se olla että sähköisessä haussa on ennalta määrätty mihin lohkoihin suojavyöhykettä voi tarjota, mutta se kuulostaa liian helpolta viljelijän kannalta. Kai sitä saa soitella Ely-keskukseen ja kuntaan, ilman että kukaan antaa mitään varmaa vastausta.
-
Siellä Vipukartassa on yksikin valtaoja latvoiltansa keltainen, mutta sitten tulee pätkä ilman väritystä, kunnes taas loppu on keltaista?
-
Siellä Vipukartassa on yksikin valtaoja latvoiltansa keltainen, mutta sitten tulee pätkä ilman väritystä, kunnes taas loppu on keltaista?
Tänä keväänä en ole edes katsonut, mutta noinhan ne menee :) Mullakin halkoo omalla lohkolla laskuoja, joka ei sitten jatku mihinkään. Tuosta muutama sata metriä alajuoksuun, niin siinä on puro. Lopuksi muuttuu taas normi ojaksi ;D Viljelijä kohtaisia tulkintoja ::)
-
Kunnasta kysyessäni valtaojan määritelmää tällaisen vastauksen:
”Nuo valtaojamääritykset perustuvat viljelijöiden itsensä tekemiin rajauksiin, valtaosin ne tulevat EU-ajan alkuvuosilta 1995-96. Tiedot eivät ole täydellisiä eivätkä kattavia, ja valvonnassa katsotaankin tapauskohtaisesti uomien luokitus.
Valtaojalla tarkoitetaan sellaista maatalousalueella olevaa peruskuivatukseen käytettyä muutettua ja keinotekoista uomaa, jonka valuma‐alueen pinta‐ala on vesilaissa esitettyä vesistön määritelmän alarajaa pienempi. Valtaojalla ei ole valuma-alueen ala-rajaa, valtaoja muuttuu vesistöksi kun sen valuma-alueen pinta-ala on 10 km2 (puro) ja kun valuma-alue on 100 km2 niin kyseessä on joki, näin siis vesilain mukaan.
Valtaojan mukaisia pientareita pitää lohkolla noudattaa vaikkei se olisi merkitty karttaan valtaojaksi, jos viljelijä itse sen valtaojaksi määrittää. Aikaisemmin korjauksia karttoihin pystyi tekemään jättämällä paperikartan kuntaan, nykysysteemillä se ei onnistu. Jatkossa nämä vanhat kartat tulevat poistumaan ja tilalle tulee uudet uomaverkoston mukaiset merkinnät. Nekään eivät valitettavasti ole vielä täysin valmiit eivätkä edes näy tällä hetkellä vipu-kartoilla.”
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta kertoivat seuraavat määritelmät:
"Vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä (Vesilaki, 1 luku, 3 §)
Norolla tarkoitetaan sellaista puroa pienempää vesiuomaa, jonka valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista. (Vesilaki, 1 luku, 3 §)
Valtaoja - Veden johtamiseksi kaivettu avouoma, johon kerätään kuivatusvedet paikallisojista ja joka johtaa vedet pois kuivatusalueelta. (J. Saavalainen ”Salaojittajan käsikirja” Osa III, Monila OY, 2001)
Valtaojalla tarkoitetaan tässä kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta. (Maatalouden ympäristötuen sitoumusehdot 2014)"
Voisi olla tuon ymp. sitoumusehdon perusteella niin että kun ojassa on laskuaukko tai sarkaojan putki niin on valtaoja. Mutta tuo "sekä yläpuoliselta valuma-alueelta" tarkoittanee että yksi laskuaukko ei vielä riittäisikään, pitäisi olla kaksi laskuaukkoa tai piiriojia + laskuaukko... pitäisi tulla vettä kuivatusalueelta että lisäksi vähän muualta ?
Mutta kuten sanottu vasta valvonta kertoo kumpi on. Onko valvojien käsikirjassa tästä juttua ?
-
Kun näitä suojavyöhykenurmia alkaa tulla oikein reippaasti, niin mihin ne hiton heinät saa menemään. mullitilat ei halua koota harvaa heinää, ja hevosmiehet on ronkeleita paskaruohoista. Eikä ylipäätään monenkaan mielenkiinto riitä ajaa lähes tyhjää peltoa saadakseen muutaman paalin. pitänee sitten ottaa urakoitsija tekemään ja pitää heinä itsellä. Metsäänkö mätänemään, vai mihin. Voiskohan silppuna kootun heinän levittää kuivapaskavaunulla toiseen lohkoon kynnön alle.
-
Kun näitä suojavyöhykenurmia alkaa tulla oikein reippaasti, niin mihin ne hiton heinät saa menemään. mullitilat ei halua koota harvaa heinää, ja hevosmiehet on ronkeleita paskaruohoista. Eikä ylipäätään monenkaan mielenkiinto riitä ajaa lähes tyhjää peltoa saadakseen muutaman paalin. pitänee sitten ottaa urakoitsija tekemään ja pitää heinä itsellä. Metsäänkö mätänemään, vai mihin. Voiskohan silppuna kootun heinän levittää kuivapaskavaunulla toiseen lohkoon kynnön alle.
Tuossahan tuon kerroit vastauksen valmiiksi. ;D Kierros kesantomurskaimella ja korjuu valmis.
-
Kun näitä suojavyöhykenurmia alkaa tulla oikein reippaasti, niin mihin ne hiton heinät saa menemään. mullitilat ei halua koota harvaa heinää, ja hevosmiehet on ronkeleita paskaruohoista. Eikä ylipäätään monenkaan mielenkiinto riitä ajaa lähes tyhjää peltoa saadakseen muutaman paalin. pitänee sitten ottaa urakoitsija tekemään ja pitää heinä itsellä. Metsäänkö mätänemään, vai mihin. Voiskohan silppuna kootun heinän levittää kuivapaskavaunulla toiseen lohkoon kynnön alle.
Tähän saattaisi joku keskenkasvuinen tokaista: "No shit, sherlock."
Mutta tämähän siis on homman nimi, valmiiksi 20 vuotta köyhdytetty vanhan ympin erityistukisuojavyöhyke on seuraavaksi 5 - 6 vuodeksi tukiautomaatti. Siellä ei enää kasva kuin vaaksanmittaista nurmikkaa, kellertävää luohoa ja jotain ketokasveja, riittävän korkeaan sänkeen leikatessa ei jää mitään paalattavaa. Rastin tökkäämonen toimenpideruutuun hakemuksessa riittää, ja voikin mennä maitohappoja haihduttelemaan takaisin sänkyyn.
Jos viljelystä tulevaa uutismaata rupeat suojavyöhykkeeksi laittelemaan, voit olettaa, että sopivan kelin tullessa paaleja on aivan järjettömästi. Mahdollisesti kaksikin kierrosta samana kesänä.
Metsään noita silloin ensimmäisten suojavyöhykesopimusten tultua vietiin. Vaatii useamman hehtaarin hakkuuaukon. Ei täällä päin kukaan oikein niitä käy sulta hakemassakaan. Jos nyt sitten tuo 300+ lehmää alkaisi niitä haeskella. Mutta ei ilmaiseksi. Näissä tukiautomaattihommissa on hyvinkin paljon vanhaa tukipolitiikkaa säilyttävää; jos muutat lähes 20 v luomaasi viljelyjärjestelmää, on tämmöinen uusi suojavyöhyketoimenpide ehkä melkoisen tappiollinen. Työtä ja investointeja, sekä aivan toisen näköistä maataloutta tämä suojavyöhyketalous, kuin se, että kylvät keväällä aikaisin viljat, ruiskuttelet silloin tällöin ja puit syksyllä pois.
Nämä sulfaattimaiden jutut sekä salaojakaivoluukkujen availu silloin tällöin, sekin arvotetaan melkoisen korkealle tukijärjestelmässä edelleen.
-SS-
-
Joo näinhän se on. siis kesantosilppurihan ei käy ollenkaan, koska heinä pitää ehdottomasti koota ja viedä pois tuolta lohkolta tulipa sitä kuinka vähän hyvänsä. Meinasin että jos keräävällä tuorerehuvaunulla joku ajais ne joutomaalle ja sitten taas kuormaajalla lastaisin ja ajaisin ne paskavaunulla toiselle lohkolle jonka kynnän. Eikö olekin mielekästä.
-
minkalainen ihminen se on joka pystyy sanoon syyskuun lopulla että onko kerätty vai murskattu peltoon semmosta paviaania ei tästä maasta löydy jos mää sanon että kerättiin NIIN SILLO SE KERÄTTIIN
-
Nykyään monilla viljatiloilla ei ole minkäänlaisia heinänkorjuukoneita, tai jos on, niin 70-luvulta aikaisintaan. Hömppäheinienkin niittely hidasta ja hankalaa jollain Aroksen sorminiittokoneella.
-
Nykyään monilla viljatiloilla ei ole minkäänlaisia heinänkorjuukoneita, tai jos on, niin 70-luvulta aikaisintaan. Hömppäheinienkin niittely hidasta ja hankalaa jollain Aroksen sorminiittokoneella.
Nämä ovat jatkumoa vanhoista ympäristötukikausista. Ne, joilla on ei-viljely ollut päätoimialana jo ennestään, jatkavat samoilta askelmerkeiltä. Sadontuotto on loppunut jo kauan sitten, suurin työ on estää metsän paluu takaisin sinne peltoheitoille.
Kerääjäkasvikorvaus on ohranviljelyalueelle luonnollinen jatkumo. Ja hikeville maille. Ja alueille, jossa suojviljaankylvö on normi eikä ihmeellinen poikkeus. Savosta ja näiltä aktiiviisilta nurmialueilta niitä heinänsiemenalaatikoita löytyy, joka kylvökoneen kyljestä.
-SS-
-
Alkaa näyttää suojavyöhykenurmi siltä kuin yrittäisin viljellä emäkkiä tai rikkasinappia ym. Olisin toki suojaviljaan perustanut, mutta ku ei säännöt mahdollista. Eli; hakuoppaassa sanotaan "Aluetta ei saa perustamisen jälkeen muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineella." Sekä jäljempänä "Tee merkinnät lohkokohtaisiin muistiinpanoihin suojavyöhykkeen perustamis- ja hoitotoimenpiteistä, kasvuston tuhoutumisesta, hukkakauran tai muiden rikkakasvien torjunnasta ja kasvuston uudelleen perustamisesta." Mikähän olis tuo rikkakasvien torjunta, ellei se ole tässäkin tapauksessa ruiskutus? Hukkakauraa vissiin on sallittua ruiskuttaa, mutta entä muita kun ovat hyvinkin runsaasti edustettuina? Vastausta tahi lupaa tuskin saa vielä pitkään aikaan maas asiamieheltä.
-Ja tällä menolla kasvuston pois kerääminen ei näin ekana vuonna tuota juurikaan massaa..."puhdistusniittokaan" ei suoraan lue sallittuna konstina. Hjälp :-[
-
Meinaat ettet rupea kitkemään ???
...saahan sitä niittää, suorastaan pakko, joten niittämään vaan.
-
Meinaat ettet rupea kitkemään ???
...saahan sitä niittää, suorastaan pakko, joten niittämään vaan.
Sit siellä on sellainen lauseke että keväällä suoritettu niitto ei riitä tms...
Mites ois kesätyöläisiä kitkemishommiin :P
-
Alkaa näyttää suojavyöhykenurmi siltä kuin yrittäisin viljellä emäkkiä tai rikkasinappia ym. Olisin toki suojaviljaan perustanut, mutta ku ei säännöt mahdollista. Eli; hakuoppaassa sanotaan "Aluetta ei saa perustamisen jälkeen muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineella." Sekä jäljempänä "Tee merkinnät lohkokohtaisiin muistiinpanoihin suojavyöhykkeen perustamis- ja hoitotoimenpiteistä, kasvuston tuhoutumisesta, hukkakauran tai muiden rikkakasvien torjunnasta ja kasvuston uudelleen perustamisesta." Mikähän olis tuo rikkakasvien torjunta, ellei se ole tässäkin tapauksessa ruiskutus? Hukkakauraa vissiin on sallittua ruiskuttaa, mutta entä muita kun ovat hyvinkin runsaasti edustettuina? Vastausta tahi lupaa tuskin saa vielä pitkään aikaan maas asiamieheltä.
-Ja tällä menolla kasvuston pois kerääminen ei näin ekana vuonna tuota juurikaan massaa..."puhdistusniittokaan" ei suoraan lue sallittuna konstina. Hjälp :-[
Ai hitto, sitäkö ei saa ruiskuttaa, vaan pitää heti samantien perustaa rikkakasvilohkona :-X Mulla oli ajatuksena ruiskuttaa kylvös jossain vaiheessa ja siihen roiskia apilaa pintaan, ei rajoita rikkatorjuntaa niin paljoa.
-
Meinaat ettet rupea kitkemään ???
...saahan sitä niittää, suorastaan pakko, joten niittämään vaan.
Sit siellä on sellainen lauseke että keväällä suoritettu niitto ei riitä tms...
Mites ois kesätyöläisiä kitkemishommiin :P
http://www.hongkong.fi/fi/puutarhatyokalut/rikkakasvien-poisto/grouw-pro-voikukkarauta/p/730031/
Ja tuosta halvalla (3.50€) työväline.
-
Meinaat ettet rupea kitkemään ???
...saahan sitä niittää, suorastaan pakko, joten niittämään vaan.
Sit siellä on sellainen lauseke että keväällä suoritettu niitto ei riitä tms...
Mites ois kesätyöläisiä kitkemishommiin :P
http://www.hongkong.fi/fi/puutarhatyokalut/rikkakasvien-poisto/grouw-pro-voikukkarauta/p/730031/
Ja tuosta halvalla (3.50€) työväline.
Voi tänks! Ei kyl välineet paljoa maksa. Ei ku hommiin. Sit ku saan marraskuussa työn päätökseen ni kerron rakoista kämmenissä 8)
-
Mitä väliä mitä paskaa siellä kasvaa, eihän se sato kuitenkaan mihinkään järkevään käyttöön mene ???
Mahdollisimman halpa huonosatoinen timotei on suojavyöhykkeen paras kasvi 8)
Mä oon ymmärtäny et sen rikkaruohon pitää olla tyyliin hukkista tai jotai muuta oikeasti tympeää kasvia jotta saa luvanvaraisesti myrkyttää.
Ja miten lie menee, 1 korjuu kesässä, mutta saako niittää useamminkin?
-
Tekee kuivaa heinää.
Niittää...pöyhii...pöyhii...pöyhii...pöyhii...antaa kastua...pöyhii...pöyhii...antaa kastua...pöyhii...pöyhii.
Lopuksi paalaa mitä noukin saa maasta ylös.
Ei tule ongelmaa mihin sijoittaa saatu sato.
-
Tekee kuivaa heinää.
Niittää...pöyhii...pöyhii...pöyhii...pöyhii...antaa kastua...pöyhii...pöyhii...antaa kastua...pöyhii...pöyhii.
Lopuksi paalaa mitä noukin saa maasta ylös.
Ei tule ongelmaa mihin sijoittaa saatu sato.
Luomukotieläintilalla toi tuottaa vaan satasen enemmän, joten normaali nurmi ja vaakatasoleikkurilla silpux ja jää satanen saamatta ja noi sun mainitsemat kymmenkunta työvaihetta sadon hukkaamisen lisäx ;)
-
Tai pistää puhdasta timppaa ja pui luomu heinänsiementä. saa 450€/hehtaari suojavyöhyke tukea ja voi m-yydä sadon luomusiemenenä. Pahnat voi paalata jos ei aja silpurin läpi. Satohan on korjattu. ;D
-
Mahdollisimman halpa huonosatoinen timotei on suojavyöhykkeen paras kasvi 8)
Itse laittaisin vähän jotain syväjuurisempaakin joukkoon, jotta rikkaruohot ei täysin valtaa kuivana vuonna. Vaikka ruokonataa tai mailasta.
Mä oon ymmärtäny et sen rikkaruohon pitää olla tyyliin hukkista tai jotai muuta oikeasti tympeää kasvia jotta saa luvanvaraisesti myrkyttää.
Riippuu kunnan henkilöstöstä. Kuulemma voikukallakin voi pärjätä.
-
Tekee kuivaa heinää.
Niittää...pöyhii...pöyhii...pöyhii...pöyhii...antaa kastua...pöyhii...pöyhii...antaa kastua...pöyhii...pöyhii.
Lopuksi paalaa mitä noukin saa maasta ylös.
Ei tule ongelmaa mihin sijoittaa saatu sato.
Niitto vielä niittomurskaimella täydellä murskalla korkeaan sänkeen. Saa olla melkoinen apila jos kahden viikon päästä jotain päätyy paaliin.
-
Tekee kuivaa heinää.
Niittää...pöyhii...pöyhii...pöyhii...pöyhii...antaa kastua...pöyhii...pöyhii...antaa kastua...pöyhii...pöyhii.
Lopuksi paalaa mitä noukin saa maasta ylös.
Ei tule ongelmaa mihin sijoittaa saatu sato.
Niitto vielä niittomurskaimella täydellä murskalla korkeaan sänkeen. Saa olla melkoinen apila jos kahden viikon päästä jotain päätyy paaliin.
Entäs korjuuajankohta, milloin pitää olla korjattuna?? Jos niittää elokuun alussa ja kuivattelee kuukauden, paalaa syyskuun alussa? Tai pui siemeneksi syyskuulla ja paalaa oljet pois?
-
Onko mitään muuta määritelmää alasta kuin tämä:
"Suojavyö-
hykkeen on oltava yli kolme metriä leveä ja
sillä on oltava monivuotinen, lannoittamaton
ja kasvinsuojeluaineilla käsittelemätön nurmi."
Onko ollut koulutuksissa puhetta? Suurin mahdollinen leveys?
Voi olla vaikka koko peruslohko, jos jossakin rajoittuu valtaojaan, vesistöön tai pohjavesialueeseen
Perustettaessa typensitojakasveja max 20% siemenseoksessa.
Voi jatkaa vanhasta nurmesta uuden kauden suojavyöhykkeeksi.
Ei saa lannoittaa.
Pitää korjata vähintään kerran sato pois pellolta. Keväinen niitto ja korjaaminen ei riitä.
-SS-
Ohjeissa on:
Niitetty kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä ja sen voi käyttää hyödyksi.
Kasvukautta seuraavana keväällä tehtävä niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide.
-
Kenenkään karjatilallisen ei kannattaisi korjata noita hömppäheiniä ilmaiseksi. Kun hömppätuki on 500, niin kohtuu korvaus heinien korjauksesta olisi 250 hehtaarilta jos noita joutuu kerään. Pitäköön kasvinviljelijät heinänsä!!!
-
Kenenkään karjatilallisen ei kannattaisi korjata noita hömppäheiniä ilmaiseksi. Kun hömppätuki on 500, niin kohtuu korvaus heinien korjauksesta olisi 250 hehtaarilta jos noita joutuu kerään. Pitäköön kasvinviljelijät heinänsä!!!
Juuri näin :)
-
Näiden kahden edellisen veijarin kirjotukset kannattaa painaa mieleen. Tulee taas saharakesä ja alimitoitettu heinäala ei annakka runsasta satoa, kaikki kenkäheinästä ojaruohoihin kelpaa... ;D ;D
MOT. :P
-
Näiden kahden edellisen veijarin kirjotukset kannattaa painaa mieleen. Tulee taas saharakesä ja alimitoitettu heinäala ei annakka runsasta satoa, kaikki kenkäheinästä ojaruohoihin kelpaa... ;D ;D
MOT. :P
Itellä aina puolen vuoden "käteisvarasto" heiniä ja jos ei puolta saa normaalista heiniä kasaan, vaikka paalaa osan hömpistä (normaalisti silpux ainaki 100ha), niin sitte puolet karjasta kiiruusti kaupunkiin ;)
-
Näiden kahden edellisen veijarin kirjotukset kannattaa painaa mieleen. Tulee taas saharakesä ja alimitoitettu heinäala ei annakka runsasta satoa, kaikki kenkäheinästä ojaruohoihin kelpaa... ;D ;D
MOT. :P
Pitäkää heinänne! Taikka voidaan korjata jos annatte rahaa mukaan.
-
Paalattuja heiniä on saanut joka vuosi hakea suoraan pellolta. Jos joku tarjoaa pystyssä olevaa heinää niin hinnaksi sanon vähintään 300€/ha ;D
-
Paalattuja heiniä on saanut joka vuosi hakea suoraan pellolta. Jos joku tarjoaa pystyssä olevaa heinää niin hinnaksi sanon vähintään 300€/ha ;D
Nii varmaan.. ;D
Entäs oljet. :-X
-
Paalattuja heiniä on saanut joka vuosi hakea suoraan pellolta. Jos joku tarjoaa pystyssä olevaa heinää niin hinnaksi sanon vähintään 300€/ha ;D
Nii varmaan.. ;D
Entäs oljet. :-X
Olkien paalauksen joutuu maksamaan itse, omilta sekä vierailta pelloilta :'(
-
Paalattuja heiniä on saanut joka vuosi hakea suoraan pellolta. Jos joku tarjoaa pystyssä olevaa heinää niin hinnaksi sanon vähintään 300€/ha ;D
Nii varmaan.. ;D
Entäs oljet. :-X
Olkien paalauksen joutuu maksamaan itse, omilta sekä vierailta pelloilta :'(
Mut oljet lähtee ilmaseks? Käsittämätöntä jos niin on... :o
-
Paalattuja heiniä on saanut joka vuosi hakea suoraan pellolta. Jos joku tarjoaa pystyssä olevaa heinää niin hinnaksi sanon vähintään 300€/ha ;D
Nii varmaan.. ;D
Entäs oljet. :-X
Jouduin mä kerran maksamaan 2€ paalista yhelle kyläläiselle. Se yhteistyö loppu siihen, kun kerran ilmaseksikin saa kerätä. Ei köyhällä ole varaa maksella joka asiasta. Asia erikseen onko niitä järkevää luovuttaa ilmaiseksi 8)
Kyllä taas loimaalainen maanviljely tuntuu ankealta ja kannattamattomalta.
Parin viikon päästä pääsee taas katsastamaan koko surkeuden paikan päällä ;D
Olkien paalauksen joutuu maksamaan itse, omilta sekä vierailta pelloilta :'(
Mut oljet lähtee ilmaseks? Käsittämätöntä jos niin on... :o
-
Ilmaiseksi juu, mutta juolavehnäisistä täytyy vähän laskuttaa, niin ruiskutustyö helpottuu. Suojaviljan oljista tarttis kans laskuttaa, mutta en ole karjatiloilta kehdannu :)
-
;D
Oljet kuuluu peltoon että tulee kastematoja, kansa itkee kun juur ojitettukin maa kellastuttaa ohran. Hoitakaa maatanne kuin hampaitannekin. Ei olkia kuulu pois kerätä. :o
-
;D
Oljet kuuluu peltoon että tulee kastematoja, kansa itkee kun juur ojitettukin maa kellastuttaa ohran. Hoitakaa maatanne kuin hampaitannekin. Ei olkia kuulu pois kerätä. :o
Juu, ja suorakylvö säästää madot, kyntämällä ja varsinkin lautasmuokkarilla ne tapetaan ja matojen reijät tuhotaan, tarpeeksi kauan kun on maa ollut suorakylvössä, madonreikiä on niin paljon, että vesi imeytyy kaikki niihin, eikä jää pinnalle.
-
;D
Oljet kuuluu peltoon että tulee kastematoja, kansa itkee kun juur ojitettukin maa kellastuttaa ohran. Hoitakaa maatanne kuin hampaitannekin. Ei olkia kuulu pois kerätä. :o
Oljet vie sieltä sitä sun kallisarvoista typpees :P
-
;D
Oljet kuuluu peltoon että tulee kastematoja, kansa itkee kun juur ojitettukin maa kellastuttaa ohran. Hoitakaa maatanne kuin hampaitannekin. Ei olkia kuulu pois kerätä. :o
Oljet vie sieltä sitä sun kallisarvoista typpees :P
toisaalta olki lisää omalta osaltaan maan multavuutta.
-
;D
Oljet kuuluu peltoon että tulee kastematoja, kansa itkee kun juur ojitettukin maa kellastuttaa ohran. Hoitakaa maatanne kuin hampaitannekin. Ei olkia kuulu pois kerätä. :o
Juu, ja suorakylvö säästää madot, kyntämällä ja varsinkin lautasmuokkarilla ne tapetaan ja matojen reijät tuhotaan, tarpeeksi kauan kun on maa ollut suorakylvössä, madonreikiä on niin paljon, että vesi imeytyy kaikki niihin, eikä jää pinnalle.
Jaa, kummallista. 15-vuotta suorakylvetyt pellot on täynnä vettä. Kastemadot lienevät kesälomalla??
Mää kultivoin ja kynnän, kastematoja, onkilieroja ja peltolieroja aivan tolkuttomasti, eikä kyllä vedestä ongelmaa. :-\
-
;D
Oljet kuuluu peltoon että tulee kastematoja, kansa itkee kun juur ojitettukin maa kellastuttaa ohran. Hoitakaa maatanne kuin hampaitannekin. Ei olkia kuulu pois kerätä. :o
Oljet vie sieltä sitä sun kallisarvoista typpees :P
Jaa, olis varmaan sit vuosittain yli 200kg hehtaarilla typpee jos oljet paalattas pois. :o
-
;D
Oljet kuuluu peltoon että tulee kastematoja, kansa itkee kun juur ojitettukin maa kellastuttaa ohran. Hoitakaa maatanne kuin hampaitannekin. Ei olkia kuulu pois kerätä. :o
Oljet vie sieltä sitä sun kallisarvoista typpees :P
toisaalta olki lisää omalta osaltaan maan multavuutta.
Mut korkee multavuushan rajoittaa nyt typen käyttöä, äkkiä eroon vaan.
-
;D
Oljet kuuluu peltoon että tulee kastematoja, kansa itkee kun juur ojitettukin maa kellastuttaa ohran. Hoitakaa maatanne kuin hampaitannekin. Ei olkia kuulu pois kerätä. :o
Oljet vie sieltä sitä sun kallisarvoista typpees :P
toisaalta olki lisää omalta osaltaan maan multavuutta.
Mut korkee multavuushan rajoittaa nyt typen käyttöä, äkkiä eroon vaan.
Kröhöm, se on järjestelykysymys, siis se multavuus.