Kerääjäkasvi onnistuu jos pääkasvin viljely epäonnistuu.
Kerääjäkasvi onnistuu jos pääkasvin kasvinsuojelu epäonnistuu.
Pääkasvin korjuu onnistuu jos kerääjäkasvi epäonnistuu.

-SS-

Kerääjäkasvi onnistuu jos sen merkkaa tukihaussa
Kerääjäkasvi onnistuu jos valvonta ei satu kohdalle


115ha merkattu kerääjäkasville ja en ole kylvämässä enkä perumassa tukea.

Kerääjäkasvi onnistuu jos sen merkkaa tukihaussa
Kerääjäkasvi onnistuu jos valvonta ei satu kohdalle


115ha merkattu kerääjäkasville ja en ole kylvämässä enkä perumassa tukea.

Nyt SS:llä leikkas kiinni!

Kyllä satokasvin ja kerääjäkasvin on aivan mahdollista onnistua... Ainakin viljalla suhteellisen helposti, kun muista ei ole kokemusta mulla.

Taitaa olla SS -miehelle kerääjäkasvi noussut jo päähän.
 Suojaviljaan nurmet perustettu iät ja ajat. Ainoat epäonnistumiset on tulleet kun kuiva hellekesä on tappanut hennot heinän ja apilan taimet. Ei siellä viljan seassa paljon mitään tähän aikaan saviseudulla yleensäkään näy. Kyllä ne siitä puinnin jälkeen virkistyy kun pääsee valoon ja tulee syyssateet.
Nyky viljan viljelijöillä saviseudulla ei ole kokemusta nurmen perustamisesta.
Keväällä varoittelin raiheinän kylvöstä kerääjäksi. Kaksi kertaa itse kokeillut(ensimmäisen ja viimeisen). Hurjinta oli kun myyjät tarjosivat persianapilaa kerääjäksi.
Malttia nyt vaan.

Niimpä, yksinkertainen asia. Hommaat siemenet, kylvät parhaaksi katsomallasi tavalla ja lopetat 1.10 kasvuston jos siltä tuntuu.

Taitaa olla SS -miehelle kerääjäkasvi noussut jo päähän.
 Suojaviljaan nurmet perustettu iät ja ajat. Ainoat epäonnistumiset on tulleet kun kuiva hellekesä on tappanut hennot heinän ja apilan taimet. Ei siellä viljan seassa paljon mitään tähän aikaan saviseudulla yleensäkään näy. Kyllä ne siitä puinnin jälkeen virkistyy kun pääsee valoon ja tulee syyssateet.
Nyky viljan viljelijöillä saviseudulla ei ole kokemusta nurmen perustamisesta.
Keväällä varoittelin raiheinän kylvöstä kerääjäksi. Kaksi kertaa itse kokeillut(ensimmäisen ja viimeisen). Hurjinta oli kun myyjät tarjosivat persianapilaa kerääjäksi.
Malttia nyt vaan.

Kyllä persian apilaa voi käyttää kerääjänä, mutta se on kylvettävä ruiskutuksen ohessa tai rikkaharauksen yhteydessä.

Lainaus käyttäjältä: Tiimo - 09.08.15 - klo:11:53

Taitaa olla SS -miehelle kerääjäkasvi noussut jo päähän.
 Suojaviljaan nurmet perustettu iät ja ajat. Ainoat epäonnistumiset on tulleet kun kuiva hellekesä on tappanut hennot heinän ja apilan taimet. Ei siellä viljan seassa paljon mitään tähän aikaan saviseudulla yleensäkään näy. Kyllä ne siitä puinnin jälkeen virkistyy kun pääsee valoon ja tulee syyssateet.
Nyky viljan viljelijöillä saviseudulla ei ole kokemusta nurmen perustamisesta.
Keväällä varoittelin raiheinän kylvöstä kerääjäksi. Kaksi kertaa itse kokeillut(ensimmäisen ja viimeisen). Hurjinta oli kun myyjät tarjosivat persianapilaa kerääjäksi.
Malttia nyt vaan.

Kyllä persian apilaa voi käyttää kerääjänä, mutta se on kylvettävä ruiskutuksen ohessa tai rikkaharauksen yhteydessä.

Italianraiheinä on toiminut kerääjänä minulla hyvin. Westervold on liian nopeaa. Englannin en tiedä. Persianapilakin onnistui hyvin jopa herneen aluskasvina. tosin se kasvoi huonoissa kohdissa rajusti läpi. Oman muutaman vuoden kokemuksen perusteella, jos pääviljan sato vaan onnistuu, eivät kerääjät puske läpi. Jos siellä jokunen rai pilkistää, ei se puintia haittaa. Persianapilaa en kuitenkaan aio jatkossa käyttää kerääjäkasvina. Jatkossa seos on italianraiheinä, timotei, puna-apila, valkoapila. Omasta mielestäni toimivin seos. Italianraita ei kannata käyttää liikaa.

Kylvin viime syksynä aluskasveja syysviljoille jo kylvön yhteydessä:

Syysrypsissä Timotei-apila toimi hyvin. Huonoissa kohdissa tuli vähän läpi, mutta piti saunakukan lähes koko alueella kurissa.

Rukiilla Timotei-apilasta apila kuoli pois, eikä timoteikään ihan tasaisesti onnistunut. Kylvin keväällä täydennystä, ja se onnistui.

Syysvehnällä apila myös hävisi talvella. Onneksi tulin kylväneeksi viime lumilla täydennystä. Timotei lähti kohtalaisesti, mutta ruokonataa en ole juuri havainnut. Toivottavasti toipuu. Syysvehnälohkosta tulee viherlannoitusnurmiensi vuonna.

Kevätviljoilla, herneellä ja pavulla onnistuneet kerääjäkasvustot.

Niimpä, yksinkertainen asia. Hommaat siemenet, kylvät parhaaksi katsomallasi tavalla ja lopetat 1.10 kasvuston jos siltä tuntuu.

Kirjoita oikein mokomakin adobtio, niimpä.

Syysvehnälohkosta tulee viherlannoitusnurmiensi vuonna.

Jos siinä on ollut tänä kesänä kerääjäkasvitoimenpide, ei
voi perustaa nurmia eikä myöskään viherlannoitusnurmea.

Olen käsittänyt, että luomussa tuo nurmien aluskasvatus toimiikin
erittäin hyvin, ainoa haaste onkin estää päällekasvaminen,
eikä täydellinen tuho, niin kuin tavanomaisessa viljelyssä
rikkatorjuntoineen.

-SS-

Nyky viljan viljelijöillä saviseudulla ei ole kokemusta nurmen perustamisesta.

Nurmen perustaminen on eri asia kuin kerääjäkasvi. Kyllähän nurmen voi perustaa syksyllä,
paremmin se tulee kun muokkaa ja kylvää sen niin kuin syysviljan. Suojaviljakylvöksissä
on kuitenkin perusohjeena vähennetty kylvötiheys sekä lannoitus, aikainen ja lyhytkortinen
vilja sekä olkien poisto, niin kuin useimmilla karjatiloilla täälläkjn tehtiin, ei nyt niin kauan sitten.

Eli tuo argumentti on jo moneen kertaan kumottu, että en enää viitsisi.

Persianapila-italianraiheinä kylvetty heinänsiemenlaatikosta Zebra kevätvehnään.
Yhteensä 15 kg/ha. Zebran kylvötiheys 450, lannoitus 0. Persianapila kukkii siellä
täällä, raiheinän joukosta nousee niitä pitkiä tähkiä, mitä lajia sitten lienevätkään.



Kasvusto leikattuna noin 30 cm korkeaudelta, italianraiheinän lehtevä
kasvullisuus on siellä enimmäkseen. Muutama iso apilanlehti.



Skagen syysvehnän saran kulmaan ei osunut levitin keväällä. Lannnoitustaso
on nolla. Syksyllä myös nolla, tämä on kylvetty 3.10.2014. Pintaan levitetty
valkoapila näkyy kasvustossa , joka on hailakka ja harva.



Leikkasin viljat noin 15 cm korkeudelta, apila on sellaista "oppikirjamaista", noin 8 kg/ha.



Mutta sitten kun keskellä samaa sarkaa onkin täysi typpilannoitus, muuttuu tilanne.
Tämä kohta on siis saanut aivan saman apilan pintalevityksen kuin aikaisempi kuvapari.



Pohjalle asti leikattuna , piti "reiästä" ottaa kuva salamalla, kun ei valo riittänyt muuten.



Voi olla, että palstan besserwisserit tuosta viimeisestä löytävät sen salaisuuden, missä
ne sirkkalehdet ovat minä voin tehdä johtopäätöksiä vain näistä
omista kerranteista täällä katsomalla. 

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 09.08.15 - klo:14:24

Syysvehnälohkosta tulee viherlannoitusnurmiensi vuonna.

Jos siinä on ollut tänä kesänä kerääjäkasvitoimenpide, ei
voi perustaa nurmia eikä myöskään viherlannoitusnurmea.

Olen käsittänyt, että luomussa tuo nurmien aluskasvatus toimiikin
erittäin hyvin, ainoa haaste onkin estää päällekasvaminen,
eikä täydellinen tuho, niin kuin tavanomaisessa viljelyssä
rikkatorjuntoineen.

-SS-

Totta tuo syysvehnä. Ei siinä kerääjärastia olekaan.

Luomussa alus/kerääjäkasveilla tavoitellaan rikkojen hallintaa ja maan ravinteiden säilyttämistä pelloilla. Myös maan rakenne ja hiilen kerryttäminen ovat tavoitteina. Nämä tavoitteet olisivat takuulla kannattavia tavanomaisessakin. Nyt voi näillä tukirahoilla sitä harjoitella. Ei se aina luomussakaan onnistu.
Ehkä pian kehitetään kasvinsuojeluaine, joka toimii. Siihen asti tavanomaisella puolella kannattanee käyttää enemmän timoteitä ja Italianraita kerääjinä.

Katselin tuota SS:n  viimeistä kuvaa... Eipä tuolla mitään näyttäisi olevan. Raita siellä ilmeisesti jokunen näkyy. Jos suinkin säilytät tuon muutaman viikon yli puintien, olisi kiinnostavaa kuulla ryöpsähtääkö sieltä jotain kasvamaan ja jos, niin mitä. Tänä syksynä taitavat kuitenkin puinnit venyä niin kauaksi, etteivät kerääjät paljon ehdi kasvaa.

Katselin tuota SS:n  viimeistä kuvaa... Eipä tuolla mitään näyttäisi olevan. Raita siellä ilmeisesti jokunen näkyy. Jos suinkin säilytät tuon muutaman viikon yli puintien, olisi kiinnostavaa kuulla ryöpsähtääkö sieltä jotain kasvamaan ja jos, niin mitä. Tänä syksynä taitavat kuitenkin puinnit venyä niin kauaksi, etteivät kerääjät paljon ehdi kasvaa.

16.06 kylvetty apilaa ( 4 kg) ja hiukan timotei-punanataseosta. ( 4 kg)
Italianraiheinää ei näy, juolavehnäähän tuossa pellossa on
ja hiven luohon orasta.

Nyt on toisella paikkuukierroksella kahlattu tuohon käsikoneen
kanssa noin 15 kg/ha valkoapilaa. Kaikki tehdään, mitä voidaan,
että elokuun puolivälin jälkeen  alkaisi olla jotain hyväksyttyä
kerääjäkasvia, muutakin kuin luohoa ja juolavehnää.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 09.08.15 - klo:19:02

Katselin tuota SS:n  viimeistä kuvaa... Eipä tuolla mitään näyttäisi olevan. Raita siellä ilmeisesti jokunen näkyy. Jos suinkin säilytät tuon muutaman viikon yli puintien, olisi kiinnostavaa kuulla ryöpsähtääkö sieltä jotain kasvamaan ja jos, niin mitä. Tänä syksynä taitavat kuitenkin puinnit venyä niin kauaksi, etteivät kerääjät paljon ehdi kasvaa.

16.06 kylvetty apilaa ( 4 kg) ja hiukan timotei-punanataseosta. ( 4 kg)
Italianraiheinää ei näy, juolavehnäähän tuossa pellossa on
ja hiven luohon orasta.

Nyt on toisella paikkuukierroksella kahlattu tuohon käsikoneen
kanssa noin 15 kg/ha valkoapilaa. Kaikki tehdään, mitä voidaan,
että elokuun puolivälin jälkeen  alkaisi olla jotain hyväksyttyä
kerääjäkasvia, muutakin kuin luohoa ja juolavehnää.

-SS-

Toivottavasti et joudu perumaan kaikkia kerääjäkasvejas. Tonnin hehtaarikuluilla et saisikaan sitten mitään