Mielessä olis kylvökoneen uusiminen ja nyt on useammallakin merkillä saatavilla vantaita, jotka kylvää molemmat samaan uraan. Onhan noita ollu jo aika pitkään käytössä ja en ole oikein kuullut mitään huonoa tuosta menetelmästä.
Onko ollut käytännössä havaittavissa polttovioitusta?
Oletteko laittaneet enemmän siementä mahdollisen polttovioituksen takia?
Lannoitteiden liukenemisessakin on eroja, idempänä valmistetut liukenevat herkemmin, onko tästä mitään huomioita syntynyt?
Löytyykö aiheesta netistä mitään tutkittua tietoa?

Viisi vuotta mennyt samaan vantaaseen, ja itämaisilla lannoitteilla, enkä ole huomannut minkäänlaisia ongelmia. Kone vaihtui, ja taas menee samaan vantaaseen, ja edelleen nopeasti sulavilla lannoitteilla. Mun mielestä pelkkää kilpailijoiden propakandaa, tai sitten vaatii ympäristötuen ehtoja suuremmat lannoitemäärät! Saattaa se joku vuosi olla mahdollista johtuen sääolosuhteista, sitä odotellessa...

Jos esim. käyttää karjanlantaa osana lannoitusta, ei ole asialla minkäänlaista riskiä olemassa.

Ei tuu näköjään paljoa mielipiteitä eikä kokemuksia aiheesta. Pitää kai kokeilla sitte itsekin?
 (kuhan ei liian kuivaan vakoon kylvä?!)

Mulla menee kaikki melkein samoihin vakoihin, koska kylvökone on niin kulunut. Ei haittaa ollenkaan.

Ja heinänsiemenet kylvetään pintalevittimellä apulannan kanssa, eikä siitäkään ole murheita syntynyt..

Ei tuu näköjään paljoa mielipiteitä eikä kokemuksia aiheesta. Pitää kai kokeilla sitte itsekin?
 (kuhan ei liian kuivaan vakoon kylvä?!)

10 vuotta mennyt apulannat saman vantaan kautta, enkä ihan helpolla sellaista konetta osta jossa apulantavantaatkin. Sadoissa ei moittimista, enemmin pidän plussana kuin miinuksena saman vantaan kautta kylvämistä. Maksimi apulantamäärät 110kg typpeä, vähän vähemmän normimäärä ilman muuta voimaa.

Muutaman vuoden vanha vastaus tarpeeksi tutulta henkilöltö Yaran osatolta samaan vakoon kylvämisestä lyhennettynä: Heillä ihmiset ovat kadessa leirissä. Jos tehdään astiakoe, jossa siemenet ja apulannat ovat samassa vaossa kiinni toisissaan, niin orastuminen ja kasvusto on paljon huonompi kuin erikseen kylvettäessä. Mutta pellolla kylvökoneella viljaa kylvettäessä eroa ei näy vaikka samalla vantaalla kumpikin kylvetään.

Samalla vantaalla kylvettäessä taitaa suurin ero tulla siitä, meneekö siemen vaon pohjaan muokkaamattoman maan päälle vai jääkö se ylemmäs kuivien murujen joukkoon.

Oon vähä kuullu että magneettimensalaisen siemen olisi kylvetty aikoinaan lantavakoon 

Ureaa ei kai saisi laittaa siemenen viereen.

Mielessä olis kylvökoneen uusiminen ja nyt on useammallakin merkillä saatavilla vantaita, jotka kylvää molemmat samaan uraan. Onhan noita ollu jo aika pitkään käytössä ja en ole oikein kuullut mitään huonoa tuosta menetelmästä.
Onko ollut käytännössä havaittavissa polttovioitusta?
Oletteko laittaneet enemmän siementä mahdollisen polttovioituksen takia?
Lannoitteiden liukenemisessakin on eroja, idempänä valmistetut liukenevat herkemmin, onko tästä mitään huomioita syntynyt?
Löytyykö aiheesta netistä mitään tutkittua tietoa?

Lieköhän asiasta muita käytännönkokeita kuin Koneviestissä raportoitava Loimaan suorakylvökoe. Siinä ei ainakaan sellaiseen johtopäätökseen ole aineksia, että mitään satoeroja sen perusteella syntyisi, menevätkö siemenet ja lannoiterakeet samaan vai eri railoon.

Joskus ammoisina aikoina on saatu erilaisiakin tuloksia, mutta olisiko niin, että nykylannoitteilla ja sallituilla lannoitemäärillä ei eroa ole havaittavissa. Itse ainakin kylveskelen hyvillä mielillä ilman erillisiä vantaita. Avarampi rakenne ja vähemmän huollettavaa. Ei mitään moitittavaa.

8v kokemuksella ei ongelmia Yaralaisella. Cemagron 28-3-5 oli yhtenä vuonna liian nopeasti liukenevaa ja vehnän oraat kellastui. Satomenetys oli noin 1000kg/ha, mutta samalla valkuainen nousi leipävehnäkelpoiseksi, joten taloudellisia tappiota ei silloinkaan tullut.
Nykyään käytän vain Yaralaista em. syystä.
Kylvössä on ollut rypsi, öljypellava, vehnä, kaura, ohra, ruis ja syysvehnä.
Siemen menee kylvövaon pohjalle ja apulanta vähän ylemmäs.

8v kokemuksella ei ongelmia Yaralaisella. Cemagron 28-3-5 oli yhtenä vuonna liian nopeasti liukenevaa ja vehnän oraat kellastui. Satomenetys oli noin 1000kg/ha, mutta samalla valkuainen nousi leipävehnäkelpoiseksi, joten taloudellisia tappiota ei silloinkaan tullut.
Nykyään käytän vain Yaralaista em. syystä.
Kylvössä on ollut rypsi, öljypellava, vehnä, kaura, ohra, ruis ja syysvehnä.
Siemen menee kylvövaon pohjalle ja apulanta vähän ylemmäs.

Tässäkin varmaan lannoitteen laatu JA määrä vaikuttaa asiaan. Ongelmaa pystyisi välttää juuri lannoitevalinnalla ja jaetulla lannoituksella eli osa vasta pintaan - ja mahdollisesti tarkennettuna kasvustosensoreilla.
Siirryttäessä (tulevaisuudessa) täsmälannoitukseen voi tämä ongelma olla isompikin, siinä kun ei koko lohkolle mene se sama kilomäärä vaan osaan lohkoa voi tulla hyvinkin paljon enemmän kuin keskiarvo.

Siirryttäessä (tulevaisuudessa) täsmälannoitukseen voi tämä ongelma olla isompikin, siinä kun ei koko lohkolle mene se sama kilomäärä vaan osaan lohkoa voi tulla hyvinkin paljon enemmän kuin keskiarvo.

Onhan tuolle kertalevitysmäärälle jo nyt säädetty raja. Se pätee kyllä pellonosissakin. Asia erikseen miten se tarkistetaan. Mukavasti se vaan tuntuu väestöön uppoavan tuo "kaikki keväällä maahan" ja mahdollisimman nopeasti uusi tilaus sisään -lannoite politiikka. On vaan enemmän bisnesvetoinen tuo malli. Eikä edes viljelijän näkökulmasta.

Lainaus käyttäjältä: KAri - 04.03.15 - klo:14:35

Siirryttäessä (tulevaisuudessa) täsmälannoitukseen voi tämä ongelma olla isompikin, siinä kun ei koko lohkolle mene se sama kilomäärä vaan osaan lohkoa voi tulla hyvinkin paljon enemmän kuin keskiarvo.

Onhan tuolle kertalevitysmäärälle jo nyt säädetty raja. Se pätee kyllä pellonosissakin. Asia erikseen miten se tarkistetaan. Mukavasti se vaan tuntuu väestöön uppoavan tuo "kaikki keväällä maahan" ja mahdollisimman nopeasti uusi tilaus sisään -lannoite politiikka. On vaan enemmän bisnesvetoinen tuo malli. Eikä edes viljelijän näkökulmasta.

Tai sitten viljelijöihin on uponnut tieto siitä, että näillä viljan hinnoilla ei ole kovinkaan palkitsevaa hankkia kunnollista ja tarkkaa pintalevitintä ja ajo-opastinta ja mahdollisia täsmäviljelyhärpäkkeitä ja ajella sitten useita kertoja kesässä täsmälannoittamassa kasvustoa, joka tuottaa lopputuloksena 500 kg enemmän satoa, josta saa ehkä 70 euroa lisää tuottoa, josta vähennetään toki puinti, kuljetus, kuivaus, varastointi, rahti...

Niin, se lienee tuo jakamisen ajatus enemmän siinä, että voi kohdentaa oikein. Säästöpuolella joku fiksumpi voisi ottaa huomioon myös sen huononavuonna/epäonnistuneesta kasvustosta pois jääneen lannoitteen. Mutta eihän sellaista, kun ostaa heti uuden satsin niin tuotanto pyörii...

Niin, se lienee tuo jakamisen ajatus enemmän siinä, että voi kohdentaa oikein. Säästöpuolella joku fiksumpi voisi ottaa huomioon myös sen huononavuonna/epäonnistuneesta kasvustosta pois jääneen lannoitteen. Mutta eihän sellaista, kun ostaa heti uuden satsin niin tuotanto pyörii...

Ite viimekesänä laitoin kylväessä 10kg vähemmän typpeä per hehtaari käytännös kaikille lohkoille. Sitten kun sateet huuhto ensimmäiset lannat mennessään niin vedettiin salpietaria se 10kg/ha lisää, ainankin oma tuntuma on et olis jonkuverran auttanu tuo systeemi.