Tätä voi olettaa, sarka-messujen yhteydessä olleet seminaarit ja keskustelut osoitti että alempaan tuottajahintaan pitää alkaa nyt tottua. Tanskassa ja Ruotsissa se on ollut todellisuutta jo pitempään, kun me olemme saaneet olla täällä "lintukodossa".
Pihattosuunnittelumme ohessa, suunnittelijamme kertoi että hän on jo ennen tämän maidonhinnoittelutiedon julkistamisesta ollut kiinnostunut tuomaan ulkomailta halvempaa rakentamista Suomeen. Siis ei työvoimaa vaan navettarakennuskonsepteja. Niissä maissa missä tuottajahinta on ollut jo pitkään alhainen niin siellä nämä tuotantorakennukset ovat otettu jo käyttöön, osin Ruotsissakin. Usein me suomalaiset luulemme että ne eivät meille sovi kun ovat niin kevyitä rakennelmia, mutta osin nämä ovat alueilla missä on yhtäkovia ja kovempiakin talvia kuin meillä. Me olemme tottuneet laittamaan eläimemme lämpimään ja opetelleet niin että eläimet tarvitsevat sen lämpimän navetan. Lehmät eivät tarvitse lämmintä, kuulemma +4 astetta on lehmälle optimi, mutta kylmemmässäkin viihtyy. Kun taas +20 astetta on lehmälle jo epämukava.
Useat ovatkin ottaneet jo uuden ajattelutavan käyttöön. Myös vasikoiden tilat saavat olla viileät jopa kylmätkin jos hoito, juotto ja kuivitus on hyvin tarkkaa. Se ei riitä että on optimaaliset hyvät puitteet, enemmän eläinten hyvinvointi on kuitenkin hyvästä hoitajasta kiinni. Esim. vierailimme muutamilla Sarka-tilavierailuilla. Eräällä tilalla oli juuri tälläinen nykysuositusten mukainen viileä ja talvella jopa kylmäkin vasikkakasvattamo. Muuten hyvä, mutta kuiviketta oli mielestäni puolet siitä mitä pitäisi olla, jos vasikoita pidetään viileässä tai kylmässä niin pahnoja pitää olla niin paljon että vasikka voi niihin jopa kaivautua osittain, olkien alle laittaisin jotain eristävää materiaalia, sillä pelkkä kylmä betoni ohuen olkikerroksen alla vaan tuntuu aika kovalta ja kylmältä. Hienosti suunniteltu ja kallis pitopaikka voi mennä osittain hukkaan jos ajatellaan että varsinainen hoito, kuivitus ja juotto ei tarvitsekaan olla niin tarkkaa. Jos työmäärää taas ajattelee, niin juottoautomaatit olisi aika hyviä. Nyt isommilla tiloilla on yleistynyt se että jokainen vasikka eristetään omaan karsinaan eikä ole edes näkö ja kosketusyhteyttä vierustoveriin, myös ilmanvaihto umpiseinäisessä karsinassa voi kesäkuumalla olla aika huonoa. En siksi liputa näiden karsinoiden puolesta vaikka niitä tautisuojauksen takia suositaankin. Jos vasikka saa vaan hyvän alun eli puhdas, hyvä poikiminen ja runsaasti ternimaitoa, jolloin esim. 1-3 viikon yksittäisjuoton jälkeen vasikka voisi siirtää pienehköön 6-10 vasikan ryhmään automaattijuotolle jossa tautiriski pidetään ryhmäkoolla pienenä. Usein yhdellä automaatilla voidaan juottaa vähintään 2 karsinaa eli yksi automaatti hoitaa aika isonkin karjan vasikat. Työmäärä alkaa olla pelkästään vasikoiden kanssa huikea isommilla tiloilla - tietenkin on juottosysteemi mikä vaan, mutta automaatit voisivat ainakin vähentää työmäärää, samalla on tarkempi juotto, varsinkin jos hoitaja vaihtuu toisinaan.
