niinpä.   onkohan tuota muuten missään otettu huomioon?   että jospa nyt keväällä laittais oikein tuhtin annoksen kerääjää siihen rinteeseen ja ens keväänä laittais sitten kauran kasvamaan siihen ja sen sais psytyssä pysymään niin olisko itä-meri pelastettu?

Poikkeus on aina poikkeus. Keinolannoitteiden kanssa voi ostotilanteessa päättää,
millä ravinnesuhteella olevaa materiaalia hankkii. Karjatilalla materiaali on varastossa ja siitä
pitää päästä eroon mielellään pienillä kustannuksilla. Kai tuon lantapoikkeuksen on joku
jollakin perusteilla keksinyt.

Sinällään SS on oikeassa periaatteessaan, että tasapuolisuutta kaikille.

Tarkoitan tässä yhteydessä, sitä, että vapaus määrittää itse se ympäristön kannalta hyvä lannanlevitysolosuhde, tuo myös sen vastuun, että sitä oikeasti noudatetaan. Pyritään aidosti siihen hyvään lopputulokseen.

Hiukan tämä ympäristöhomma korpeaa siltäkin osin, että nyt vaikuttaisi siltä, että aikaisempien vuosikymmenten virheet maksatetaan nyt koronkorkojen kera. Tarkoitan tällä siis sitä, että kahdeksan-yhdeksänkymmentä -luvuilla (jonne meikäläisen muistikuvat tästä toimialasta ulottuvat) apulantaa ja lietelantaa käytettiin aika erilailla kuin nykyään. Joskus on vielä löytynyt sen ajan (tyhjiä) pikkusäkkejä ja pitoisuudet niissä on olleet pikkuisen eri kuin nykyisin (olikohan jossakin esim. 16-16-16). Lietemäärä 100t hehtaarille aika normisetti. Mutta päättäjienkin pitäisi muistaa aina se, että silloin elettiin sen tiedon ja käsityksen varassa. Nyt eletään nykyisen ja tulevaisuudessa taas uuden tiedon ja käsityksen varassa.

Niin.  Mitä tuota seuraillut niin kyllä noita sääntöjä aika paljon ns venytetään. On pakko saada levitettyä että saadaan säiliötä tyhjemmäksi. Ja sitten levitetään. Ja kyllä se että jos oikeasti mennään katsomaan että mille pellolle on oikeasti levitetty eikä paperilla niin kyllä veikkaan että ne lähipellot on aika fosforikyllästettyjä. Mikä on sinällään ymmärrettävää, on kallista rahdata kauemmaksi. Mutta. Se tukihan tulee juuri siihen että "oikeaoppisen" (tai ainakin ehtojen mukaisen?) viljelyn aiheuttamat lisäkustannukset katettaisiin. Eikös?

Ja taidan olla vanhempi kun muistan vielä ajan kun se oli jokakeväinen puheenaihe kun Turussa joka otti raakavetensä Aurajoesta niin siihen veteen tuli sellainen pieni "sivumaku". Johtuen siitä että Aurajokeen viettäville rinnepelloille levitettiin talvisin hangen päälle lietettä... Tosiasia vaan on että vanhat tavat ja asenteet istuvat tosi syvässä. "Pitää sitä p..skaa olla reilusti että kasvaa", "Tolla määrällä mitään tule" jne jne puhumattakaan kasvinsuojelusta "Ei ne kaivot ennenkaan pilaantuneet ole", "Ei se siitä veteen asti mitenkään pääse" jne jne.

Taannoin olin juttusilla erään kanssa jolla tiesin olevan joenrantapeltoja kuten itselläkin ja kysäisin että "Milläs ruiskutat kun tätä ei saa käyttää" niin vastasi että "Eikö saa käyttää, en ole tiennytkään, kaikki menee samalla". Että silleen... Pelästyi kovasti että jos tulee tarkastus kun kerroin että miten ei saa tehdä ja hänen aineensa ei ole sallittu joen rannassa. Mahtoiko mennä saman tien kauppaan ostamaan rantaan sopivaa ainetta purkin...

Itsellä on harmina vielä naapurin kaivo viisi metriä ojan toisella puolella ja se on johtanut siihen että tuollaiselle 3,7 hehtaarin lohkolle pitää tehdä kolme reissua. Jos haluaa ruiskuttaa mahdollisimman hyvin lohkolla oleviin rikkaruohoihin. Sekä tautiainepuoli. Niin pitää ruiskuttaa rantakaistale siellä sallituilla aineilla. Sitten pitää naapurin kaivon puoleinen sivu ruiskuttaa siihen sallituilla aineilla. Ja sitten se loppu lohko. Tässä on muutama vastaava lohko naapureilla enkä ole heistä kenenkään nähnyt muuta kuin yhden ruis*****sen levittävän. Mutta ehkä heillä on sellaiset rikat ja taudit että menee helpommin. Tosin aineet jotka sopivat sekä joenrantaan että kaivon lähelle ovat vähissä...

Mutta. Valitettavasti olen sitä mieltä että vain säännöt ja sanktioiden pelko saavat muutoksen aikaiseksi. Mutta ehtoihinhan ei tarvitse sitoutua, sitten saa tehdä paljon vapaammin. Tosin tiettyjä juttuja on silti noudatettava mm tätä nitraattiasetusta.

Mutta teillä on kumma asenne että vaan maataloutta valvotaan pilkuntarkoilla säännöksillä? Sopii ottaa selvää millaisia tarkastuksia voidaan tehdä verstaissa ja jopa ihan konttoreissa... Puhumattakaan joistakin elintarvikepuolen yrityksistä...

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 12.03.15 - klo:22:36

Tarkoitan tässä yhteydessä, sitä, että vapaus määrittää itse se ympäristön kannalta hyvä lannanlevitysolosuhde, tuo myös sen vastuun, että sitä oikeasti noudatetaan. Pyritään aidosti siihen hyvään lopputulokseen.

Hiukan tämä ympäristöhomma korpeaa siltäkin osin, että nyt vaikuttaisi siltä, että aikaisempien vuosikymmenten virheet maksatetaan nyt koronkorkojen kera. Tarkoitan tällä siis sitä, että kahdeksan-yhdeksänkymmentä -luvuilla (jonne meikäläisen muistikuvat tästä toimialasta ulottuvat) apulantaa ja lietelantaa käytettiin aika erilailla kuin nykyään. Joskus on vielä löytynyt sen ajan (tyhjiä) pikkusäkkejä ja pitoisuudet niissä on olleet pikkuisen eri kuin nykyisin (olikohan jossakin esim. 16-16-16). Lietemäärä 100t hehtaarille aika normisetti. Mutta päättäjienkin pitäisi muistaa aina se, että silloin elettiin sen tiedon ja käsityksen varassa. Nyt eletään nykyisen ja tulevaisuudessa taas uuden tiedon ja käsityksen varassa.

Niin.  Mitä tuota seuraillut niin kyllä noita sääntöjä aika paljon ns venytetään. On pakko saada levitettyä että saadaan säiliötä tyhjemmäksi. Ja sitten levitetään. Ja kyllä se että jos oikeasti mennään katsomaan että mille pellolle on oikeasti levitetty eikä paperilla niin kyllä veikkaan että ne lähipellot on aika fosforikyllästettyjä. Mikä on sinällään ymmärrettävää, on kallista rahdata kauemmaksi. Mutta. Se tukihan tulee juuri siihen että "oikeaoppisen" (tai ainakin ehtojen mukaisen?) viljelyn aiheuttamat lisäkustannukset katettaisiin. Eikös?

Ja taidan olla vanhempi kun muistan vielä ajan kun se oli jokakeväinen puheenaihe kun Turussa joka otti raakavetensä Aurajoesta niin siihen veteen tuli sellainen pieni "sivumaku". Johtuen siitä että Aurajokeen viettäville rinnepelloille levitettiin talvisin hangen päälle lietettä... Tosiasia vaan on että vanhat tavat ja asenteet istuvat tosi syvässä. "Pitää sitä p..skaa olla reilusti että kasvaa", "Tolla määrällä mitään tule" jne jne puhumattakaan kasvinsuojelusta "Ei ne kaivot ennenkaan pilaantuneet ole", "Ei se siitä veteen asti mitenkään pääse" jne jne.

Taannoin olin juttusilla erään kanssa jolla tiesin olevan joenrantapeltoja kuten itselläkin ja kysäisin että "Milläs ruiskutat kun tätä ei saa käyttää" niin vastasi että "Eikö saa käyttää, en ole tiennytkään, kaikki menee samalla". Että silleen... Pelästyi kovasti että jos tulee tarkastus kun kerroin että miten ei saa tehdä ja hänen aineensa ei ole sallittu joen rannassa. Mahtoiko mennä saman tien kauppaan ostamaan rantaan sopivaa ainetta purkin...

Itsellä on harmina vielä naapurin kaivo viisi metriä ojan toisella puolella ja se on johtanut siihen että tuollaiselle 3,7 hehtaarin lohkolle pitää tehdä kolme reissua. Jos haluaa ruiskuttaa mahdollisimman hyvin lohkolla oleviin rikkaruohoihin. Sekä tautiainepuoli. Niin pitää ruiskuttaa rantakaistale siellä sallituilla aineilla. Sitten pitää naapurin kaivon puoleinen sivu ruiskuttaa siihen sallituilla aineilla. Ja sitten se loppu lohko. Tässä on muutama vastaava lohko naapureilla enkä ole heistä kenenkään nähnyt muuta kuin yhden ruis*****sen levittävän. Mutta ehkä heillä on sellaiset rikat ja taudit että menee helpommin. Tosin aineet jotka sopivat sekä joenrantaan että kaivon lähelle ovat vähissä...

Mutta. Valitettavasti olen sitä mieltä että vain säännöt ja sanktioiden pelko saavat muutoksen aikaiseksi. Mutta ehtoihinhan ei tarvitse sitoutua, sitten saa tehdä paljon vapaammin. Tosin tiettyjä juttuja on silti noudatettava mm tätä nitraattiasetusta.

Mutta teillä on kumma asenne että vaan maataloutta valvotaan pilkuntarkoilla säännöksillä? Sopii ottaa selvää millaisia tarkastuksia voidaan tehdä verstaissa ja jopa ihan konttoreissa... Puhumattakaan joistakin elintarvikepuolen yrityksistä...

Korjaan lausuntoani 90% virkamiehistä pellolle/kortistoon/peruspäivärahalle.

Olisiko liian helppo ja tasapuolinen ratkaisu sallia sijoituslannoitus sekä karjan- että väkilannoitteen osalta ja kieltää pintalevitys molempien osalta?

Lainaus käyttäjältä: K.Kusti - 12.03.15 - klo:21:31

Kyllä tässä saattaa olla Norjalaisilla näppinsä pelissä karjanlannan vainoamisessa. Järjenkanssa ja ympäristön kannalta ei luulisi olevan isoa eroa huuhtoutuuko se fosfori karjanlannasta vai apulannasta? Tätä vainoamista on jo jatkunut pitkään.

Sitä minäkin, kun olen toivonut lantapoikkeusta apulannalle, ei ole ollut kovin iloinen vastaanotto toiveelle.

Josko viestintuojaa tässä vähän nyt ammutaan, tämä aiheesta pahastuminen kuulostaa aivan Veetieemelin vai kuka sen nyt oli - puheelta, miinusten kuningashan tämä oli, siis että kun nähtävästi Veeti oli katkera sitä, että pohjoinen karja-ala sai jotakin etuja etelän viljanviljelijän suhteen, sanomahan oli, että pitäisi sitten kaikilta muiltakin poistaa tuet jos ei Veeti saisi ? Selväähän oli, että siitä tyylistä ei tykätty, vaan pidettiin itsestään selvänä, että painopisteitä voidaan valita, kunhan kokonaisuutena saadaan maahan paras mahdollinen europotti. Nyt kun karjaväellä naksahtaa hiukan itseen, on joku muu, viljanviljelijäkö (?) syyllinen ? MTK:n karjavaliokunten lobbaus tässä on epäonnistunut, alkakaahan ensimmäisenä laittaa valtuuskuntia ja johtokuntia uusiksi. On siellä ollut teitä karjaihmisiä, ainakin jokunen ? Siellä sen pahan pitää saada palkkansa. MTK:n johdon ja lobbarien on varmaankin ollut liian kiire varmistaa osakkuusyhteisönsä Borealin siemenrojaltit villien viljelijöiden TOS-velvoitetta vaaliessa, jäi tuollainen pikku lantaongelma huomaamatta kokonaan ?

Nyt sitten tämä keinolannoite vs. lanta. Eli keinolannoitteen etu olisi rinnelannoituksen mahdollisuus ? No, onhan viherlannoituksellakin rinnelannoituksen etu puolellaan ? Parhaimmat viherlannosmassat ovat sisältäneet 300 kg lannoitustyppeä hehtaarille. Ja kaikki voidaan siihen murskata rinteelle, vaikka slaalomia talvella sitten harrastaisi, kasitonnaria odotellessa.

-SS-

Elä viitti.
Kaksi väärää ei tee yhtä oikeaa.

EU-nitraatidirektiivi selvästi käsittää myös teolliset lannoitteet!
Nyt ympäristöministeriön ylitarkastaja julkisesti käskee olemaan hiljaa, ettei komissio huomaisi vedätystä?
Onko komissiossa yhtä epäpätevää porukkaa tarkastamassa kansallisia ohjelmia, että moinen menee läpi?
Eikö kannattaisi laittaaa pikkupräntillä johonkin tarkastettavaan ohjelmaan, että "Ja täten Suomi vapautetaan EU:n jäsenmaksuista"?
Eihän se reilua olisi, mutta jos se kerran läpi menisi, niin ihan turhaan muut jäsenvaltioveetieemelit itkisi! Olisihan se komission tahto!
Näinkö se toimisi -SS-:n maailmassa?

Olisiko liian helppo ja tasapuolinen ratkaisu sallia sijoituslannoitus sekä karjan- että väkilannoitteen osalta ja kieltää pintalevitys molempien osalta?

No tota.... Väkilannan sijoituslannoitus kuulostaa kyllä melko radikaalilta toimenpiteeltä vakiintuneille nurmille  Ja vaikkapa syysviljojen kevätlevityksissä, ja ajetaanahn sitä joskus keskikesälläkin 

Samoin on olemassa maita joille lannan sijoittaminen on todella vaikeaa maan kovuuden tai kivisyyden vuoksi.

Ison äläkän nostamisella, kapinoimalla ja ottamalla yhteyttä asioista päättäviin tahoihin ollaan saatu muutamia typeriä säädöksiä muutettua järkevämpään suuntaan. Esim kasvinsuojeluaineiden totaalinen käyttökielto alle 25 metrin päästä vesistöstä, esitykset syksyisen lannanlevityksen täydestä kieltämisestä ja fosforipoikkeuksen puuttuminen vastaanotetusta lannasta tulevassa ympin ohjelmakaudessa. Ei muuta kuin rohkeasti ottamaan yhteyttä "Herroihin Isoihin Herroihin".

 Fosforin 15 kg lantapoikkeuksen puuttumisesta vastaanotetusta lannasta annoin voimakkaasti palautetta muutamalle päättävälle taholle. Suhtautuminen tällaisen junttien juntilta vaikuttavan sössöttävästi värisevällä äänellä puhuvan yhteydenottoon oli positiivista.

Jos kerran nitraattidirektiivi on komission tarkastuksessa, luulisi ainakin, kun se on huhtikuun alussa astumassa voimaan, niin mikä taho olisi mielestäsi tällä kertaa se herra iso herra?
Suomen oikeusministeriö vaiko ylitarkastajan uhkailun aihe, EU-komissio?

Oikeusministeriö lähinnä siksi, ettei voi olla oikein, että valtion virkamies joka on ilmeisimmin toiminut lain vastaisesti uhkailemalla kansanryhmää, ei voi olla pätevä toimeensa.
Lisäksi hän on samalla myöntänyt olleensa ainakin rikkomassa EU-direktiiviä vastaan.

Vaan kun ei korppi* korpin silmää noki, niin jäljelle jää vain komission tarkastuslautakunta?

* vrt. viranomainen

Kaikki muu virallinen taitaa olla jo myöhäistä. Oikeasti avoin valmistelu olisi voinut olla hyväksi... Mutta uusi yritys viiden vuoden kuluttua, tai koska uusi tarkastelu direktiiviä koskien onkaan.

Täällä tasamaalla asustaessa ehkä pari kolme prosenttia alasta voi olla rinnemaita...
Eikä se jos vaikka rinteeseen kakkia tai kemiallista meneekin haittaa, koska koenhan etten riko EUn nitraattidirektiiviä.
Se kun käskee ottamaan olosuhteet huomioon ja toimimaan siten että mahdollisimman vähän päästöjä syntyy. Ei siis täydellistä kieltoa.
Suomalainen maatalousvastainen virkamieskunta taas vaan haluaa näyttää mahtinsa...

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 13.03.15 - klo:10:56

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 12.03.15 - klo:22:36

Tarkoitan tässä yhteydessä, sitä, että vapaus määrittää itse se ympäristön kannalta hyvä lannanlevitysolosuhde, tuo myös sen vastuun, että sitä oikeasti noudatetaan. Pyritään aidosti siihen hyvään lopputulokseen.

Hiukan tämä ympäristöhomma korpeaa siltäkin osin, että nyt vaikuttaisi siltä, että aikaisempien vuosikymmenten virheet maksatetaan nyt koronkorkojen kera. Tarkoitan tällä siis sitä, että kahdeksan-yhdeksänkymmentä -luvuilla (jonne meikäläisen muistikuvat tästä toimialasta ulottuvat) apulantaa ja lietelantaa käytettiin aika erilailla kuin nykyään. Joskus on vielä löytynyt sen ajan (tyhjiä) pikkusäkkejä ja pitoisuudet niissä on olleet pikkuisen eri kuin nykyisin (olikohan jossakin esim. 16-16-16). Lietemäärä 100t hehtaarille aika normisetti. Mutta päättäjienkin pitäisi muistaa aina se, että silloin elettiin sen tiedon ja käsityksen varassa. Nyt eletään nykyisen ja tulevaisuudessa taas uuden tiedon ja käsityksen varassa.

Niin.  Mitä tuota seuraillut niin kyllä noita sääntöjä aika paljon ns venytetään. On pakko saada levitettyä että saadaan säiliötä tyhjemmäksi. Ja sitten levitetään. Ja kyllä se että jos oikeasti mennään katsomaan että mille pellolle on oikeasti levitetty eikä paperilla niin kyllä veikkaan että ne lähipellot on aika fosforikyllästettyjä. Mikä on sinällään ymmärrettävää, on kallista rahdata kauemmaksi. Mutta. Se tukihan tulee juuri siihen että "oikeaoppisen" (tai ainakin ehtojen mukaisen?) viljelyn aiheuttamat lisäkustannukset katettaisiin. Eikös?

Ja taidan olla vanhempi kun muistan vielä ajan kun se oli jokakeväinen puheenaihe kun Turussa joka otti raakavetensä Aurajoesta niin siihen veteen tuli sellainen pieni "sivumaku". Johtuen siitä että Aurajokeen viettäville rinnepelloille levitettiin talvisin hangen päälle lietettä... Tosiasia vaan on että vanhat tavat ja asenteet istuvat tosi syvässä. "Pitää sitä p..skaa olla reilusti että kasvaa", "Tolla määrällä mitään tule" jne jne puhumattakaan kasvinsuojelusta "Ei ne kaivot ennenkaan pilaantuneet ole", "Ei se siitä veteen asti mitenkään pääse" jne jne.

Taannoin olin juttusilla erään kanssa jolla tiesin olevan joenrantapeltoja kuten itselläkin ja kysäisin että "Milläs ruiskutat kun tätä ei saa käyttää" niin vastasi että "Eikö saa käyttää, en ole tiennytkään, kaikki menee samalla". Että silleen... Pelästyi kovasti että jos tulee tarkastus kun kerroin että miten ei saa tehdä ja hänen aineensa ei ole sallittu joen rannassa. Mahtoiko mennä saman tien kauppaan ostamaan rantaan sopivaa ainetta purkin...

Itsellä on harmina vielä naapurin kaivo viisi metriä ojan toisella puolella ja se on johtanut siihen että tuollaiselle 3,7 hehtaarin lohkolle pitää tehdä kolme reissua. Jos haluaa ruiskuttaa mahdollisimman hyvin lohkolla oleviin rikkaruohoihin. Sekä tautiainepuoli. Niin pitää ruiskuttaa rantakaistale siellä sallituilla aineilla. Sitten pitää naapurin kaivon puoleinen sivu ruiskuttaa siihen sallituilla aineilla. Ja sitten se loppu lohko. Tässä on muutama vastaava lohko naapureilla enkä ole heistä kenenkään nähnyt muuta kuin yhden ruis*****sen levittävän. Mutta ehkä heillä on sellaiset rikat ja taudit että menee helpommin. Tosin aineet jotka sopivat sekä joenrantaan että kaivon lähelle ovat vähissä...

Mutta. Valitettavasti olen sitä mieltä että vain säännöt ja sanktioiden pelko saavat muutoksen aikaiseksi. Mutta ehtoihinhan ei tarvitse sitoutua, sitten saa tehdä paljon vapaammin. Tosin tiettyjä juttuja on silti noudatettava mm tätä nitraattiasetusta.

Mutta teillä on kumma asenne että vaan maataloutta valvotaan pilkuntarkoilla säännöksillä? Sopii ottaa selvää millaisia tarkastuksia voidaan tehdä verstaissa ja jopa ihan konttoreissa... Puhumattakaan joistakin elintarvikepuolen yrityksistä...

Korjaan lausuntoani 90% virkamiehistä pellolle/kortistoon/peruspäivärahalle.

Ja muujussi hoitoon...

Ei se sääntö tai sanktion pelko ole tähän astikaan kaikkia pakottanut toimimaan säännön mukaan.
Muujussin houreisessa maailmassa sääntöjen tiukentaminen lisäisi sänntöjen kunnioittamista!
Ihan pelle jätkä!
Vähän kuin ympäristöpuolen pellet.
Kiristetään maatalouden rajoja, niin kokonaisuuden kannalta ei sitten niin paljoa haittaa, kun asutuskeskukset jatkavat ympäristön pilaamista entiseen malliin.

Tavasin päivän maastullia tuossa ja silmiin osui kohta, ettei MAVIn ylijohtaja voinut määritellä mikä on kalteva pelto, kun valtioneuvosto ei sitä ole vielä määritellyt.
No olisi nyt kysynyt YM:n ylitarkastajalta, kun kerran direktiivin sanamuotoihin voi tulla enään vain pieniä viilauksia. Sehän se olisi sen jo sanojensa mukaan tiennyt.

Oli lehdessä myös vaaleihin liittyen haastateltu puolueita.
Vain SDP ja virheet eivät olisi antaneet lupaa yhdistää ympäristöministeriötä luonnonvaraministeriöksi MMM:n kanssa.
Pikemminkin koko YM pitäisi lopettaa ja toiminnat siirtää uusille henkilöille ja jo olemassaoleviin ministeriöihin.
Silloin saattaisi päästä pahimmista ideologisista maatalouden vihaajista eroon.

Niin no lantaahan se hesakin paskasa päijänteen veellä ettei arvot ylity. Ainut miinus puoli ettei ne tonnit katoa minnekkään vaikka ville niinistö ajais kuinka kiekkaan veronkierto autollaan.

Näinkö se toimisi -SS-:n maailmassa?

No en ole kylläkään ollenkaan asianosainen tässä asiassa. Keinolannoitteen
suosimista koko EU:n aikana en ole huomannut. Käyttömäärät ovat olleet
samat, paitsi fosforin osalta ei ole epäorgaanisella lannoitteella ollut
poikkeusta. Epäorgaanisen lannan fosfori on aina otettu huomioon kokonaan.

Jos vaikutusmahdollisuutta ajattelee, niin etujärjestö, jossa juurikin lannan käyttäjillä
on jo ollutkin merkittävä ja riittävä edustus, on epäonnistunut viemään tietoa
virkamieshallintoon. Siellä siis pitää päiden pudota, jos pudota pitää. Mitään
päätöstä ei parlamentissa taideta tehdä ilman EK:n  ja SAK:n kaltaisten
keskusjärjestöjen lobbausta. MTK:n kai pitäisi siellä vaikuttaa, jo ennen
säädösten tekemistä.

Ilkka Herlin kirjoitti MT mielipidepalstalla , että Amerikassa
luomu on joutunut jopa kahnaukseen luonnonsuojelufanaatikkojen kanssa.
Niitä kuulemma nimittävät nimellä "damned environmentalists" . Eli
luonnonsuojelijoille se, että ei viljeltäisi ollenkaan, on se oikein vaihtoehto,
heille kaikki keinollinen maankäytön muokkaus on väärää.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/onko-luomu-luomua-1.95716

Näitä ehdottomia ihmisiä löytyy elintarvikkeiden käyttäjissäkin
eli "siellä muualla" kuin maalla asuvissa. Mutta jos maanviljelijä
alkaa omahyväisenä haukkumaan kaikkia muita kuin omaa
viiteryhmäänsä idiooteiksi, mitä tulee ruuantuotantoon ja
maankäyttöön, saattaa kuitenkin se yleisen mielipiteen tuuli
kääntyä vastaiseen.

Tai en minä tiedä.

-SS-

Et ole huomannut keinolannoitteen suosimista?
Jos kerran EUn nitraatti-direktiivi käsittää nitraattitypen kaikista lähteistä, eläimestä tahi säkistä, eikä säkkilannoitteen nitraattityppeä ole Suomessa huomioitu maan omassa direktiiviversiossa kuten lannan nitraatteja, niin miten sinä kutsuisit sellaista tilannetta? Teollisen lannoitteen epäsuosimiseksi? 

Ja et ole asianosainen tässä asiassa?
No sittenhän et pistä lainkaan vastaan, että joku ottaa komission tarkastuslautakuntaan yhteyttä, ja kysyy antaako suomen lannoiteteollisuuden toiminta joitain erivapauksia nitraattidirektiivistä, eikä siten teollisen lannoitteen käyttöä tarvitse rajoittaa nitraattiherkillä alueilla? 

Sitten saisimme yhdessä rintamassa kehua ympäristöministeriön yksipuolista nitraattipitoisten lannoitteiden totaalikieltoa tietyillä alueilla...

Et ole huomannut keinolannoitteen suosimista?
Jos kerran EUn nitraatti-direktiivi käsittää nitraattitypen kaikista lähteistä, eläimestä tahi säkistä, eikä säkkilannoitteen nitraattityppeä ole Suomessa huomioitu maan omassa direktiiviversiossa kuten lannan nitraatteja, niin miten sinä kutsuisit sellaista tilannetta? Teollisen lannoitteen epäsuosimiseksi? 

Ja et ole asianosainen tässä asiassa?
No sittenhän et pistä lainkaan vastaan, että joku ottaa komission tarkastuslautakuntaan yhteyttä, ja kysyy antaako suomen lannoiteteollisuuden toiminta joitain erivapauksia nitraattidirektiivistä, eikä siten teollisen lannoitteen käyttöä tarvitse rajoittaa nitraattiherkillä alueilla? 

Sitten saisimme yhdessä rintamassa kehua ympäristöministeriön yksipuolista nitraattipitoisten lannoitteiden totaalikieltoa tietyillä alueilla...

Eletään sitten sen mukaan mitä päättävät. Ravinneummetuksesta olen pitkään jo puhunut, siitä ei minua voi syyttää, että olisin jotenkin maataloushallinnon kätyri. Kasvinviljelijänä ei edelleenkään tulisi asiassa muuta kuin lisävaiva, eli viherlannoitus, typenkerääjäasluskasvi, lisäkalkitus fosforin aktivoimiseksi ja mahdollisesti ojamaiden perkuumultaa voisi rinteelle vetää, kasvaa pitkään paremmin. Suojavyöhykekelpoisuus löytyi Mavin tulostamassa listassa jokaisella lohkolla, eli rinteillä. Valtaojaa, jokea, pohjavesialuetta. Länsiuudenmaan, erityisesti Nummipusulan kumpuilevat pellot tämän näköisiä. Eli 900 euron bruttotuotto, jos vaihtaisi vyöhykkeen rinteelle, on sitten jonkinnäköinen lohtu, jos alkaa tätä mainitsemaani ravinneummetusta yleensäkin harrastamaan. Sujavyöhykkeen heinänkorjuuta en ole vieläkään miettinyt. Kai se McHale meillekin kerkiää.

Että mielelläni haluan auttaa, ei se keinolannoitteen rinnepoikkeuksen poisto ole mikään suuri asia kokonaisuudessa enää. Paikallisesti haittaa, mutta kaikkialla ei ole samalla tavalla, tämähän ei koske Pohjanmaata, ja sekin voi jonkun mielestä olla väärin.

-SS-

Eletään sitten sen mukaan mitä päättävät. Ravinneummetuksesta olen pitkään jo puhunut, siitä ei minua voi syyttää, että olisin jotenkin maataloushallinnon kätyri. Kasvinviljelijänä ei edelleenkään tulisi asiassa muuta kuin lisävaiva, eli viherlannoitus, typenkerääjäasluskasvi, lisäkalkitus fosforin aktivoimiseksi ja mahdollisesti ojamaiden perkuumultaa voisi rinteelle vetää, kasvaa pitkään paremmin. Suojavyöhykekelpoisuus löytyi Mavin tulostamassa listassa jokaisella lohkolla, eli rinteillä. Valtaojaa, jokea, pohjavesialuetta. Länsiuudenmaan, erityisesti Nummipusulan kumpuilevat pellot tämän näköisiä. Eli 900 euron bruttotuotto, jos vaihtaisi vyöhykkeen rinteelle, on sitten jonkinnäköinen lohtu, jos alkaa tätä mainitsemaani ravinneummetusta yleensäkin harrastamaan. Sujavyöhykkeen heinänkorjuuta en ole vieläkään miettinyt. Kai se McHale meillekin kerkiää.

Että mielelläni haluan auttaa, ei se keinolannoitteen rinnepoikkeuksen poisto ole mikään suuri asia kokonaisuudessa enää. Paikallisesti haittaa, mutta kaikkialla ei ole samalla tavalla, tämähän ei koske Pohjanmaata, ja sekin voi jonkun mielestä olla väärin.

-SS-

Niin, siis hommahan ottaa kupoliin siinä, että kotoinen nitraatti-direktiivi on tehty viranhaltijat ensin asenteella.
Kun tuota brittien versiota, http://www.nutrientmanagement.org/pb14050-nvz-guidancenov2013/  kyseisestä direktiivistä lukee, niin alkaa päätä pakottamaan...
Siellä viljelijä on herra omalla maallaan ja toimii tilanteen mukaan, "rajojen" sisällä toki.
Täällä esivalta on poistanut viljelijältä monta keinoa toimia järkevästi vain ja ainoastaan viranhaltijan työn vähentämiseksi.
Esimerkkinä juuri tuo huuhtoumariskin arviointi.
Siinä kun brittiviljelijä arvioi olosuhteet sopiviksi lannoitukselle, niin suomiviljelijän puolesta pikku ympäristödespootti onkin jo päättänyt etukäteen, että ei ole mitään sopivaa lannoitusolosuhdetta ja kategorisesti kieltänyt levityksen.
Siinä on se ongelma...
Puhumattakaan siitä, onko nykyisenkaltainen nitraattidirektiivi LAINKAAN tarpeellinen Suomen vesien tilan nitraattipitoisuuksien hallintaan. Todennäköisesti paljon, paljon vähempikin riittäisi.
Mutta milläs sitten herranperkeleet näyttäisivät korkeutensa talonpojille.