Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo  lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.

Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?

En näekään mitään muuta vaihtoehtoa kuin 100% luomubrändiin sitoutumisen tai vaihtoehtoisesti jäämisen joka vuosi satoa tuottamaan tavanomaisella viljelyllä. Välimuodot ovat yksinkertaisesti epäloogisia ja hölmöjä.

Maan rakenteen viljelyä tuetaan luomurahalla tavanomaista paremmin, ja mahdollinen satokasvi on monikertainen hinnaltaan brändin ansiosta. Luomulehteä (netistä) lukiessani muutaman kerran vilahti luomubrändin ristiriitaisuus: tukien ansiosta markkinahäiriöt eivät ehkä veisikään kokonaan kannattavuutta, mutta puheenvuoroissa kiitettiin juurikin luomutuotteiden markkinapuutetta, ja luomumuodin hidasta tunkeutumista viljeliojöiden keskuuteen; juuri tämän takia hintataso on voinut nousta kannattavaksi, ja viesti oli selvä, nautitaan tästä niin kauan, kun tämä ei ole vallitseva viljelytapa.

Jos suuret alat jatkavat siirtymistään luomuviherryttämiseen, tulee markkinoille myös suuria määriä luomutuotteita, kuten luomuruista, josta taannoin olikin melkoisesti ylituotantoa. Itse en ole vielä valmis luomusopimukseen, koska lähimmät luomutilat ovat eläintiloja, nekin alun 50 km päässä, ja näillä viljely on selvästi kokopäiväisdtä, ja vaatii suuret alat "latautumaan". Kun ei ole eläimiä enää, eikä suurta alaa. Niin no thanks.

-SS-

Hyvä pointti tuo, että luomutuotannon  suosion kasvu ainakin teoriassa heikentää kannattavuutta, jos ja kun syntyy ylituotantoa.  Kuinka paljon oikeasti mahtuu jotain luomukauraa markkinoille, vastaukset tähän kysymykseen vaihtelee vastaajien intressien mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 14.02.15 - klo:18:16

Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo  lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.

Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?

Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.02.15 - klo:19:54

En näekään mitään muuta vaihtoehtoa kuin 100% luomubrändiin sitoutumisen tai vaihtoehtoisesti jäämisen joka vuosi satoa tuottamaan tavanomaisella viljelyllä. Välimuodot ovat yksinkertaisesti epäloogisia ja hölmöjä.

Maan rakenteen viljelyä tuetaan luomurahalla tavanomaista paremmin, ja mahdollinen satokasvi on monikertainen hinnaltaan brändin ansiosta. Luomulehteä (netistä) lukiessani muutaman kerran vilahti luomubrändin ristiriitaisuus: tukien ansiosta markkinahäiriöt eivät ehkä veisikään kokonaan kannattavuutta, mutta puheenvuoroissa kiitettiin juurikin luomutuotteiden markkinapuutetta, ja luomumuodin hidasta tunkeutumista viljeliojöiden keskuuteen; juuri tämän takia hintataso on voinut nousta kannattavaksi, ja viesti oli selvä, nautitaan tästä niin kauan, kun tämä ei ole vallitseva viljelytapa.

Jos suuret alat jatkavat siirtymistään luomuviherryttämiseen, tulee markkinoille myös suuria määriä luomutuotteita, kuten luomuruista, josta taannoin olikin melkoisesti ylituotantoa. Itse en ole vielä valmis luomusopimukseen, koska lähimmät luomutilat ovat eläintiloja, nekin alun 50 km päässä, ja näillä viljely on selvästi kokopäiväisdtä, ja vaatii suuret alat "latautumaan". Kun ei ole eläimiä enää, eikä suurta alaa. Niin no thanks.

-SS-

Hyvä pointti tuo, että luomutuotannon  suosion kasvu ainakin teoriassa heikentää kannattavuutta, jos ja kun syntyy ylituotantoa.  Kuinka paljon oikeasti mahtuu jotain luomukauraa markkinoille, vastaukset tähän kysymykseen vaihtelee vastaajien intressien mukaan.

Eihän tuota tarvitse miettiä, jos luomuala kasvaa enemmistöalaksi, on se kokonaiskustannukseltaan julkiselle vallalle lisänettomeno. Eli vähintään luomutuen pitää laskea tavanomaisen viljelyn perustasoon. En usko, että on poliittista halua alkaa hyvinkin hämärien luontoperusteiden avulla selvittämään, että se nyt on vaan kalliimpaa viljellä luomussa, kun luomuleipä on tuplahintainen kaupassakin ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.02.15 - klo:19:58

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 14.02.15 - klo:18:16

Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo  lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.

Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?

Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.

Jaa? Kyl WebWisu päivitti uudet taulukot itteensä viikko sitten.

Kovin oli punasta noi fosforit, aiheutti melkosen jako-operaation niille "paperilevityksille"...

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.02.15 - klo:19:58

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 14.02.15 - klo:18:16

Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo  lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.

Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?

Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.

Aikasta outoa, kun ei kai tuo nyt ohjelman valmistajalta ole mikään ongelma lyödä uusia taulukoita sisään. Ellei heillä ole sitten oikeasti jotain vuodettua tietoa, että vanhoilla mentäisiin. Niin kuin SKN jo mainitsi niin wisuun on päivitetty. Jos kerran vanhoilla mennään niin lykätäänkö wisuun uusi päivitys jolla taulukot vaihdetaan takaisin vanhoiksi?? 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.02.15 - klo:19:58

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 14.02.15 - klo:18:16

Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo  lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.

Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?

Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.

Mihin niitä tarvitaan ? Siellä on ohjelman perustiedoissa rasti "ei sitoudu ympäristötukeen" Tai jotyain.  Eli eiköhän se noin mene helpommin. Tukitapahtumista voi valita tilatuen LFA:n ja jonkin kolmannen, täydentää uuden perustuen, viherryttämisen ja LFA summat itse. Sen jälkeen suunnittelu ihan normaalisti.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 14.02.15 - klo:20:04

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.02.15 - klo:19:58

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 14.02.15 - klo:18:16

Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo  lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.

Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?

Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.

Mihin niitä tarvitaan ? Siellä on ohjelman perustiedoissa rasti "ei sitoudu ympäristötukeen" Tai jotyain.  Eli eiköhän se noin mene helpommin. Tukitapahtumista voi valita tilatuen LFA:n ja jonkin kolmannen, täydentää uuden perustuen, viherryttämisen ja LFA summat itse. Sen jälkeen suunnittelu ihan normaalisti.

-SS-

Ymp.korvauksen ulkopuolelle jäävillekin jää muistiinpanovelvollisuus ainakin käytetyistä lannoitteista ja kasvinsuojelusta, ehkä jotain muuta vielä noiden lisäksi.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.02.15 - klo:20:45

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 14.02.15 - klo:20:04

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.02.15 - klo:19:58

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 14.02.15 - klo:18:16

Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo  lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.

Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?

Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.

Mihin niitä tarvitaan ? Siellä on ohjelman perustiedoissa rasti "ei sitoudu ympäristötukeen" Tai jotyain.  Eli eiköhän se noin mene helpommin. Tukitapahtumista voi valita tilatuen LFA:n ja jonkin kolmannen, täydentää uuden perustuen, viherryttämisen ja LFA summat itse. Sen jälkeen suunnittelu ihan normaalisti.

-SS-

Ymp.korvauksen ulkopuolelle jäävillekin jää muistiinpanovelvollisuus ainakin käytetyistä lannoitteista ja kasvinsuojelusta, ehkä jotain muuta vielä noiden lisäksi.

No tietty, ei se todellakaan estä peltotukea käyttämästä, en minä viidensadan ohjelmaa meinaa jättää hylyn haltuunkaan. Kaikki laitetaan, heinänlevitin on tilattu, kampi, sähkö ja heinänsiemenlaatikko kylvökoneeseen.

Ei ole ongelma Softsalon päivitykset, koska sinne voi laittaa omat lannoiterajat. Ei minulla muutenkaan muutu lannoitus monessakaan paikassa, muutamaan kohtaan tulee enemmän fosforia kuin saisi laittaa uuden ymppisitoumuksen mukaan. Sitten jos kevätkesällä sataa yli 15 mm, laitan puoli tonnia salpietaria pintaan.

Herneenviljely on nyt vähä uutta, meillä oli aina kauran kanssa sekaisin, lajiteltiin herne erikseen kaurasta viljanlajittelijalla. Tai onko se nykyään jotakin muuta kuin ennen vanhaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 14.02.15 - klo:21:46

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.02.15 - klo:20:45

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 14.02.15 - klo:20:04

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.02.15 - klo:19:58

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 14.02.15 - klo:18:16

Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo  lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.

Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?

Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.

Mihin niitä tarvitaan ? Siellä on ohjelman perustiedoissa rasti "ei sitoudu ympäristötukeen" Tai jotyain.  Eli eiköhän se noin mene helpommin. Tukitapahtumista voi valita tilatuen LFA:n ja jonkin kolmannen, täydentää uuden perustuen, viherryttämisen ja LFA summat itse. Sen jälkeen suunnittelu ihan normaalisti.

-SS-

Ymp.korvauksen ulkopuolelle jäävillekin jää muistiinpanovelvollisuus ainakin käytetyistä lannoitteista ja kasvinsuojelusta, ehkä jotain muuta vielä noiden lisäksi.

No tietty, ei se todellakaan estä peltotukea käyttämästä, en minä viidensadan ohjelmaa meinaa jättää hylyn haltuunkaan. Kaikki laitetaan, heinänlevitin on tilattu, kampi, sähkö ja heinänsiemenlaatikko kylvökoneeseen.

Ei ole ongelma Softsalon päivitykset, koska sinne voi laittaa omat lannoiterajat. Ei minulla muutenkaan muutu lannoitus monessakaan paikassa, muutamaan kohtaan tulee enemmän fosforia kuin saisi laittaa uuden ymppisitoumuksen mukaan. Sitten jos kevätkesällä sataa yli 15 mm, laitan puoli tonnia salpietaria pintaan.

Herneenviljely on nyt vähä uutta, meillä oli aina kauran kanssa sekaisin, lajiteltiin herne erikseen kaurasta viljanlajittelijalla. Tai onko se nykyään jotakin muuta kuin ennen vanhaan.

-SS-

Mää ainakin otan valkuaispalkkiot tukiautomaatista ulos.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.02.15 - klo:22:04

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 14.02.15 - klo:21:46

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.02.15 - klo:20:45

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 14.02.15 - klo:20:04

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.02.15 - klo:19:58

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 14.02.15 - klo:18:16

Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo  lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.

Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?

Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.

Mihin niitä tarvitaan ? Siellä on ohjelman perustiedoissa rasti "ei sitoudu ympäristötukeen" Tai jotyain.  Eli eiköhän se noin mene helpommin. Tukitapahtumista voi valita tilatuen LFA:n ja jonkin kolmannen, täydentää uuden perustuen, viherryttämisen ja LFA summat itse. Sen jälkeen suunnittelu ihan normaalisti.

-SS-

Ymp.korvauksen ulkopuolelle jäävillekin jää muistiinpanovelvollisuus ainakin käytetyistä lannoitteista ja kasvinsuojelusta, ehkä jotain muuta vielä noiden lisäksi.

No tietty, ei se todellakaan estä peltotukea käyttämästä, en minä viidensadan ohjelmaa meinaa jättää hylyn haltuunkaan. Kaikki laitetaan, heinänlevitin on tilattu, kampi, sähkö ja heinänsiemenlaatikko kylvökoneeseen.

Ei ole ongelma Softsalon päivitykset, koska sinne voi laittaa omat lannoiterajat. Ei minulla muutenkaan muutu lannoitus monessakaan paikassa, muutamaan kohtaan tulee enemmän fosforia kuin saisi laittaa uuden ymppisitoumuksen mukaan. Sitten jos kevätkesällä sataa yli 15 mm, laitan puoli tonnia salpietaria pintaan.

Herneenviljely on nyt vähä uutta, meillä oli aina kauran kanssa sekaisin, lajiteltiin herne erikseen kaurasta viljanlajittelijalla. Tai onko se nykyään jotakin muuta kuin ennen vanhaan.

-SS-

Mää ainakin otan valkuaispalkkiot tukiautomaatista ulos.

Käviskö herne tukiautomaatista? Typpeähän se ei paljon tarvi, jättäis
 rikat ruiskuttamatta ja kun sadonkorjuuvelvoitetta ei ole, niin kyntäis syksyllä glyfokäsittelyn jälkeen maahan?
tai syysviljaa perään, tulisi typpeäkin sitte ilmaiseksi?

Käviskö herne tukiautomaatista? Typpeähän se ei paljon tarvi, jättäis
 rikat ruiskuttamatta ja kun sadonkorjuuvelvoitetta ei ole, niin kyntäis syksyllä glyfokäsittelyn jälkeen maahan?
tai syysviljaa perään, tulisi typpeäkin sitte ilmaiseksi?

No sille saa valkuaiskasvi- ja kerääjäkasvituen. Syysvehnä ei juurikaan hyödy syksyllä irtoavasta typestä, melkein päin vastoin. Ruis pystyy  paremmin hyödyntämään hallitsemattomasti vapautuvan orgaanisen typen.

Siemenkustannus pitää vertailla viherlannoitusnurmen kanssa, viherlannoitustuen suuruudesta riippuu, kannattaako silti pistää ruisvirnaa ennemminkin. Ohdake, juolavehnä ja valvatti kuulemma juhlivat puhdashernekasvustossa, jos ei sitten ala ruiskutetlla , sitten taas voi aluskasvi hävitä.

Kukaan ei ole vielä kertonut, miten EFA-kesannon herne saadaan lannoittaa/ruiskuttaa , ym. Ruokaherne on varmaankin sopimushommaa. Kylmäilmakuivurin olen perustanut mahdolliselle herneelle. Kuuilemma kuivaa sillä hyvin. Meillä aina seivästettiin ruokaherne, ja sitten puitiin erikseen seipäältä toiselle liikkuen. Hangolla syöttäen. Mut ei tainnu koskaan yli hehtaaria olla.

-SS-

TOS-hernettä. 

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 09.02.15 - klo:22:40

helevatinko järkeä tuossa on jos viidentenä vuonna saa sit lannottaa. mää ajattelin jo 2015 laittaa viisarin tappiin kaikilla lohkoilla

No joo siis toi vihreä tarkoittaa et lannoitusmahdollisuus on jo tapissa 1. vuoden jälkeen aivan nollatilanteestakin on lähes puolet lohkoista vihreänä 2. vuonna; sitten seuraavana vuonna toinen puoli myös, lukuunottamatta EFA viherkesantoalaa.

Tietty jos on käyttänyt tätä menetelmää jo 2007 alkaen niin ei muuta kuin lannoitetta lisään.

-SS-

Meneekö tuo satotasokorjaus portaittain/ 500 kg/ ha vai onko liukuva.
Esim onko saavutettu sato 5850kg/ha 6t vai 5.5t satotavoite.
Voisin kokeilla Webwisulla itsekin mutta on niin hiiden hidas tuo pilvijuttu.
Olen myöskin aika laiska.

TOS-hernettä. 

Juuri silmäilin TOS- siemenien itävyyksiä. Hyvin itää Karita-herne, 96%. TSP 310g, viime kesän kuivuus rokotti mukavasti. Kaikkiaan komeaa tavaraa ja noin 60 tonnia tuota jemmassa. Tuolla kylvän omat herneet jälleen kerran ja loput menee rehuksi tai kyyhkysten evääksi.

Herne on mukava kasvi lannoittaa , vähän typpeä ja sopivasti fosforia ja kalia. Ongelmat alkaa sitten puidesssa

Viime vuonna lakoprosentti oli ehkä 90, kerran on ollut noin puolet pystyssä, kun kuivaa hietikkoa osa. Nytkin pystyssä oli poutineet lohkon osat.