Kaksi avaintekijää "Ravinteiden lohkojen kesken tasapainotettu käyttö" -toimenpiteessä:
1. Apusäilörehunurmi. Tilalla on tosiasiallisesti lannoittamatonta, suojavyöhykkeen omaisesti viljeltyä peltoa, aleneehan siellä fosforiviljavuus vääjäämättä, jos edes joskus korjataan, näin lisäten lannoitusvaroja, vapauttaen fosforilannoitusta tilan ykköstykkilohkoille. Sama typen kera. Eli 30 kg fosforia, 110 kg typpeä, ilman satotasokorjausta. Jaettuna kolmelle viljalohkolle, +36 kg N , +10 kg P. Eli muistiinpanoissa merkitään säilörehunurmen kevätlannoitus 110 N 30 P
Eli tarpeellisen fosfori- ja typpilisäyksen saa rahaviljalle suhteessa 3 viljaa 1 säilörehunurmea. Tämä siis on sitä apusäilörehunurmea ? Kuitenkin, tarvitaan 40 kg typpeä lisää todella tehokkaan sadon tuottamiseen, ja siitä vastaa toinen avaintekijä eli satotasokorjaus:
2. Satotasokorjauksen ei tarvitse olla todennettavissa, koska tarvittavien asiakirjojen luettelossa ei ole todisteellista sadon myynti- tai käyttökirjanpitoa. Oletan näin. Oma ilmoitus riittää, sen voi vaikka kirjata Agronetista omalta sometunnukselta. Eli >7 tonnia/ha Kuitenkin, hömppäheiniä ja muita vastaavia on varottava, sillä esim. kolmen satokasvin viljelyn on osuttava edelliseen viiteen vuoteen, jotta voi sen satotason kasville kehittää.
Olen varmaankin löytänyt ratkaisun ravinneongelmaan, nyt pitää vaan varmistaa, että se on hyväksytty tapa toimia.
-SS-