Miten olette tehneet lannotussuunnitelmat keväälle, kun ei vielä ole lopullista selvyyttä noista fosforin kylvömääristä?

Itellä kävi mielessä tehä samaan tapaan suunnitelma kun edellisvuonnakin ja tilata kaveriks kasa salpietarisäkkejä. Kun jossainkohtaa tuo cap sitten vahvistetaan ja mahollisesti fosforin takia joutuu lannoitemääriä tiputtamaan niin puuttuvan typen voisi korvata sit ajamalla kylvön jälkeen pintalevityksenä salpietarin vaikkapa viljan pensomisvaiheessa.

Miten olette tehneet lannotussuunnitelmat keväälle, kun ei vielä ole lopullista selvyyttä noista fosforin kylvömääristä?

Itellä kävi mielessä tehä samaan tapaan suunnitelma kun edellisvuonnakin ja tilata kaveriks kasa salpietarisäkkejä. Kun jossainkohtaa tuo cap sitten vahvistetaan ja mahollisesti fosforin takia joutuu lannoitemääriä tiputtamaan niin puuttuvan typen voisi korvata sit ajamalla kylvön jälkeen pintalevityksenä salpietarin vaikkapa viljan pensomisvaiheessa.

Siis jos teet ympäristösitoumuksen, ovat lannoitusrajat olleet pitkään jo nähtävillä liitetaulukkona.
Jos et sitoudu ympäristötoimenpiteisiin, rajoittaa typen käyttöä vain jo vahvistettu nitraattiasetus, kivennäismailla
150 - 170 kg/ha , jossa yli 150 kg/ha on levitettävä vähintään kahden viikon välillä erilliskertoina

Mutta todellakin, fosforin käytölle vasta laaditaan ohjeita lannoiteasetukseenko se nyt oli, oletan kuitenkin niiden rajojen olevan lähempänä sitä 50 kg/ha yleiseurooppalaista tasoa kuin näitä naurettavia 3 kg/ha ympäristötoimenpiteen puolella.

-SS-

Kylvön yhteydessä typpi (ja mahdollisesti osa NPK) lannoitesäiliön kautta, fosforit starttifosforina starttisäiliöstä, kasvukaudella sitten pintalannoituksena ensin oraille pikku boosti ja viimeinen tasaus täsmälannoituksena. 

Turha tehdä kun lannotteita ei ole vielä ostettu. Kyllä sen sitten ehtii lähempänäkin. Lannotteita ostetaan niin paljon kuin mahdollista eli siis mihin rahat riittää 

Salpietaria ja CANia, pakko olla fosforivapaata ettei SS:n mainitsemat taulukot ylity.

Erään nimeltä mainitsemattoman viljelysuunnitteluohjelmia valmistavan firman ukko suositti tekemään vanhojen sääntöjen mukaan. Ei ole heillä päivitystä vielä, eikä monella muullakaan. On pakko tulla joku siirtymäsysteemi ensi kesäksi, kun ei ole uusia sääntöjä lyöty vielä lukkoon varmaan kylvöaikanakaan.

Kaksi avaintekijää "Ravinteiden lohkojen kesken tasapainotettu käyttö" -toimenpiteessä:

1. Apusäilörehunurmi. Tilalla on tosiasiallisesti lannoittamatonta, suojavyöhykkeen omaisesti viljeltyä peltoa, aleneehan siellä fosforiviljavuus vääjäämättä, jos edes joskus korjataan, näin lisäten lannoitusvaroja, vapauttaen fosforilannoitusta tilan ykköstykkilohkoille. Sama typen kera. Eli 30 kg fosforia, 110 kg typpeä, ilman satotasokorjausta. Jaettuna kolmelle viljalohkolle, +36 kg N , +10 kg P. Eli muistiinpanoissa merkitään säilörehunurmen kevätlannoitus 110 N 30 P

Eli tarpeellisen fosfori- ja typpilisäyksen saa rahaviljalle suhteessa 3 viljaa 1 säilörehunurmea. Tämä siis on sitä apusäilörehunurmea ? Kuitenkin, tarvitaan 40 kg typpeä lisää todella tehokkaan sadon tuottamiseen, ja siitä vastaa toinen avaintekijä eli satotasokorjaus:

2. Satotasokorjauksen ei tarvitse olla todennettavissa, koska tarvittavien asiakirjojen luettelossa ei ole todisteellista sadon myynti- tai käyttökirjanpitoa. Oletan näin.  Oma ilmoitus riittää, sen voi vaikka kirjata Agronetista omalta sometunnukselta. Eli >7 tonnia/ha Kuitenkin, hömppäheiniä ja muita vastaavia on varottava, sillä esim. kolmen satokasvin viljelyn on osuttava edelliseen viiteen vuoteen, jotta voi sen satotason kasville kehittää.

Olen varmaankin löytänyt ratkaisun ravinneongelmaan, nyt pitää vaan varmistaa, että se on hyväksytty tapa toimia.

-SS-

Kaksi avaintekijää "Ravinteiden lohkojen kesken tasapainotettu käyttö" -toimenpiteessä:

1. Apusäilörehunurmi. Tilalla on tosiasiallisesti lannoittamatonta, suojavyöhykkeen omaisesti viljeltyä peltoa, aleneehan siellä fosforiviljavuus vääjäämättä, jos edes joskus korjataan, näin lisäten lannoitusvaroja, vapauttaen fosforilannoitusta tilan ykköstykkilohkoille. Sama typen kera. Eli 30 kg fosforia, 110 kg typpeä, ilman satotasokorjausta. Jaettuna kolmelle viljalohkolle, +36 kg N , +10 kg P. Eli muistiinpanoissa merkitään säilörehunurmen kevätlannoitus 110 N 30 P

Eli tarpeellisen fosfori- ja typpilisäyksen saa rahaviljalle suhteessa 3 viljaa 1 säilörehunurmea. Tämä siis on sitä apusäilörehunurmea ? Kuitenkin, tarvitaan 40 kg typpeä lisää todella tehokkaan sadon tuottamiseen, ja siitä vastaa toinen avaintekijä eli satotasokorjaus:

2. Satotasokorjauksen ei tarvitse olla todennettavissa, koska tarvittavien asiakirjojen luettelossa ei ole todisteellista sadon myynti- tai käyttökirjanpitoa. Oletan näin.  Oma ilmoitus riittää, sen voi vaikka kirjata Agronetista omalta sometunnukselta. Eli >7 tonnia/ha Kuitenkin, hömppäheiniä ja muita vastaavia on varottava, sillä esim. kolmen satokasvin viljelyn on osuttava edelliseen viiteen vuoteen, jotta voi sen satotason kasville kehittää.

Olen varmaankin löytänyt ratkaisun ravinneongelmaan, nyt pitää vaan varmistaa, että se on hyväksytty tapa toimia.

-SS-

Mää oon kyl laittanu tähän asti sen 240kiloa typpee per hehtaari, kolmelle sadolle.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 26.01.15 - klo:22:40

Kaksi avaintekijää "Ravinteiden lohkojen kesken tasapainotettu käyttö" -toimenpiteessä:

1. Apusäilörehunurmi. Tilalla on tosiasiallisesti lannoittamatonta, suojavyöhykkeen omaisesti viljeltyä peltoa, aleneehan siellä fosforiviljavuus vääjäämättä, jos edes joskus korjataan, näin lisäten lannoitusvaroja, vapauttaen fosforilannoitusta tilan ykköstykkilohkoille. Sama typen kera. Eli 30 kg fosforia, 110 kg typpeä, ilman satotasokorjausta. Jaettuna kolmelle viljalohkolle, +36 kg N , +10 kg P. Eli muistiinpanoissa merkitään säilörehunurmen kevätlannoitus 110 N 30 P

Eli tarpeellisen fosfori- ja typpilisäyksen saa rahaviljalle suhteessa 3 viljaa 1 säilörehunurmea. Tämä siis on sitä apusäilörehunurmea ? Kuitenkin, tarvitaan 40 kg typpeä lisää todella tehokkaan sadon tuottamiseen, ja siitä vastaa toinen avaintekijä eli satotasokorjaus:

2. Satotasokorjauksen ei tarvitse olla todennettavissa, koska tarvittavien asiakirjojen luettelossa ei ole todisteellista sadon myynti- tai käyttökirjanpitoa. Oletan näin.  Oma ilmoitus riittää, sen voi vaikka kirjata Agronetista omalta sometunnukselta. Eli >7 tonnia/ha Kuitenkin, hömppäheiniä ja muita vastaavia on varottava, sillä esim. kolmen satokasvin viljelyn on osuttava edelliseen viiteen vuoteen, jotta voi sen satotason kasville kehittää.

Olen varmaankin löytänyt ratkaisun ravinneongelmaan, nyt pitää vaan varmistaa, että se on hyväksytty tapa toimia.

-SS-

Mää oon kyl laittanu tähän asti sen 240kiloa typpee per hehtaari, kolmelle sadolle.

Ei nähtävästi auta fosforiin.

-SS-

400 kg ha hivensalpietaria. Siinä suunnitelma.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 26.01.15 - klo:22:42

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 26.01.15 - klo:22:40

Kaksi avaintekijää "Ravinteiden lohkojen kesken tasapainotettu käyttö" -toimenpiteessä:

1. Apusäilörehunurmi. Tilalla on tosiasiallisesti lannoittamatonta, suojavyöhykkeen omaisesti viljeltyä peltoa, aleneehan siellä fosforiviljavuus vääjäämättä, jos edes joskus korjataan, näin lisäten lannoitusvaroja, vapauttaen fosforilannoitusta tilan ykköstykkilohkoille. Sama typen kera. Eli 30 kg fosforia, 110 kg typpeä, ilman satotasokorjausta. Jaettuna kolmelle viljalohkolle, +36 kg N , +10 kg P. Eli muistiinpanoissa merkitään säilörehunurmen kevätlannoitus 110 N 30 P

Eli tarpeellisen fosfori- ja typpilisäyksen saa rahaviljalle suhteessa 3 viljaa 1 säilörehunurmea. Tämä siis on sitä apusäilörehunurmea ? Kuitenkin, tarvitaan 40 kg typpeä lisää todella tehokkaan sadon tuottamiseen, ja siitä vastaa toinen avaintekijä eli satotasokorjaus:

2. Satotasokorjauksen ei tarvitse olla todennettavissa, koska tarvittavien asiakirjojen luettelossa ei ole todisteellista sadon myynti- tai käyttökirjanpitoa. Oletan näin.  Oma ilmoitus riittää, sen voi vaikka kirjata Agronetista omalta sometunnukselta. Eli >7 tonnia/ha Kuitenkin, hömppäheiniä ja muita vastaavia on varottava, sillä esim. kolmen satokasvin viljelyn on osuttava edelliseen viiteen vuoteen, jotta voi sen satotason kasville kehittää.

Olen varmaankin löytänyt ratkaisun ravinneongelmaan, nyt pitää vaan varmistaa, että se on hyväksytty tapa toimia.

-SS-

Mää oon kyl laittanu tähän asti sen 240kiloa typpee per hehtaari, kolmelle sadolle.

Ei nähtävästi auta fosforiin.

-SS-

Ehkä kenties siinä vaiheessa kun jakaa lannoituksen kolmelle sadolle ja käyttää kahta eri lannoitevalmistetta.

400 kg ha hivensalpietaria. Siinä suunnitelma.

Mulla on sellainen kun 270-340 kg Y-kakkosta/ha kasvilajiin katsomatta, kone klappaa ton 15% niin tarkempaan ei pääse vaik säätö on 300 kg/ha 

minkäs mahtaa kun kone tekee, paskat,- tää mänee jo lillukanvarsiin koko homma.

Satotasokorjaus vaikuttaa ihan kivalta, mutta kuinka paljon
vuosia voi kelata taaksepäin. 2008 oli yksi niitä huippuvuosia
jolloin suurin sato oli oikeesti 5850kg/ha. 

Nyt kun ne taulukot päivitty wisuun niin pitääkin ostaa nurmensiemeniä lisää jokunen 25kilon pussi. Salpietari helpottaa vähän tilannetta mut fosforit paskaa käyttäessä tuppaa ylittymään. Tarvii ilmotella tukihakemuksessa jonkun verran suojaviljaa niin saat käyttää ylimpiä fosforimääriä.