Meillä menee paalaukseen yhdistelmäpaalaajalla keskimäärin 0,65 h/ha sisältäen matkat ym. Karhotettuna (9,5-10 m) menee 0,6 h/ha.
Keskimääränen lohkokoko noin 2,4 ha ja tosi monimuotosia lohkoja. Etäisyyttäki on aikas paljon osalle lohkoista. Noi on ne syyt miks ylipäätänsä tehään rehut paaleihin plus se, että porukkaa tarvii vähemmän muihin korjuuketjuihin verrattuna.

Vaikka meillä karhotin onki, niin suhtaudutaan karhotukseen vähän varauksella. Esim. ekasta sadosta karhotetaan vain ihan lähimmät lohkot ja aivan kauimmaisia lohkoja ei karhoteta ollenkaan. Tosi vankalla kasvustolla karhotus saattaa vain nostaa työmenekin kokonaismäärää, ku paalauksen ajonopeus tippuu liikaa ja paalain saattaa tukkeutua helpommin. Kaukasimmilla lohkoilla karhotuksen hyöty taas valuu tielle.

Loppuun vielä linkki yhteen tutkimukseen. Luku 2, sivulta 43 on säilörehun korjuuketjuasiaa.
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti78.pdf

Mattoperä on paras jos vaan kelit sallii.

Jämäkämmät paalit tulee mun mielestä matolla kuin karhotetulla.

Skännä on säilörehun korjuun ammattilainen, kun osaa kumota vuodesta 99 urakoivan työsaavutukset tosta vaan.
Silloin kun ollaan tosissaan liikenteessä, ei tuo 800 vuorokaudessa ole mikään ihmeellinen suoritus. Kuski vaihtui illalla ja polttoaine, öljyt ja muovit tuotiin pellolle ettei tarttenut ajella tarvikkeiden perässä. tarkistin muistiinpanoista niin 34 paalia oli tuolloin keskituntisaavutus siirtymineen, tosin kaikki oli aika lähekkäin eli alle 10km alueen nurkasta toiseen.

Skännä on säilörehun korjuun ammattilainen, kun osaa kumota vuodesta 99 urakoivan työsaavutukset tosta vaan.
Silloin kun ollaan tosissaan liikenteessä, ei tuo 800 vuorokaudessa ole mikään ihmeellinen suoritus. Kuski vaihtui illalla ja polttoaine, öljyt ja muovit tuotiin pellolle ettei tarttenut ajella tarvikkeiden perässä. tarkistin muistiinpanoista niin 34 paalia oli tuolloin keskituntisaavutus siirtymineen, tosin kaikki oli aika lähekkäin eli alle 10km alueen nurkasta toiseen.

 

Sää oot liiottelun ammattilainen.

Viime kesänä paalattiin 8000 paalia josta vain 30 paalia jouduttiin ajamaan vesimärkänä sateella kun ei keskenkä maltettu jättää.
Reipas puolet paalattu lypsykarjalle ja kaikki ajallaan. Loput on sitten olkea ja omia emojen rehuja eikä niitäkään mitenkään vanhaksi oo päästetty.
Vajaata kapasiteettia olisi vielä runsaasti nostaa paalimäärää

Polttoaineen kulutus on pyöriny 0.3-1.0 litran välillä riippuen vähän minkälaista kasvustoa ajetaan.

Hauskaa seurata toimintaa palstalla:
Kun on liian hyvä, ei voi pitää paikkaansa, jos tekee keskinkertaisesti naureskellaan "huonoudelle"...

Mut asiaan, Oon paalaillu 8000 paalia vuoteen etukarhotin/ kombiyhdistelmällä, polttoaineen kulutus keskimäärin 0,64l/paali, 22paalia tuntiin (sis. siirtoajot, keskilohkoko 1,7Ha, 12,5 paalia/ha), näkemykseni mukaan 40000 paalia voisi ajaa urakkaa (tai urakan omaisesti riippumatta ajaako omia tai vieraita) yhdellä mchalella, senkin jälkeen arvioni mukaan onnistuisi... Paalauksen hintasuhteita ei kannata katsoa urakointitaulukoista, koska keskimääräiset urakat ovat pieniä ja hinnoittelut sen mukaiset... Jos logistiikka optimaalinen ja kalusto ja miehet osaavia (ja hydraylilaitakärrit ja muut kokonaiskustannuksia alentavat seikat käytössä, karhotinpaalauksen kokonaiskustannukset jäävät lähes aina ajosilppuriketjun kokonaiskustannuksien alle KAIKKI työvaiheet huomioituna (ja tietenkin myös muovikustannus huomioituna) jollei keskilohkokoko ylitä jotain 3-5ha ja lohkojen muoto hyvä. Tämä mielipide siksi että uskomattoman harva yli robotin tila on tajunnut kyseenalaistaa ajosilppurin tai noukinvaunun kilpailukyvyn NYKYAIKAISTA paalainyhdistelmää vastaan.. Ja ymmärrän toki että jos navetta on tehty laakasiilorehua palvelemaan, niin se voi olla esim. ratkaiseva tekijä... Pääasia että nykyisin kustannus/ tuotto suhteen parantamisen mahdollisuuksia on semmoisissakin paikoissa mistä vanhojen ajattelumallilla ei osattaisi kaivaakaan... Eli minun mielipiteeni: enemmän ajattelua ja laskinta, vähemmän tosiasioihin perustumattomia mielipiteitä ja usko(nto)a.... (Tää paasaus ei liity juurikaan tähän viestiketjuun mut halusin vaa ilmaista mielipiteeni 

Lisäyksenä tuohon edeltävään vertailuun ajosilppuri /kombipaalain  että hintasuhteet pätee, mikäli uutta kalustoa toisessa ketjussa vertaillaan toisenkin ketjun uuteen kalustoon jne ja ketjulla tehdään optimaalinen määrä rehua ja käytännössä aina paalausketju pääsee paalaamaan myös olkea tai ruokohelpeä tai kevätkuloa enemmän mitä ajosilppuriketju....

Jos käytetyt paalimuovit saisi viellä polttaa lämpöenergiaksi tilatasolla niin paalirehun talous olisi ylivoimainen muihin rehuntekotyyleihin nähden. Näin kun ei ole niin isoissa määrissä silppuri tai muu vastaavanlainen on yhtä kannattava.

Ainoa ongelma paalain vs. Ajosilppuri on se että talvirehun joutuu tekemään liian kuivana paaliin, Ape tahtoo lajittua ja sitä kautta tuotos laskee. Ihan havaittua omissa testeissä, ja saman tuntunut muutkin havainneen...

Jos logistiikka optimaalinen ja kalusto ja miehet osaavia (ja hydraylilaitakärrit ja muut kokonaiskustannuksia alentavat seikat käytössä, karhotinpaalauksen kokonaiskustannukset jäävät lähes aina ajosilppuriketjun kokonaiskustannuksien alle KAIKKI työvaiheet huomioituna (ja tietenkin myös muovikustannus huomioituna) jollei keskilohkokoko ylitä jotain 3-5ha ja lohkojen muoto hyvä. Tämä mielipide siksi että uskomattoman harva yli robotin tila on tajunnut kyseenalaistaa ajosilppurin tai noukinvaunun kilpailukyvyn NYKYAIKAISTA paalainyhdistelmää vastaan.. Ja ymmärrän toki että jos navetta on tehty laakasiilorehua palvelemaan, niin se voi olla esim. ratkaiseva tekijä... Pääasia että nykyisin kustannus/ tuotto suhteen parantamisen mahdollisuuksia on semmoisissakin paikoissa mistä vanhojen ajattelumallilla ei osattaisi kaivaakaan... Eli minun mielipiteeni: enemmän ajattelua ja laskinta, vähemmän tosiasioihin perustumattomia mielipiteitä ja usko(nto)a.... (Tää paasaus ei liity juurikaan tähän viestiketjuun mut halusin vaa ilmaista mielipiteeni 

Juuri laskin että omien lohkojen keskikoko nousi 8,5 hehtaariin viime kesänä kun vähän yhdistelin lopettaneen naapurin lohkojoa. Ei tarvitse ajosilppurikuskeja väkisin suostutella tulemaan.

Rehun tekemisen lisäksi kannattaa laskea kustannukset ruokintapöydälle asti. Muovit jos laillisesti haluaa hoitaa, niin kuluja tulee ostamisen lisäksi tosiaan hävittämisestä. Paalaus makkaraan eikä yksitellen tulee suhteessa aika paljon kannattavammaksi ja tiedän yli sadan lypsävän karjoja jotka sitä harrastavat.

Navetan laitteista riippuen paalit tai laakasiilo voi olla huomattavastikin nopeampi toteuttaa päivittäinen ruokinta. Itse laakasiilosta nostan suoraan repijäpöydälle rehuleikkurilla. Välillä olen jonkun erän paaleja ostanut ja aikamoinen lisätyö huolehtia että muovit ja verkot eivät päädy repijää tukkimaan. Tietenkin jos sitä tekisi usein sen osaisi paremmin ja olisi oikeanlaiset paalipihdit, jolloin työkin nopeampaa.

muovien hävityksessä pyrolyysiä ei ole kaiketi kielletty. Kilosta muovia tulee 1 litra öljyä. Valkeakoskella on laitos joka muuttaa puolet suomen rengasromusta polttoöljyksi. Jos tykkää askarrella, tuollaisen pyrolyysi laitteen rakentaminen olisi melko helppoa ja halpaa. Mutta kun ottaa käyttökustannukset huomioon niin eipä tuossa tuntipalkoille taida päästä.
https://www.youtube.com/watch?v=njIYHtFmcSs

Ainoa ongelma paalain vs. Ajosilppuri on se että talvirehun joutuu tekemään liian kuivana paaliin, Ape tahtoo lajittua ja sitä kautta tuotos laskee. Ihan havaittua omissa testeissä, ja saman tuntunut muutkin havainneen...

kyllä mä olen syöttänyt sekä kuivaa että märkää talvella. Ei se siitä kummempaa ole, vesisade paalit nyt syötän aina ennen pakkasia. Vettä lisää jos lajittuu.

Olisi joskus mukava oikiastikin kokeilla paljonko niitä paaleja vuorokaudessa tekisi.
Mutta ei meillä , taho löytyä niin paljoa ajamista mistään.
Viimekesän paras itsellä oli 325 paalia päivässä, Mutta heinät loppu.

kolmen metrin karho, vuorokauren esikuivatus ja paalaus keskimäärin 1ha/h ei veren makua suussa


https://www.youtube.com/watch?v=y7FUue4XXK8

Hyvän näköisiä paaleja