Suunnitelmissa olisi rakentaa kylmälampola puhelinpylväistä. Ajatuksena olisi kaivaa pylväät maahan ja tehdä myös kattorunko pylväistä.
Paikalliset rakennusviranomaiset ja rakennussuunnittelijat kuitenkin ovat hämmentyneitä ajatuksesta,että pylväät kaivettaisiin maahan.
Tahtoisinkin kuulla onko tällä ratkaisulla joku tehnyt luvallisia rakennuksia, miten pylväät on maahan laitettu(jotain suojaa pylvään ympärillä,syvyys,onko betonilaattaa pylvään alla...yms).
Rakennuksen koko olisi n. 8x16m.
Eli ennakkotapauksia kaivataan...jos joku vielä osaisi suositella rakennussuunnittelijaa joka tietäisi pylväsrakentamisesta...

En tiedä aiheesta muuta, mutta tutulla on konehallin runko tehty pylväistä. Pylväät on käsittääkseni laitettu pystyyn vanhoihin öljytynnyreihin, mitkä on sitten täytetty betonilla.

Meillä on 3kpl "tolppahalleja". Ensimmäinen on vm-86 ja kooltaan 12x24m. Kyllästetyt tolpat on silloin kaivettu "peltoon" ihan kuin tavalliset sähkötolpatkin, eli saveen vaan ja kiviä kiiloiksi. Toinen on katettu laakasiilo jossa tolpat on kierretangoilla kiinni betonielementtien ulkopuolella ja maavalli on tavallsesti elementin takana. Viimeisin rakennus on vm-11 konehalli ja mitoiltaan 32x12,5 metriä, sisäkorkeus 5.5m ja asfalttilattialla. Rakennuspaikka oli mäenpäällä kuivassa rompolissa johon tolpat kaivettiin n. 1,5-2 metrin syvyyteen. Tolppavälinä näissä kaikissa on n. 4m, tehdas kattotuolit ja kaikki ovat vieläpä luvallisia rakennuksia.

ihan normaalisti noita tehdään täälläpäin. kaivetaan vaan maahan ja sitten valetaan pohjat ja kivijalat siihen tolppien juureen. tulee sopivan edullisia katoksia. yläjuoksuihin yms ei kannata käyttää kyllästettyjä pylväitä. ottaa vaan sahan käteen ja hakee metsästä puuta. on lujempaa kuin käytetyt kyllästetyt pylväät eikä siellä ylhäällä tarvi pelätä lahoamista, jos katon tekee vedenpitäväksi.

Jos kantava maa, ni suoraa maahan upottamala. jos eppäilet maan kantavuutta, ni maarajaan pylyväs lappeelleen, ja kierretangola sen pystytolopan kylykeen kiini. Estää uppuamisen, ja on tavallaan sokkeli. Tai jos on pystypylyväät esim. ruokintapöyvvän vieresä, ni se lappeellaan oleva voi olla etuesteen sokkeli tms.. Ylös passaa tuorekkin puu, niinku eellinen kommentoijja kirijotti.

Muovi ympärille estää roudan nostavaa vaikutusta ja lahoamista .

Muovi ympärille estää roudan nostavaa vaikutusta ja lahoamista .

 On jossai topicissa jo todettu että käytetyn pylvään paras osa on maanalainen.

Mä tiedän yhden navetan, joka on tehty noin. Kuoppa maahan, tolppa suoraan hiekalla tukemalla ja valu päälle.

2012 tehtiin kylmäpihatto pylväillä. Tolpat piti olla uudet jotta on luokitellut ja arvot laskijalle tiedossa. Meillä piti alle laittaa 100x100x25cm laatat. Laatan valuun  painelin sitten halkaisijaltaan  50 cm ilmastointiputket muotiksi. 1,5 m syvään nuo laatat. Lattiatkin oli valettu ennen kuin tolpat nostettiin pystyyn ja täytettiin betonilla. Tällä tyylillä saa tolpparivit suoraan. Betonimantteli tai jotain on se termi tuolle juuren betonoinnille ja sen tarvitsee nimenomaan jäykistyksen vuoksi. 40x21 rakennuksessa kaksiriviä tolppia piti upottaa tuohon 1,5 m syvyyteen ja kolmelle riville riitti nauhaantura vain laatan alle, eli kaikkia ei kannata syvään kaivaa...

Lainaus käyttäjältä: SAS - 30.11.14 - klo:22:23

Muovi ympärille estää roudan nostavaa vaikutusta ja lahoamista .

 On jossai topicissa jo todettu että käytetyn pylvään paras osa on maanalainen.

Kestää kyllä,tuossa pellolta kaivettiin 60 luvulla pystytettyjä tolppia pois ja maan sisässä oleva osa aivan uuden veroista.Kunhan ne routarajan alapuolelle kaivaa samaan tapaan kuin lnjatolppinakin pysyyvät paikoillaan,eihän nuo sähkötolpatkaan mihinkään nouse(yleensä).Kattokannakkeiksi kyllä sahuuttaisin pelkkahirret,on kevyemmätkuin kyllästetty.

Muovi ympärille estää roudan nostavaa vaikutusta ja lahoamista .

No ei! Muovia ei saa laittaa kuin ehkä rankakasan päälle. Tyvi pysyy ikuisesti märkänä tuon sisällä. ..

Oles nyt homokollonen hiljaa kun viisaammat keskustelee.
Aikaa myöten murskeen sekaan tulee multaa ja se tekee sen että routa alkaa liikuttamaan tolppaa.Muovilla on myös toinen tarkoitus se estää ilmaa pääsemästä tolpan pintaan eli ei lahoa niin herkästi .
Jos konesuojaa tehdään niin avoimen sivun tolppien juureen haka joka estää sen ettei tuuli nosta tolppaa ylös,sekin ihme on nähty.
Haka : poikittain riittävän pitkä pylvään pätkä tai betonivalu ympärille.

Oles nyt homokollonen hiljaa kun viisaammat keskustelee.
Aikaa myöten murskeen sekaan tulee multaa ja se tekee sen että routa alkaa liikuttamaan tolppaa.Muovilla on myös toinen tarkoitus se estää ilmaa pääsemästä tolpan pintaan eli ei lahoa niin herkästi .
Jos konesuojaa tehdään niin avoimen sivun tolppien juureen haka joka estää sen ettei tuuli nosta tolppaa ylös,sekin ihme on nähty.
Haka : poikittain riittävän pitkä pylvään pätkä tai betonivalu ympärille.

 Ei ole ykskään tolppa itsellä liikkunut, eikä lahonnut. Ei se sieltä mihinkään nouse , jos se tolppa on 2,5 metriä maan sisässä. Sen takiahan se laitetaan riittävän syvälle, että tolpan pää on routarajan alapuolella. Milläs sä muuten sen pylvään pätkän sidot siihen pystytolppaan mahdollista routaa kovemmin kiinni? Ja jos saat sidottuakin, niin pahemminhan se pintamaan routa sitä tolppaa nostelee, kun siinä on "tartunta."

Oles nyt homokollonen hiljaa kun viisaammat keskustelee.
Aikaa myöten murskeen sekaan tulee multaa ja se tekee sen että routa alkaa liikuttamaan tolppaa.Muovilla on myös toinen tarkoitus se estää ilmaa pääsemästä tolpan pintaan eli ei lahoa niin herkästi .
Jos konesuojaa tehdään niin avoimen sivun tolppien juureen haka joka estää sen ettei tuuli nosta tolppaa ylös,sekin ihme on nähty.
Haka : poikittain riittävän pitkä pylvään pätkä tai betonivalu ympärille.

Kerro lisää 

Voi kuule hvinnamo kun sitä maata ei aina ole niin paljon kuin esimerkissäsi ,pitäiskö se kallioon ampua 2,5 syvään ?
Tällästä se on kun ei ole rakentanut kuin itselle kuten hvinnamo,olosuhteet hiukkasen vaihtelee on tullut sen verran niitä tehtyä maakuntaan.