http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/141218_pysyva_nurmi.htmlMaa- ja metsätalousministeriö toivoo komissiolta joustoa Suomen pysyvien nurmien määrittelyssä
Helsinki 18.12.2014
Ensi vuonna käyttöön otettavan viherryttämistuen ehtoihin kuuluu pysyvän nurmen säilyttämisvaatimus. Tuen ehdot ovat herättäneet paljon kysymyksiä ja epävarmuutta viljelijöissä. Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti asiasta joulukuun 2. päivänä ja on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen komissioon, jotta Suomen olosuhteet voitaisiin ottaa huomioon pysyvien nurmien vaatimuksessa.
– Maa- ja metsätalousministeriö on ottanut pysyvien nurmien luokittelun esille Euroopan komission kanssa. Vastaavia ongelmia on muillakin jäsenmailla. Komissio selvittää parhaillaan, mitä asialle on tehtävissä, kun otetaan huomioon EU-tuomioistuimen tulkinta pysyvien nurmien määrittelystä, kertoo osastopäällikkö Risto Artjoki maa- ja metsätalousministeriöstä.
EU-tuomioistuimen viimesyksyinen tulkinta pysyvistä nurmista tuli yllätyksenä. Tuomioistuin katsoi, että pysyviä nurmia ovat kaikki vähintään viisi vuotta nurmella olleet nurmialat, vaikka nurmi olisi tänä aikana uudistettu kyntäen ja muuta nurmikasvia tilalle kylväen.
– Pysyvien nurmien määritelmä tuli EU:n maatalouspolitiikkaan vuoden 2003 uudistuksessa sekä myös vuosien 2009 ja 2013 uudistuksissa. Näistä kaikista päätettäessä ei ilmennyt mitään seikkaa, joka olisi kyseenalaistanut vallinnutta käsitystä pysyvästä nurmesta. Tästä yleisestä käsityksestä EU-tuomioistuimen viimesyksyinen tulkinta poikkesi, Artjoki sanoo.
Hän toteaa, että Suomessa tämänkin EU-tukiuudistuksen valmistelu tehtiin yhdessä sidosryhmien, kuten tuottajajärjestöjen, kanssa. – Kaikkien valmistelussa mukana olleiden tulkinta pysyvien nurmien määrittelystä on ollut yhdenmukainen.
Ministeriön mielestä pysyvän nurmen säilyttämisvaatimuksessa tulisi ottaa huomioon se, että Suomessa perinteisesti viljellään nurmisäilörehua maissisäilörehun sijaan sekä se, että lyhyen laidunkauden vuoksi karjalle tarvitaan runsaasti nurmisäilörehua ja kuivaa heinää.
– Pohjoisten luonnonolojemme vuoksi nurmikasvustoja uudistetaan paljon suoraan nurmelta nurmelle ilman suojaviljaa. Ministeriön mielestä pysyvien nurmien vaatimusten ei tulisi koskea tällaisessa aktiivisessa tuotannossa olevia nurmia, Artjoki sanoo.
Pysyvällä nurmella voi viljellä muutakin kuin nurmikasveja
Viljelijät ovat kysyneet, miten pysyviä nurmia voi viljellä ja maksetaanko niille ympäristökorvausta. Lisäksi he ovat tiedustelleet, keihin mahdollinen ennallistamisvelvoite kohdistuisi.
– Nimitys ”pysyvä nurmi” ei merkitse sitä, että kyseisellä lohkolla olisi viljeltävä jatkuvasti nurmikasveja, vaan sillä saa viljellä muitakin kuin nurmikasveja. Tuotannossa olevaa pysyvää nurmea voi lannoittaa, sillä voi käyttää kasvinsuojeluaineita ja sen voi muokata ja kasvuston uusia, Artjoki kertoo.
Vuonna 2015 lasketaan Suomen pysyvien nurmien viiteala. Vuoden 2015 viitealassa otetaan huomioon viljelijöiden vuonna 2012 ilmoittamien pysyvän laitumen alojen lisäksi viljelijöiden vuoden 2015 tukihakemuksellaan ilmoittamat nurmikasvien lohkot, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti vähintään viiden edeltävän vuoden ajan nurmikasveilla.
Jatkossa seurataan vuosittain pysyvien nurmien määrän kehittymistä koko maan tasolla. Koko maassa pysyvän nurmen määrän suhde Suomen maatalousmaan määrään saa laskea enintään viisi prosenttia vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna. Jos lasku on suurempi, aloitetaan EU-asetuksen mukaisesti ennallistamistoimet. Tällöin viljelijä saattaa joutua muuttamaan viideksi vuodeksi nurmelle osan muuhun käyttöön otetusta alasta tai vastaavan määrän muuta alaa tai ilmoittaa jo olemassa olevaa nurmea viideksi vuodeksi nurmelle. Lisäksi jäsenmaan on toimillaan tällöin varmistettava, että pysyvän nurmen ala ei jatkossa vähene.
Pysyvän nurmen ennallistamisvelvoite kohdistuisi niihin viljelijöihin, joilla on hallinnassaan edeltävän kahden vuoden aikana pysyvästä laitumesta tai pysyvästä nurmesta muuhun käyttöön otettua alaa.
Viherryttämistukeen kuuluu myös erillinen velvoite säilyttää Natura-alueilla sijaitsevat pysyvät nurmet. Natura-alueella sijaitsevat pysyvät nurmet ovat herkkiä pysyviä nurmia, joita viljelijä ei saa ottaa muuhun käyttötarkoitukseen tai kyntää eli ne on aina säilytettävä nurmina.
Ilmoitetut kasvit tarkasteluun
Pysyvät nurmet ovat EU-asetuksen mukaan maatalousmaita, joita käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen ja jotka eivät ole kuuluneet tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen. Nurmen viiden vuoden tarkastelujakson lohkolla katkaisee tänä vuonna ja menneinä vuosina vähintään yhtenä vuonna lohkolla ollut muu kasvi, esimerkiksi vilja (myös suojavilja ja vihantavilja) tai esimerkiksi ympäristötukijärjestelmän mukainen luonnonhoitopelto, suojavyöhykesopimusala tai ohjelmakaudella 1995 - 1999 tehty 20-vuotinen sopimus.
Lista tukihakemusten kasvikoodeista, jotka luetaan heinäkasveiksi tai muiksi nurmirehukasveiksi sekä listat niistä kasvikoodeista, jotka tänä ja menneinä vuosina sekä toisaalta tulevina vuosina katkaisevat viiden vuoden tarkastelujakson julkaistaan tammikuussa Maaseutuviraston internet-sivuilla osoitteessa
www.mavi.fiViljelijä voi tarkastaa hallinnassaan olevien lohkojen edellisten vuosien kasvikoodit omista aiemmista hakemuksistaan, maataloushallinnon sähköisestä VIPU-palvelusta tai kysyä ne kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Lisäksi keväällä 2015 VIPU-palveluun ja viljelijöille lähetettävään esitäyttötiedot sisältävään tulosteeseen lisätään tieto siitä, millä peruslohkoilla on ollut nurmea viisi vuotta peräkkäin. Koska kasvulohkoja ei ole vielä aikaisemmin tukihakemuksiin piirretty, vain sellaiset peruslohkot voidaan ottaa huomioon, jotka ovat kokonaan nurmea.
Luonnonlaitumille ei ympäristökorvausta
Pysyvää nurmea olevalle lohkolle, jonka maankäyttölaji on verotuksessa pelto, voidaan maksaa ympäristösitoumuksen tilakohtaisen toimen korvausta samoin kuin muillekin nurmille. Valtaosa kuivaheinä-, säilörehu- ja laidunnurmista on lohkoilla, jotka ovat maankäyttölajiltaan peltoa. Jos lohkon maankäyttölaji ei ole pelto, vaan luonnonlaidun tai -niitty, ei lohkolle voida maksaa tilakohtaisen toimen korvausta.
Ympäristösitoumuksen lohkokohtaisten toimien maksaminen pysyville nurmille vaihtelee. Pääsääntöisesti korvaus voidaan maksaa, jos maankäyttölajiltaan peltoa oleva pysyvä nurmi otetaan sellaiseen viljelykäyttöön, että lohkokohtaisen toimen ehdot voidaan täyttää. Jos pysyvän nurmen lohko on jatkuvassa nurmenviljelyssä, osaa lohkokohtaisista toimista ei voida maksaa. Tämä koskee ympäristönhoitonurmia ja peltoluonnon monimuotoisuutta.
Pysyvä laidun on eri asia
Artjoki muistuttaa, että viherryttämistuen pysyvän nurmen vaatimusta ei pidä sekoittaa vielä tänä ja ensi vuonna käytössä olevaan täydentävien ehtojen pysyvän laitumen säilyttämisvaatimukseen. Viherryttämistuessa ei oteta käyttöön jäsenmaille vapaaehtoista ennakkolupamenettelyä. Pysyvän laitumen säilyttämisvaatimus säilyy vielä vuonna 2015 maataloustukien täydentävissä ehdoissa.
Vuonna 2014 pysyvän laitumen määrä laski Suomessa yli viisi prosenttia, joten EU-asetuksen perusteella käyttöön joudutaan ottamaan ennakkolupamenettely. Luvan käyttöönotosta ja sen ehdoista päättää hallitus vuoden 2015 alussa.
Tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen 18.12.2014, ja ne voivat valmistelun edetessä muuttua.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
osastopäällikkö Risto Artjoki p. 0295 162 254
neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori, p. 0295 162 207
neuvotteleva virkamies Juha Palonen, p. 0295 162 356
neuvotteleva virkamies Sini Wallenius (ympäristökorvaus), p. 0295 162 185
