Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.12.14 - klo:10:22

Jos jostain syystä tää nurmiala olisi laskenut alle 5 % niin oltaisi pakkokesannoinnilla järjestetty nurmiala.

Lyödäänkö vetoa, että jossain vaiheessa myös viljatilallinen osallistuu tähän pysyvän nurmen säilyttämiseen jollain keinolla?

Kait niiden on pakko osallitua jos kymmeniksi vuosiksi karjatiloiksi lupautuvia ei ole.

miten sitten, kun puhutaan ettei sadonkorjuuvelvoitetta, niin vaaditaanko edelleen hyviä viljelytapoja ja täyttyykö ehto silloin jos sato on jätetty korjaamatta, mikäli siellä korjattavaa olisi?

muutenhan tää kuulostaa ihan hyvälle!

Eli selkeällä suomella, löytyy suurin osa noin (n.30ha) 8 vuotta  vanhaa nurmea jota täydennetty kerran.
 Miten näiden lohkojen uusiminen?
Saiko näitä kyntää ja jatkaa nurmelta nurmelle aatetta?
Kaikkinees 100% alasta on nurmella...

Siis pitää olla viljelykasvina joku muu kuin nurmi tai laidun eli ei saa uudistaa nurmelle edes kyntämällä. Järkevin vaihtoehto lienee tuorevilja mutta muitakin on kuten hömppäheinät ja riistapelto. Näin olen ainakin ymmärtänyt.

miten sitten, kun puhutaan ettei sadonkorjuuvelvoitetta, niin vaaditaanko edelleen hyviä viljelytapoja ja täyttyykö ehto silloin jos sato on jätetty korjaamatta, mikäli siellä korjattavaa olisi?

muutenhan tää kuulostaa ihan hyvälle!

Täydentävien ehtojen hyvä viljelytapa ei ole käsittääkseni poistunut. Vaikka satoa ei tarvitse korjata, niin en uskaltaisi pajuja pellolla kasvattaa.

Lainaus käyttäjältä: Mark22 - 10.12.14 - klo:13:20

Eli selkeällä suomella, löytyy suurin osa noin (n.30ha) 8 vuotta  vanhaa nurmea jota täydennetty kerran.
 Miten näiden lohkojen uusiminen?
Saiko näitä kyntää ja jatkaa nurmelta nurmelle aatetta?
Kaikkinees 100% alasta on nurmella...

Siis pitää olla viljelykasvina joku muu kuin nurmi tai laidun eli ei saa uudistaa nurmelle edes kyntämällä. Järkevin vaihtoehto lienee tuorevilja mutta muitakin on kuten hömppäheinät ja riistapelto. Näin olen ainakin ymmärtänyt.

Lienee merkitystä sillä mitä Mark kyseli. Mä ymmärsin että "hyväksyy" jo nurmen muuttumisen "pysyväksi". Näitähän kait saa viljellä kuten Suomessa on totuttu nurmea viljelemään eli käyttämään lannoitteita, kasvinsuojeluaineita lisäksi uusimaan nurmesta nurmeen välillä muokatenkin. Jos mä nyt oikein olen ymmärtänyt. Tämän päivän maastullis oli että luonnonhoitopellon nurmi olis tulevaisuudessa rinnastettavissa normi nurmeen laskettaessa pysyvän nurmen vuosia, joten pysyviä nurmia on tuloss rutosti lisää tai sitten joudutaan vaan ottamaan nämä ikihömpät viljelykiertoon

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.12.14 - klo:13:56

Lainaus käyttäjältä: Mark22 - 10.12.14 - klo:13:20

Eli selkeällä suomella, löytyy suurin osa noin (n.30ha) 8 vuotta  vanhaa nurmea jota täydennetty kerran.
 Miten näiden lohkojen uusiminen?
Saiko näitä kyntää ja jatkaa nurmelta nurmelle aatetta?
Kaikkinees 100% alasta on nurmella...

Siis pitää olla viljelykasvina joku muu kuin nurmi tai laidun eli ei saa uudistaa nurmelle edes kyntämällä. Järkevin vaihtoehto lienee tuorevilja mutta muitakin on kuten hömppäheinät ja riistapelto. Näin olen ainakin ymmärtänyt.

Lienee merkitystä sillä mitä Mark kyseli. Mä ymmärsin että "hyväksyy" jo nurmen muuttumisen "pysyväksi". Näitähän kait saa viljellä kuten Suomessa on totuttu nurmea viljelemään eli käyttämään lannoitteita, kasvinsuojeluaineita lisäksi uusimaan nurmesta nurmeen välillä muokatenkin. Jos mä nyt oikein olen ymmärtänyt. Tämän päivän maastullis oli että luonnonhoitopellon nurmi olis tulevaisuudessa rinnastettavissa normi nurmeen laskettaessa pysyvän nurmen vuosia, joten pysyviä nurmia on tuloss rutosti lisää tai sitten joudutaan vaan ottamaan nämä ikihömpät viljelykiertoon

Nurmella ovat olleet kaikki ja tulevat tulevaisuudessa pysymäänkin. Kysyin vaan että miten tämä vaikuttaa uudistamiseen,lannoitushan oli sallittu. Kaurat lehmille suoraan naapurilta.

Koska näyttä siltä, osa maataloustuottajista on lukutaidottomia on maastul julkaissut asiasta yksikertaisen kuvan. Tämä selvittää asian myös heille, joille luetun ymmärtäminen tuottaa hankaluuksia.

Tuosta puuttuu viellä se oleellinen, eli mennäänkö peruslohkojen vai kasvulohkojen mukaan?

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 10.12.14 - klo:13:54

miten sitten, kun puhutaan ettei sadonkorjuuvelvoitetta, niin vaaditaanko edelleen hyviä viljelytapoja ja täyttyykö ehto silloin jos sato on jätetty korjaamatta, mikäli siellä korjattavaa olisi?

muutenhan tää kuulostaa ihan hyvälle!

Täydentävien ehtojen hyvä viljelytapa ei ole käsittääkseni poistunut. Vaikka satoa ei tarvitse korjata, niin en uskaltaisi pajuja pellolla kasvattaa.

Täähän se mielenkiintoinen asia onkin? Riittääkö että mcconelilla tai vastaavalla himmelillä ajaa vuosittain kerran pari kesässään pellot.

Lainaus käyttäjältä: Valtteri - 10.12.14 - klo:14:36

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 10.12.14 - klo:13:54

miten sitten, kun puhutaan ettei sadonkorjuuvelvoitetta, niin vaaditaanko edelleen hyviä viljelytapoja ja täyttyykö ehto silloin jos sato on jätetty korjaamatta, mikäli siellä korjattavaa olisi?

muutenhan tää kuulostaa ihan hyvälle!

Täydentävien ehtojen hyvä viljelytapa ei ole käsittääkseni poistunut. Vaikka satoa ei tarvitse korjata, niin en uskaltaisi pajuja pellolla kasvattaa.

Täähän se mielenkiintoinen asia onkin? Riittääkö että mcconelilla tai vastaavalla himmelillä ajaa vuosittain kerran pari kesässään pellot.

Tämä taitaa olla asian ydin. Kuten ydinfyysikko asian ilmaisisi. Niittämällä tai murskaamalla pelto näyttää hyvälle. Eli viljelylle pellolle. Rajanveto on varmaan vaikeaa hyvän ja huonon viljelykäytännön välillä. Keskellä peltoa olevat pajut, männyt, koivut ovat hyviä merkkejä huonosta viljelytavasta.

mää tiesin, tai siis en tiennyt, mutta mut johdateltiin mcconnel kimppaan, jolle todella on käyttöä jatkossa!

Tuosta puuttuu viellä se oleellinen, eli mennäänkö peruslohkojen vai kasvulohkojen mukaan?

Eikös tää nyt sanottu jo suht alkuvaiheessa, että PERUSLOHKOJA tarkastellaan.

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 10.12.14 - klo:14:52

Tuosta puuttuu viellä se oleellinen, eli mennäänkö peruslohkojen vai kasvulohkojen mukaan?

Eikös tää nyt sanottu jo suht alkuvaiheessa, että PERUSLOHKOJA tarkastellaan.

Joo siinä nettilehden uutisessahan se jo oli, mutta onko tullut varmistusta viralliselta taholta? Ei sillä että tuo kasvulohkotasolla oikein toimisikaan.

Entäs jos peruslohko nro xxxxx on syntynyt yhdistämisen tai jakamisen tuloksena parin-kolmen viime vuoden aikana, mistäs se sitä yhdistämistä/jakamista aikaisempi historia otetaan?

Kenellä on velvollisuus luovuttaa viljelyhistoriatietoja jos lohkon viljelijä vaihtuu eikä uusi viljelijä tiedä varmasti mitä lohkolla on tehty edellisen haltijan toimesta 4-5 v sitten?

Mä olen antanu itteni ymmärtää, että jo vaikka aarin tvp-lohko tarkastelujaksolla katkaisee nurmen pysyvyyden..

Pitää väärentää vanhoihin visuihin viljavuosia ja ottaa sitten sakot "pimeän ja ilmaisen siemenviljan vastaanottamisesta"