Olitko kokoverhoseinänavetassa. Onko kokoverhoseinä kylmempi kuin esim 1,5m vai onko merkitystä leveässä navetassa? Mitä etua/ haittaa kokoseinänverhosta suomen ilmastossa? Harvoin lienee niin kuumaa että tarvis sen vuoksi kokonaan seinän olla auki, kylmyys ja veto ehkä suurempaa?

Lainaus käyttäjältä: apilas - 10.11.08 - klo:21:25

Lainaus käyttäjältä: apemies - 10.11.08 - klo:21:18

Lainaus käyttäjältä: apilas - 10.11.08 - klo:21:05

Lainaus käyttäjältä: apemies - 10.11.08 - klo:20:47

Lainaus käyttäjältä: apilas - 10.11.08 - klo:20:25

betoni helvettejä missei muu lisäänny kuin laina ja työmäärä

***Mun on aina ollut vaikea käsittää miksi seinän materiaali ratkaisee joidenkin mielestä hankkeen kannattavuuden. Suhteellisen pieni merkitys kokonaisuuden kannalta.

täähän on kustannus kysemys kun lisätään kuluja ilman vatkaamisella

***Edelleen on oleellisempaa millä se vatkaaminen maksetaan. Jos hankkeen kannattavuuden ratkaisee ilmanvaihdon kustannus, olis koko hanke kannattanut jättää tekemättä.

Mitä tulee ääneen ja ilman raikkauteen, niin ne toki puoltavat toisentyyppistä ratkaisua.

onko koskaan harmittanut kun ei tullut verhoseiniä

 

Apemies on periatteiden mies ...

***Oman mielipiteen vapaus kai apemiehelläkin?

Onko kellään villiä arvausta miten kauan verhot kestää Suomen kosteusolosuhteissa?

Lainaus käyttäjältä: lappalainen - 10.11.08 - klo:21:46

Lainaus käyttäjältä: apilas - 10.11.08 - klo:21:25

Lainaus käyttäjältä: apemies - 10.11.08 - klo:21:18

Lainaus käyttäjältä: apilas - 10.11.08 - klo:21:05

Lainaus käyttäjältä: apemies - 10.11.08 - klo:20:47

Lainaus käyttäjältä: apilas - 10.11.08 - klo:20:25

betoni helvettejä missei muu lisäänny kuin laina ja työmäärä

***Mun on aina ollut vaikea käsittää miksi seinän materiaali ratkaisee joidenkin mielestä hankkeen kannattavuuden. Suhteellisen pieni merkitys kokonaisuuden kannalta.

täähän on kustannus kysemys kun lisätään kuluja ilman vatkaamisella

***Edelleen on oleellisempaa millä se vatkaaminen maksetaan. Jos hankkeen kannattavuuden ratkaisee ilmanvaihdon kustannus, olis koko hanke kannattanut jättää tekemättä.

Mitä tulee ääneen ja ilman raikkauteen, niin ne toki puoltavat toisentyyppistä ratkaisua.

onko koskaan harmittanut kun ei tullut verhoseiniä

ei varmaan näissä verhoseinä navetoissa naurata ku pakkasta pariki viikkoa alle 30- mahtaa roboteista jäätyä vesi ja maitojärjestelmä ,ei ihan pienillä lämmittimillä tai puhaltimilla pysy lämmöt + puolella

Olen ollut töissä päivän verhioseinänavetassa yli 30 asteen pakkasella. Navetan täyttöaste oli sillä hetkellä abaut 65% eikä ollut mitään ongelmia ainakaan lanatakoneiden, veden, robotin kanssa koska navetan puolella  oli lämpö reilusti plussan puolella. Seinien vieressä oli kyllä kylmempää mut siellä ei kylmä haittaa kun kylmäädestä kärsiviä laitteita ei kannata sinne laitta.

 Ps verhot oli muuten kinni

 
 

miksi virossa lykätään talvella olkipaaleja verhoseinää vasten vaikka sielä paljo lauhempaa ku täälä

te]

***Mun on aina ollut vaikea käsittää miksi seinän materiaali ratkaisee joidenkin mielestä hankkeen kannattavuuden. Suhteellisen pieni merkitys kokonaisuuden kannalta.
[/quote]

täähän on kustannus kysemys kun lisätään kuluja ilman vatkaamisella
[/quote]

***Edelleen on oleellisempaa millä se vatkaaminen maksetaan. Jos hankkeen kannattavuuden ratkaisee ilmanvaihdon kustannus, olis koko hanke kannattanut jättää tekemättä.

Mitä tulee ääneen ja ilman raikkauteen, niin ne toki puoltavat toisentyyppistä ratkaisua.
[/quote]

onko koskaan harmittanut kun ei tullut verhoseiniä
[/quote]
ei varmaan näissä verhoseinä navetoissa naurata ku pakkasta pariki viikkoa alle 30- mahtaa roboteista jäätyä vesi ja maitojärjestelmä ,ei ihan pienillä lämmittimillä tai puhaltimilla pysy lämmöt + puolella
[/quote]

Olen ollut töissä päivän verhioseinänavetassa yli 30 asteen pakkasella. Navetan täyttöaste oli sillä hetkellä abaut 65% eikä ollut mitään ongelmia ainakaan lanatakoneiden, veden, robotin kanssa koska navetan puolella  oli lämpö reilusti plussan puolella. Seinien vieressä oli kyllä kylmempää mut siellä ei kylmä haittaa kun kylmäädestä kärsiviä laitteita ei kannata sinne laitta.

 Ps verhot oli muuten kinni

 Vanhempana lypsäjänä muistan talven 1987, kun pakkanen painui kuudeksi viikoksi -35 celsiukseen. Säilörehu jäätyi tornin seiniin kiinni. Helmikuun loppupuolella oli aika työ irrottaa äpylilaumalle virtasta. Kaikki paikat olivat jäässä. Suuri työ oli pitää vesijohdot sulana, vaikka navetassa ei ollut verhoseiniä, jotka päästänevät kolkkoa ilmaa sisään paremmin kuin kolminkertainen sementtitiiliseinä.  Toivottavasti sellaisia kelejä ei satu koskaan verhoseinänavettoihin. Betoniseinäisten ja yläphjaltaan eristettyjen rakennusten kanssa pärjää, vaikka olisi vapaa ilmanvaihto. Niissä toimii jopa toisenvärinen robotti kuin se, joka ei ole sininen.
 
 
[/quote]

87 vuosi ei minultakaan hevillä unohdu. Isällä  ja minulla  kuumetta yli 38 astetta ja ulkona ajoittain  vielä kylmemnmpää. Säilörehu tehty tuoreena ja melkosen jäässä. Rehuleikkuri hajosi ja oli korjauskelvoton , etukuormintraktori korjaamolla  ja 90 päätä ruokittavana. Meillä ei 87 jäätynyt yhtään vesikuppia eikä muutenkaan veden kanssa ollut mitään ongelmia.

 Kyllä kanadassakin pärjätään verhioseinänavetoissa vaikka ulkona kylmää . Miks ei suomessa??

Ennen Laihialla vietiin kuume potilaita sairaalassa huoneesta toiseen että huoneet lämpiäis. Nykyään ei mitään enään keksitä noin nerokasta vaan pitää olla kaiken maailman lämmittimet.

alle 100 lehmän uusia navetoita ei kannata rakentaa. laajennukset eri juttu.

Aina on hyvä rakentaa. Paitsi ulkona räntäsateessa

te]

 Vanhempana lypsäjänä muistan talven 1987, kun pakkanen painui kuudeksi viikoksi -35 celsiukseen. Säilörehu jäätyi tornin seiniin kiinni. Helmikuun loppupuolella oli aika työ irrottaa äpylilaumalle virtasta. Kaikki paikat olivat jäässä. Suuri työ oli pitää vesijohdot sulana, vaikka navetassa ei ollut verhoseiniä, jotka päästänevät kolkkoa ilmaa sisään paremmin kuin kolminkertainen sementtitiiliseinä.  Toivottavasti sellaisia kelejä ei satu koskaan verhoseinänavettoihin. Betoniseinäisten ja yläphjaltaan eristettyjen rakennusten kanssa pärjää, vaikka olisi vapaa ilmanvaihto. Niissä toimii jopa toisenvärinen robotti kuin se, joka ei ole sininen.

Muistan myös tuon talven. Kovaa aikaa. Siltikään en jaksa ymmärtää, miksi eläinrakennus pitäisi rakentaa sen once in a lifetime-kelin takia, tai edes talvien kylmimmän kelin mukaan.

Kaikkea pitää aina katsella kriittisesti ja siltä kannalta, että mitä se mahdollistaa ja mitkä ovat haitat. Verhoseinillä saadaan Ojalan opin mukainen ylivoimainen ilmanvaihto ja nopea reagointi syksyn ja kevään suuriin lämmönvaihteluihin. Haittapuolena on se tosiasia, että kylmille viikoille talvella on oltava oma toimintasuunnitelmansa. Omasta näkökulmasta hyödyt pesee haitat 6-0, mutta aina voi olla eri mieltä.

Ai niin. Meillä sitä verhoseinää on jotain 500 neliöö. Jos se ei pelitä, peitetään vaikka paroc-elementeillä. Ei maksa paljoa ja voi poistaa kun lämpenee. Betonia ei voi.

Minusta eläinrakennus nyt vaan tehdään niille eläimille ja suunnittelulla rakennellaan työkalut eri rutiinien hoitoon. Sillä voitaisiin vaikuttaa myös eri vaihtoehtoihin tulevaisuudessa, mutta moniko robottilypsäjä miettii sitä mihin se lypsyasema sijoitettaisiin tarpeen vaatiessa tai miten rehunjako hoidetaan, jos karjakoko nelinkertaistuu tai ruokinta järjestyisi esimerkiksi tilan ulkopuolelta. Se betonihelvetti vaan on sellainen yleisnimitys niille yhden ainoan menetelmän yksiköille, jossa kaikki muutokset edellyttää vähintään timanttilaikkaa ja rammeria.

Minusta eläinrakennus nyt vaan tehdään niille eläimille ja suunnittelulla rakennellaan työkalut eri rutiinien hoitoon. Sillä voitaisiin vaikuttaa myös eri vaihtoehtoihin tulevaisuudessa, mutta moniko robottilypsäjä miettii sitä mihin se lypsyasema sijoitettaisiin tarpeen vaatiessa tai miten rehunjako hoidetaan, jos karjakoko nelinkertaistuu tai ruokinta järjestyisi esimerkiksi tilan ulkopuolelta. Se betonihelvetti vaan on sellainen yleisnimitys niille yhden ainoan menetelmän yksiköille, jossa kaikki muutokset edellyttää vähintään timanttilaikkaa ja rammeria.
[/quote]

Yli 5 vuatta vanhoolle petonki navetoolle yhteenen nimittäjä kuuluus olla rotyyli!

Teutsin ymmärsi yskän ei kannata rakentaa valamiiksi liian pientä yksikköä.

Lainaus käyttäjältä: henriksson - 11.11.08 - klo:17:41

te]

 Vanhempana lypsäjänä muistan talven 1987, kun pakkanen painui kuudeksi viikoksi -35 celsiukseen. Säilörehu jäätyi tornin seiniin kiinni. Helmikuun loppupuolella oli aika työ irrottaa äpylilaumalle virtasta. Kaikki paikat olivat jäässä. Suuri työ oli pitää vesijohdot sulana, vaikka navetassa ei ollut verhoseiniä, jotka päästänevät kolkkoa ilmaa sisään paremmin kuin kolminkertainen sementtitiiliseinä.  Toivottavasti sellaisia kelejä ei satu koskaan verhoseinänavettoihin. Betoniseinäisten ja yläphjaltaan eristettyjen rakennusten kanssa pärjää, vaikka olisi vapaa ilmanvaihto. Niissä toimii jopa toisenvärinen robotti kuin se, joka ei ole sininen.

Muistan myös tuon talven. Kovaa aikaa. Siltikään en jaksa ymmärtää, miksi eläinrakennus pitäisi rakentaa sen once in a lifetime-kelin takia, tai edes talvien kylmimmän kelin mukaan.

Kaikkea pitää aina katsella kriittisesti ja siltä kannalta, että mitä se mahdollistaa ja mitkä ovat haitat. Verhoseinillä saadaan Ojalan opin mukainen ylivoimainen ilmanvaihto ja nopea reagointi syksyn ja kevään suuriin lämmönvaihteluihin. Haittapuolena on se tosiasia, että kylmille viikoille talvella on oltava oma toimintasuunnitelmansa. Omasta näkökulmasta hyödyt pesee haitat 6-0, mutta aina voi olla eri mieltä.

Ai niin. Meillä sitä verhoseinää on jotain 500 neliöö. Jos se ei pelitä, peitetään vaikka paroc-elementeillä. Ei maksa paljoa ja voi poistaa kun lämpenee. Betonia ei voi.

Minusta eläinrakennus nyt vaan tehdään niille eläimille ja suunnittelulla rakennellaan työkalut eri rutiinien hoitoon. Sillä voitaisiin vaikuttaa myös eri vaihtoehtoihin tulevaisuudessa, mutta moniko robottilypsäjä miettii sitä mihin se lypsyasema sijoitettaisiin tarpeen vaatiessa tai miten rehunjako hoidetaan, jos karjakoko nelinkertaistuu tai ruokinta järjestyisi esimerkiksi tilan ulkopuolelta. Se betonihelvetti vaan on sellainen yleisnimitys niille yhden ainoan menetelmän yksiköille, jossa kaikki muutokset edellyttää vähintään timanttilaikkaa ja rammeria.

väitänpä että esim. 10 v päästä ei valmisteta enää lypsyasemia edes tosi suuriin navetoihin

väitänpä että esim. 10 v päästä ei valmisteta enää lypsyasemia edes tosi suuriin navetoihin

väitänpä että 10 v. päästä lypsyautomaatio näyttää aikalailla erilaiselta.....

Maatalous tukipolitiikassa voi tapahtua kymmenessä vuodessa vaikka mitä kukatietää...

Teutsin ymmärsi yskän ei kannata rakentaa valamiiksi liian pientä yksikköä.

Kannattaa ottaa huomioon lähtötilanne, 20 lehmästä 100 on aika iso muutos ja vaatii hieman erilaisia liikkeenjohdollisia kykyjä. Korkojen osuus liikevaihdosta nousee tähtiin ja maksuvalmiusongelmat ovat ovella koputtelemassa. Pitää olla melkonen seppä, että ongelmat välttää. Liian nopea kasvu ei ole oikotie onneen, kuten viimeaikoina on valitettavasti käynyt ilmi.