Minkälaisia kokemuksia ja mielipiteitä raatilaisilla on kylmästä navetasta lypsäville? Aihetta on sivuttu jossain keskustelussa, mutta ei mitenkään runsaasti. Millaisia pohjaratkaisuja on, kuinka usein tyhjennetään, millainen asema... kaikki ko. asiaan liittyvä kiinnostaa.

Kymmenen vuotta sitten ministeriö yritti sitä läpi lyödä, koepihatoita olivat kaikki mitä ehdittiin tehdä. Myöhemmin ei ole asiasta puhuttu, toivotaan ettei tarvii enää puhuakaan...Ne joita tiedän tehdyn, ovat kaikki lopettaneet koko karjanpidon tai sitten ovat muutaman vuoden myöhemmin tehneet NAVETAN ja jättäneet sen kylmän hiehoille.

Lehmä määrän kasvaessa tahtoo töitä tulla liika , muutamalla asiakkaalla on kylmäpihatto käytössä , hyvin tehdyt toimivat .

Lehmä määrän kasvaessa tahtoo töitä tulla liika , muutamalla asiakkaalla on kylmäpihatto käytössä , hyvin tehdyt toimivat .

Miten ne hyvin tehdyt on tehty? Varmaan max jotain 60 lehmää

Reilu kymmenen vuotta on ollut käytössä vanhan parsinavetan jatkeeksi rakennettu kylmäpihatto. Paska lykätään joka toinen päivä traktorilla ulos. joka alkaa kyllästyttää. Näin lauhoina vuosina voisi jokin automatiikakin jo toimia. Lehmät lypsetään parsinavetan puolella johon on suunniteltu lypsyasemaa. Mitään ongelmia ei sen takia ole ollut että pihatossa on kylmä. Lehmät ovat pysyneet hyvin terveenä.

Brusaby:ssä on ollut kylmäpihatto yli 40vuotta.

Rakentaako kukaan (kustannustietoinen) muuta kuin verhoseinä pihattoja lypsylehmille nykyään? Eikös ne luokitella kylmäpihatoksi... Katso tuo topic Pitkärannasta ja Rodenburgista ja tutustu heidän suunnittelemiin navetoihin. (www.cowhomes.com) On toki paljon muitakin. Etelässä paljon navetoita, joissa on pihatto-osa on kylmä ja vanha lämmin navetta muutettu lypsyasemaksi. Raappa lannanpoisto suurimassa osassa. Kovimpina pakkaspäivinä raappoja ei käytetä. Vai tarkoitatko kuivikepohja systeemejä?

Kaikenlaiset kiinnostaa vielä tässä vaiheessa, ehkä kuivikepohja enemmän. Tuollaista juuri mietitty, että asema vanhaan, ruokinta ja oleskelu uuteen.

Emolehmille kuivikepohjainen menettelee jos vain pahnoja saa tarpeeksi ja niitä tarvitaan paljon , mutta lypsylehmien kohdalla harkitsisin  . Lanta määrä on lypsylehmillä huomattavasti suurempi kuin emoilla.

Emolehmille kuivikepohjainen menettelee jos vain pahnoja saa tarpeeksi ja niitä tarvitaan paljon , mutta lypsylehmien kohdalla harkitsisin  . Lanta määrä on lypsylehmillä huomattavasti suurempi kuin emoilla.

Tälläisinä vuosina ymmärtää taas lietenavetan arvon. Kuivan oljen saanti aikas tiukassa meillä päin ja turve taitaa loppua viimestään keväällä ja senkin hinta noussut aika kovasti. Jos on hirvee hinku rakentaa kylmäpihattoa niin mielestäni kuivikkeen käyttö pitää minimoida. Eli parret ja paskakäytävän tyhjennysmahdollisuus lietekaivoon. Eli onnistuisko jotenkin et sulan maan aikaan raapat/traktori tyhjentää lietekaivoon ja jäiseen aikaan sitten tyhjennys traktorilla ja lannat tällöin kuivalantalaan. Lietteen edut muutenkin aika hyvät, nurmeen multaus ja lisätuet yms.

Kuivalanta on tarkkaan ajateltuna aika paska juttu. Se vaatii kuivikkeeksi olkea ja turvetta(maksaa), se vaatii koneet kuivikkeen levitykseen(kallista), lannan käsittely "manuaalisempaa"(vie aikaa) vaatii isommat säilytystilat(maksaa ja vie tilaa), mielestäni lantala vaatii kunnolla toimiakseen nesteen erotuksen(tällöin sulla on levitettävänä sekä neste että kuivaaine=kaksinkertainen levityskalusto=maksaa) Ja kaiken lisäksi käyttöominaisuudet heikommat. Ainut plussa verrattuna lietteeseen on mahdollisen tilapäisen varastoinnin halpuus patterissa. 

Kyllä mun asiakkaat valitti sitä, että kylmäpihatossa lämpötilaerot rassaa ihmistä, kun siirrytään kosteista lypsyolosuhteista kylmän puolelle. Pitäs aina olla laittamassa lämpöhaalaria päälle yms.

Pakkasilla meillä minä olin lämpöhaalarissa kylmäpihaton puolella ja vaimo kevyemmin puettuna lypsyasemalla (vanhaan parsinavettaan sijoitettu).
Minusta kylmäpihatto vanhan parsinavetan kylkeen rakennettuna, lypsyasema vanhalle puolelle tehtynä toimi hyvin. Makuuparsipihatto, pari kertaa viikossa traktorin etukauhalla paskat pihalle ja ruokapöydältä paalisilppurilla turpeen tai pehkun puhallus elukoitten oleskelualueille. Kolmen ja puolen metrin ruokintapöydästä tein neljä ja puoli metriä leveän, mikä on miust ihan kiva, mahtuu traktorilla pörräämään..
Kymmenkunta vuotta lypsyteltiin, kunnekka laiskuus iski. Kolomisen kertaa kerettiin sijoitukset tienata takas ennekuin siirryttiin emoloihin..
Kylömäpihatto käyp sitten suoraan emoloillekkii.. eiku toisesta ovesta lypsylehmät pihalle ja toisesta emot tilalle..

Suomessa kannattaa homma suunnitella niin, että se toimii, vaikka olisi pakkasta viisikymmentä astetta ....

jos itte lypsylehmiä ottaisin niin se olisi ehdottomasti kylmäpihatto jo pelkästään kustannuksien taki onhan se vähä helvetin paljon halvempi tehä
kuivikkeiden kerääminen ei ole ongelma jos vaan tiloja mitkä antaa kerätä viime syksykin oli vielä kohtalaisen hyvä pahnasyksy

Tänävuonna pahnoista taitaa tulla pulaa .