Puolen sivun ilmoitksessa ei luvattu makkaraa. kahvia, pullaa eikä jugurttia

  Puolen sivun ilmoitksessa ei luvattu makkaraa. kahvia, pullaa eikä jugurttia

  niistä kamaramakkaroista niin ole väliksi.

  Puolen sivun ilmoitksessa ei luvattu makkaraa. kahvia, pullaa eikä jugurttia

*** voi paukkula silti saapua paikalle. Ei tarvi nälissään kotiin lähteä. ;-)

Lainaus käyttäjältä: paukkula - 13.12.14 - klo:23:15

  Puolen sivun ilmoitksessa ei luvattu makkaraa. kahvia, pullaa eikä jugurttia

*** voi paukkula silti saapua paikalle. Ei tarvi nälissään kotiin lähteä. ;-)

Kiitos !

 Yritän ajella- 58 minuutttia siinä mennee. Ajattelin hakea kuitenkin oppia eihän sitä tiedä vaikka vielä olis viidennessä navettaprojektissa mukana.  Pari paikkaa olen mielessäni löytänyt johon voisi" ainakin unissaan" suuremmankin navetan tehdä.

 
 Ei yhteisnavetta-ajatus aivan uusi ajatus ole. V 1961-63 E-P maanviljelysseuran pj  Orisberin kartanon isäntä Lars Björgenheim toi meille neuvojille
 toimihenkilöpäivillä  ajatuksen että pitääs kyliin tehdä yhteisnavetoita. Ei se kuitenkaan sytyttänyt maakunnan väkeä sillä E-P lle ei sellaista syntynyt - naapurimaakuntttaan kai tuli yksi.
Omalle tilalle Lars teki pihaton  - minkälaisen siitä minulla ei ole tietoa.

Seuraava steppi on sitten varmaan siinä, että maitoo lähtee noin aluksi 20 tn/vrk?

Noilla määrillä ei kannata ajaa tankkiautolla, vaan purkkirekalla. Robotin tai lypsyaseman jatkeeksi vain pastorointilaite ja purkituslinja. 600 lehmää muuttuu helposti 1500 lehmän liikevaihdoksi ilman ulkoisvaikutuksia.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 12.12.14 - klo:17:12

Seuraava steppi on sitten varmaan siinä, että maitoo lähtee noin aluksi 20 tn/vrk?

Noilla määrillä ei kannata ajaa tankkiautolla, vaan purkkirekalla. Robotin tai lypsyaseman jatkeeksi vain pastorointilaite ja purkituslinja. 600 lehmää muuttuu helposti 1500 lehmän liikevaihdoksi ilman ulkoisvaikutuksia.

mielenkiintoinen ajatus. Noin on varmaan maailmalla. Miten tuommoisen markkinointi, olisko se miten haastavaa, että kaikki purkit päätys kuluttajalle asti?

 
 Ei yhteisnavetta-ajatus aivan uusi ajatus ole. V 1961-63 E-P maanviljelysseuran pj  Orisberin kartanon isäntä Lars Björgenheim toi meille neuvojille
 toimihenkilöpäivillä  ajatuksen että pitääs kyliin tehdä yhteisnavetoita. Ei se kuitenkaan sytyttänyt maakunnan väkeä sillä E-P lle ei sellaista syntynyt - naapurimaakuntttaan kai tuli yksi.
Omalle tilalle Lars teki pihaton  - minkälaisen siitä minulla ei ole tietoa.

                                                                                                                                              Käytännossä Larssin yhteisnavetta idea toteutui vuosien saatossa siten että kyläkuntiin on tullut suurempia navetoita ja lopettaneiden lehmät ovat siellä.Omassa kyläkunnssamme  oli parikymmentä meijeriin lähettäviä. Jo parikymmentä vuotta ne maidot on tullut  meidän pihatosta.

Pitäskö se puolelta päevää pitii  agro miitti siinä rahankiskonta vehkeen luona? 

Kaakana on, olisi kyllä mielenkiintoinen roikkua apemiehen hihassa ja tehdä kierros lehmän kasvun mukaan vasikasta lypsylehmäksi ja tentata kaikkea
Vaan taitaa apemiehellä olla sitä hihasta nykijää avajaisissa kuitenkin riittämiin

Jos ei suurempia muuttujia niin iliman muuta, toki naamiointi ettei kukan tunne 

Pitäskö se puolelta päevää pitii  agro miitti siinä rahankiskonta vehkeen luona? 

Tunnuksena glögipullo ja paita tursuaa pois housuista ??

Noilla määrillä ei kannata ajaa tankkiautolla, vaan purkkirekalla. Robotin tai lypsyaseman jatkeeksi vain pastorointilaite ja purkituslinja. 600 lehmää muuttuu helposti 1500 lehmän liikevaihdoksi ilman ulkoisvaikutuksia.
[/quote]
mielenkiintoinen ajatus. Noin on varmaan maailmalla. Miten tuommoisen markkinointi, olisko se miten haastavaa, että kaikki purkit päätys kuluttajalle asti?
[/quote]
Tarina Saksasta. Tuottajalla on sopimus Edekan kanssa paikallismaidon markkinoinnista. Tuottaja pussittaa maidot omassa meijerissään, joka on toisella puolella tietä kuin navetta. ks. video http://www.handelsblatt.com/unternehmen/handel-dienstleister/lebensmittel-mogelpackungen-das-geschaeft-mit-dem-heimatgefuehl/7639576.html
Paikallistuotteilla on oma osastonsa. Hintoja pidetään n. 50 % korkeammalla kuin mitä on ilman paikallisimagoa. Maidon osalta hinnoittelua haittaa se, että mentäessä yli 99 snt/litra maito jää hyllyyn.

Lainaus käyttäjältä: paukkula - 13.12.14 - klo:23:15

  Puolen sivun ilmoitksessa ei luvattu makkaraa. kahvia, pullaa eikä jugurttia

*** voi paukkula silti saapua paikalle. Ei tarvi nälissään kotiin lähteä. ;-)

Täytäkkö Köntyksenkin vattan 

Ois mahtava päästä näkemään, matka on vaan pitkä ja illalla lasten kyläkoulun viimeinen joulujuhla. Joskus tullu apemiehen navetan nurkilla pyöräiltyä kun veli Seinejoella asuu ja entisessä Nurmoossa opettaa (vai yhdistyks ne).
Onnea ja menestystä, tässä on sitä bisnestä. Itsellä ei rohkeus bisneksen tekoon ole vielä riittänyt vaikka useampaan otteeseen onkin kosiskeltu. Eihän sitä häviä kun auton hinnan vuodessa.