Nykyisin paalataan (kohtuullisen) tyytyväisenä mchale 3 plussalla, mutta sullojan nielemiskykyyn odoteltu parannusta. Onko esim. tornadosta, john deere 990/göwelistä, (kronen jatkuvatoimisesta tai muusta haastamaan kokonaisuutena mchalen kiinteäkammioista taloudellisuudessa, tehokkuudessa ja ennen kaikkea KOKONAISUUDESSAAN... Siis minulla aito mielenkiinto muita vaihtoehtoja kohtaan, kun jo viitisen vuotta olen kerennyt odottelemaan isompaa sullojaa mchaleen... Ja muovisidontaan tottuneena siitä olisi vaikea enää luopua....

Paalinsiirtoon menevä aika tasoittaa mchalen heikompaa nielukykyä aika dramaattisesti.

Vai siis oliko toi yksikköpaalain? Sillon varmaa se welgeri vois olla parempi.

Paalaan kiinteäkammioisella kombilla... eikös nykyisin esim. noilla muillakin vaihtoehdoilla saada yhtä tiiviitä paaleja sillä erolla, että muuttuvakammioisella pystyisi tekemään kuivasta tavarasta isompia paaleja. kestävyys ja luotettavuus hieman pelottaa luotettavaan paalaimeen tottuneena...

Se isompi sulloja yleensä vaan mahdollistaa sen että paaleista saa tehtyä paljon löysempiä.
Kyllä mäkki nielee tavaraa kuhan terät terävät, karho kunnollinen ja sitä voimaa siinä veturissa.

Meillä on nykyisin teroitettu terät joka aamu, mikäli paalain kahdessa vuorossa. Näin ollen kyllä se halekin syö lähes riittävällä vauhdilla tavaraa, mutta etukarhotinta käytettäessä, tukkeentumistodennäköisyys ongelmaolosuhteissa on liian iso. Useampana vuonna tehdyt testit, joissa olen ajanut joka toisen karhon hiljaisella, ja joka toisen karhon nopealla vauhdilla ovat toistuvasti ennakkoluuloihini nähden tuottanut "väärän" käsityksen, eli paaliin mahtuu vähintään sama määrä rehua nopeasti ajaen. Mielestäni hyödyllisempää olisi muuttaa halen ohjelmaa (se onnistuu helposti) että se puristaa täyttä paalia muutaman ylimääräisen sekunnin, jotta paali nöyrtyy paremmin muotoonsa. Tästä olisi hyötyä etenkin, jos olisi tehokkaampi sulloja, kokonaisaika ja varisemistappiot jäisi silti pienemmiksi...

Mut entä käärijä? Ei mulla ainaskaan pysy käärijä peräs jos vähän aletaan vauhtia hakemaan niin miten se sillä suuremmalla sullojalla sitten?

Kyllä lisäteho on nykyään haettava isomman paalin kanssa. Itte en voi puhua kun kronen puolesta ja siinä ainakin menee suht sujuvasti kaksi karhoa yhdessä etukarhottimella kitaan jos ei keli ole mitenkään ihmeellinen. Voima raktorista usein loppuu ennen kun kone sanoutuu hommasta irti. Ittellä oli lainassa tää halvan mallin muutuvakammioinen eli tappi reikään tyylinen ja oli suht miellyttävä kokemus varsinkin jos tekisi pelkästään itselle. En tiedä oliko ohjelmassa viellä kompastuskohtaa mutta ainakin vanhemmassa mallissa mikä ittellä on omana kone ei tiputa paalia käärintäpöydältä jos käärintä on inansa kesken kun sidonta alkaa vaan odottaa että sidonta loppuu ja sitten vasta tiputtaa paalin pois. Tää halvemman mallin muuttuvakammioinen on huomattavasti nopeampi paalinsiirossa kuin aito muuttuvakammioinen. Itse koen että kokonaisuutena saat paremman koneen kronesta kuin mäkkäristä. Ainut iso miinus on mahdolliset kestävyysvajeet kronessa. Nekin tulee enemmin jos joutuu ajamaan mahdottomassa kelissä.

jos on muovisidonta, niin näkisin että pitää onnitella itseään, jos pysyy edes satunnaisesti halen käärinnän kannoilla (vakaa näkemys tällä hetkellä, että 500syötetyn paalin kokemuksella muovisidonnan kanssa ei tarvitse kuin 8 KIERROSTA muovia)... Siinä tapauksessa 20 tunnin vauhti olisi 1000 paalia muovirullan vaihdot ja normaalit peltolohkon vaihdot mukaan lukien... Todellisuudessa meidän porukka ei viellä noihin tehoihin pääse lähellekään ennen kaikkea sullojan kapasiteetin takia (kannattaa huomata että 25 teräinen fusion 3 nieleen huonommin heinää, kuin vaikkapa fusion 1, jossa kammio alempana ja teriä kaksi vähemmän.... Meidän nykyinen paalausvauhti on traktorin käyttötuntimittarin mukaan eka sadossa 24,4 paalia ja koko kesä läpi laskien 20,6 paalia tunnissa (lukemaan kuuluu useita 40km siirtoajoja, huolto, traktorin lämmitys, jäähdytys yms) etukarhottimen kanssa. En olisi vakuuttunut olisiko kokonaistaloudellisessa mielessä varaa enää isontaa paalia, koska se on minulla ohjelmaa muuttamalla jo laitettu isommaksi tuo paalikoko mitä vakio hale tekee, eli halkaisia muovituksen jälkeen mitattuna 134cm keskimäärin... jos halkaisijaa isontaa, tulee riskiksi että riittääkö päätymuovi, koska muovisidonnalla 134cm paalilla voi vähentää sidontamuovia. Lisäksi vaivana on kronen vähintään 1€ isompi välirahan tarve/paali, jos vaihtaa esim kahden vuoden välein 16000 paalia ajettuna.... Minulla on elhon 7.6metrin perhonen ja saan sen etukarhottimella kerralla paaliin, ensi kesäksi olisi aikomus ostaa 8,2-9 metrinen takakone, jonka peltien avulla olisi tarkoitus ohjata karho noin 5,6 metrin levyiseksi, jolloin päisteajot vähenisivät... tuo leveys vaan kaipaa (varsinkin elholla) karhotettaessa sullojalta työntövoimaa (kun ei oteta teriä pois eestä)...

En oo tänävuonna laskenu sen enempää rehulla paalausvauhtia muutakuin yhden päivän tarkkaan jolloin ajettiin neljällä eri tilalla ja kolmen eri kunnan alueella 50ha ja 550 paalia 20h kokonaisaikana. Äkkiseltään laskien keskiarvot kuitenkin pyörii siellä 30-40 paalin tuntivauhdissa. Oljen paalauksessa syksyllä 2000 paalin keskiarvo oli 56 paalia tunnissa ja kaikki paalit jätettiin pareittain pellolle.

9m karhotin on käytössä ja kolmea karhoa vedetään yhteen 3.2-3.5m niittokoneitten jäljiltä.

Suuri harmi että mikään paremmalla sullojalla oleva kone ei ole vielä yltänyt mchalen luotettavuuteen
Oikeastaan ainoa fusionin heikkous on jälkeen jäänyt nielemiskyky, ja ehkä joittenkin mielestä paalikoko.

Et tule löytämään mchalea tehokkaampaa paalainta varsinkaan muovisidonnalla.

Mielestäni ainoa combi joka edes teoriassa voi pysyä mäkkärin vauhdissa on tuo uus welgeri mutta niistäkään ei varmasti hirveästi kokemuksia löydy (enkä tiedä siitäkään löytyykö siihen sitä muovisidontaa).

Suuri harmi että mikään paremmalla sullojalla oleva kone ei ole vielä yltänyt mchalen luotettavuuteen
Oikeastaan ainoa fusionin heikkous on jälkeen jäänyt nielemiskyky, ja ehkä joittenkin mielestä paalikoko.

Tuossa tärkeimmät miinukset, ei mikään kone ole täydellinen. Sitä en tiennyt, että paalikokoa saa ohjelmoitua sinne 135cm luokkaan.
Näiden ongelmien myöntäminen on monelle fanaatikolle mahdotonta.

Järkevää ja asiallista keskustelua ... Ei sitä paalikokoa virallisesti saa muutettua (muuta kuin plussassa1-10), mutta sen lisäksi verkotusviiveen pidentämisellä, jonka voi muuttaa minuutissa, voi isontaa paalikokoa... Halessa on helpompi isontaa paalikokoa, korjuutappioita isontamatta, koska se isompi rako ei ole alaspäin.... Aukaistavia rehukaappareita olen myös pohtinut, sillä nykyisellä silpulla kaikki kiinteäkammioisten rehunhukka on jo luokkaa, jolla rupeaa olemaan pieni merkitys kokonaisuudessa (jokainen sentti minkä voittaa paalia kohden on 100€=10000paalia kohden,2rehuyksikköä/paali--->2000€/vuosi/10000paalia....) Ja sit pitää muistaa että yksityiskohtia parantamalla, toimintaa hiomalla ja oikeilla kuskeilla ja motivaatiolla sekä konevalinnoilla lopulta kokonaisuus ratkaisee....

Tuo verkotuksen viiveen nostaminen vähentää loppurutistuksen voimakkuutta, että se lopullinen hyöty ei kuitenkaan ole mielestäni niin merkittävä.

En oo tänävuonna laskenu sen enempää rehulla paalausvauhtia muutakuin yhden päivän tarkkaan jolloin ajettiin neljällä eri tilalla ja kolmen eri kunnan alueella 50ha ja 550 paalia 20h kokonaisaikana. Äkkiseltään laskien keskiarvot kuitenkin pyörii siellä 30-40 paalin tuntivauhdissa. Oljen paalauksessa syksyllä 2000 paalin keskiarvo oli 56 paalia tunnissa ja kaikki paalit jätettiin pareittain pellolle.

9m karhotin on käytössä ja kolmea karhoa vedetään yhteen 3.2-3.5m niittokoneitten jäljiltä.

Kannattaa kokeilla et otat traktorin tunnit ylös siinä vaiheessa, kun aloitat laittamaan rehukoneita perään, ja stoppaat tunnit, kun rehut tehty... Jos yhtä paljon huonoja lohkoja ja siirtymisisä, kuin mulla niin se oletus mitä luulee rehunteossa menevän ja paljonko traktoriin tulee tunteja, niin se voi yllättää... Siis lähinnä jos haluu käyttää esim kannattavuuslaskentaa, niin yllättävän usein ilman oikeita faktoja tulee ajateltua liian positiivisesti...