Meillä on pelmalta ja raisiolta boluksia käytössä. Kalkki on meijerin normivalikoimaa. Meillä  annetaan kaikille lehmille kalkit ja yleisbolukset aina poikimisen yhteydessä. Tässä ei ole poikkeuksia, vaan eipä ole ollut halvaantuneitakaan. Ja jos kiima antaa odottaa tai valuttelee turhan pitkään poikimisen jälkeen laitetaan kiimabolukset. Sitten jos jostain syystä syönti nikottelee tulee koko repertuaari.
Vasikat saa n. puolivuotiaana kasvubolukset kun siirtyvät kylmäpihattoon ja siihen lisukkeena kivennäistä mutu tuntumalla.
Nyt on laskeskeltu, että ruokintahäiriöitä ei ole bolusten käyttöönoton jälkeen hoidettu kertaakaan, käytössä kaksi vuotta. Halvaantumisia ei lainkaan.  Taidetaan olla voiton  puolella ja työn menekkiä ainakin on säästetty.
Niin pellothan on meillä luomussa, joten korjataan tietenkin rehun puutteita.  Lehmiä n. 45, vähän vaihtelee. 

Meillä meni nyt upibolukset kaikille laitumelle pistetyille umppareille, ja täytyy sanoa että olivat kyllä terveemmän oloisia poikimisen aikaan. Ja hiehoille kanssa kasvu- tai umpiboluksia riippuen tiineyden kestosta, ja myös niillä on (yhtä pyögenestapausta lukuunottamatta  ) homma lähtenyt aika hyvin käyntiin. Noita pelman hedemällisyysboluksia pitää ehkä kokeilla joillekin hiljaisemmille. Lähes kaikki jossain vaiheessa tulee tiineeksi, mutta saisi tulla vähän nopeammin. Aika kalliita vain ovat, 20 euroa per käyttö

Kivennäisen/vitamiinin vaihto eurotradingin tavaraan tuntuu kyllä kanssa tehostaneen kiimakäytöstä, sitä että tarttuuko paremmin on vielä paha sanoa.

Kalliitahan nuo bolukset on, mutta tässäkin on pakko todeta, ettei sitä halpaa ja hyvää muuten saa kuin ostamalla erikseen ja vetämällä rautalangalla nippuun.
Tuotosmääriä en ole tuijotellut, mutta jos määrä ei vastaa minun odotusta ja karva on vähänkään huonoa  niin sitten laitetaan lisäboluksia vielä niille mitä on poikimisen yhteydessä saanut.
Suurin muutos, mitä elukoissa on huomattu tuli eteen, kun tein lehmänkaupat ja ostin täysluomutilalta hiehoja. Ne oli sellasia kuivakoita, haalean värisiä käppänöitä. Niille laitettiin kasvubolukset heti ja lisää poikiessa. Värit palasi karvaan ja luonnekin muuttui. Enään ei niitä joukosta erota. Eli bolusten teho on kyllä todistettu.

ite en ole noihin poluksiin tutustunna mutta onko noissa antolaitteissa eroja eli onko mahollista saada tuo polus sinne väärään paikkaan?   äkkinäinen muiten kuin pastojen antajana.                     pullojutuista luovuin jo vuosia sitten.

Olet kyllä mestari jos teet sen.. 

siis minkä?

siis minkä?

Boluksen väärään paikkaan kai. Ei se kyllä kovin herkästi henkitorveen eksy. Itse olen antanut varmaan satoja miten sattuu ilman yhtään ongelmaa. Ainoa minkä kanssa pitää olla vähän tarkempi, ovat jauheella täytetyt kalsiumbolukset. Ovat muuten kyllä hyviä ja halpoja, mutta jos se ei ole kunnolla annostimessa tai sitä ei saa tarpeeksi syvälle, niin lehmä voi purra sen rikki ja sitten hönkiä ikävästi kalkkipölyä muutenkin herkässä tilassa..

 Mitä tulee annostelijoihin, ainakin Raisiolla on sellainen kokonaan rosteria/alumiinia oleva parempi malli joka toimii 1 kädellä ja jossa sisällä oleva jousi pitää boluksen paikallaan. Ne annostimet joissa on erikseen toisella kädellä painettava mäntä, ja/tai joku herkästi irtoava kumitutti tms. pitämässä bolusta annostimen sisällä, ovat pajon harmittavampia käyttää.

Nimenomaan, bolus henkitorveen. Nyt on muutamalle todella pienellekin n.4kk ikäiselle annettu kasvubolus ja sekin meni nikottelematta. Kahta  ei uskallettu antaa, mutta yhden näkyy kestävän. 

Tuohon Antti-x:n tiedusteluun rehusta 50kg lypsävälle voisin todeta,tuskin sellaista rehua on jossa ravinteet riittää kyseiselle maitomäärälle,mutta ei ole kyllä väkirehuakaan todellisuudessa eikä myöskään bolusta.Jos boluksissa olisi kyseinen teho,niin silloin ne jotka eivät sitä niin paljon tarvitse,saisivat liikaa ja yliannos myöskään ei välttämättä ole hyväksi.Näihin ongelmiin vastaus löytyy kestävyydestä,joka luodaan poikimisen yhdeydessä ja sitä aiemmassa elämässä.Suomessa nyt ainoastaan se makaava lehmä on sairas tai ketotestillä todettu,mutta kyllä ongelmia voi olla muitakin.

eikös se alkukehitys määrää kuin elukka kestää sitten isompana?   jos oikein ruikku niin ei paljon parempi sitten vanhempanakaan.       itellä on yleensä noi heikommin kasvaneet lähtenä ensin teuraaks ja sitten vasta jalostukseen.

Tuohon Antti-x:n tiedusteluun rehusta 50kg lypsävälle voisin todeta,tuskin sellaista rehua on jossa ravinteet riittää kyseiselle maitomäärälle,mutta ei ole kyllä väkirehuakaan todellisuudessa eikä myöskään bolusta.Jos boluksissa olisi kyseinen teho,niin silloin ne jotka eivät sitä niin paljon tarvitse,saisivat liikaa ja yliannos myöskään ei välttämättä ole hyväksi.Näihin ongelmiin vastaus löytyy kestävyydestä,joka luodaan poikimisen yhdeydessä ja sitä aiemmassa elämässä.Suomessa nyt ainoastaan se makaava lehmä on sairas tai ketotestillä todettu,mutta kyllä ongelmia voi olla muitakin.

Mutta tuohon alleviivattuun mielestäni bolukset nimen omaan ovat hyviä. Kasvuboluksia hiehoille niin ei tarvitse laiduntavien hiehojen kivennäishuollosta stressata, umpibolukset lehmille kanssa laidunkaudella, ja ainakin teoriassa se umpibolus lisää lehmän saamaa vitamiini+hivenmäärää myös ekat 3kk lypsykaudella, eli juuri silloin kuin pitäisikin. Ja kalsiumblokuset annetaan kanssa poikimisen yhteydessä...

Nyt olisi myös boluksia heti vieroituksen jälkeen käytettäviksi.
http://www.suomenrehu.fi/no_cache/fi/rehut/naudanrehut/vasikat/erikoistuotteet/tuotekortti/?prodId=572

Minä oon yrittänyt  hoitaa ongelmat etukäteen ihan normaalilla kivennäisruokinnalla.  Kasvaville kalsiumvatia tarjolle ja umppareille appeeseen ja laitumelle omat kivennäiset.  Onhan noissa kivennäisissä muutakin kuin kalsiumia ja magnesiumia.  Ainakin toistaiseksi on toiminut hyvin eikä ole tarvinut hoitaa ruokinnallisia sairauksia.  Suuri osa ongelmista johtuu mun mielestä poikimista edeltävistä ongelmista ja tietenkin umpikauden ongelmista.  Lehmät kestää kyllä ketoosia kun aineenvaihdunta on "valmennettu" kuntoon.Meillä on boluksia ja pastoja vaikka kuinka kaapissa.  Alkaa päiväykset olla pitkänä 
Kalsiumia ei ole annettu pariin vuoteen poikimisien yhteydessä ja yksi halvaus on ollut  luonnostaan läskillä holsteinilla.

Up...

Miten labra määrittää palkokasvien osuuden rehunäytteestä? Aistinvaraisesti vai jotenkin muuten?

t. tyhmä

Up...

Miten labra määrittää palkokasvien osuuden rehunäytteestä? Aistinvaraisesti vai jotenkin muuten?

t. tyhmä

Arvoisa nimimerkki "Tyhmä"

Ilmeisesti määritys tehdään jotenkin kemiallisesti. Kalsiumin määrä on tähän hyvä mittari, eli mitä suurempi ca-pitoisuus, niin sitä enemmän palkokasveja. Sitä en tiedä miten tuo sitten arvataan jos kivennäismääritystä ei tehdä.

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 30.01.15 - klo:14:03

Up...

Miten labra määrittää palkokasvien osuuden rehunäytteestä? Aistinvaraisesti vai jotenkin muuten?

t. tyhmä

Arvoisa nimimerkki "Tyhmä"

Ilmeisesti määritys tehdään jotenkin kemiallisesti. Kalsiumin määrä on tähän hyvä mittari, eli mitä suurempi ca-pitoisuus, niin sitä enemmän palkokasveja. Sitä en tiedä miten tuo sitten arvataan jos kivennäismääritystä ei tehdä.

Arvoisa erityisasiantuntija. Hahmottelin jo päissäni kaaviota noiden suhteesta, excelissä asettuukin sitten pisteet nättiin jonoon. 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 30.01.15 - klo:14:10

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 30.01.15 - klo:14:03

Up...

Miten labra määrittää palkokasvien osuuden rehunäytteestä? Aistinvaraisesti vai jotenkin muuten?

t. tyhmä

Arvoisa nimimerkki "Tyhmä"

Ilmeisesti määritys tehdään jotenkin kemiallisesti. Kalsiumin määrä on tähän hyvä mittari, eli mitä suurempi ca-pitoisuus, niin sitä enemmän palkokasveja. Sitä en tiedä miten tuo sitten arvataan jos kivennäismääritystä ei tehdä.

Arvoisa erityisasiantuntija. Hahmottelin jo päissäni kaaviota noiden suhteesta, excelissä asettuukin sitten pisteet nättiin jonoon. 

Hienoa että titteli on kerrankin oikein. Huomaa että et ole kotoisin Koskelta^TL