Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.09.14 - klo:11:52

...Toisaalta, tuettomalla raivio-alalla lienee mahdollista viljellä ilman raportointia maataloushallinnolle; kasitonnarit ovat vieläkin herkemmässä silloin ?
-SS-

"Kaikki maatalousmaa on ilmoitettava", lukee jossain ehdoissa. Ja jos on peltoa - vaikka ilman ymp/lfa -kelpoisuuiksia eivätkä tilatukioikeudetkaan riitä, niin on silti viljeltävä ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Jos joltain alalta sellaisia nauttii, siis.

Petri

Seuraako tästä siis, että tilatarkastuksissa käydään myös metsät ja suot läpi ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: tampioo - 23.09.14 - klo:10:41

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 23.09.14 - klo:10:38

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.09.14 - klo:10:34

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 23.09.14 - klo:10:27

Rehuohra 95 €/t, vehnä 100 €/t. Kustannukset nousevat. Vientitarve 25 % sadosta.

Maatalouspolitiikkamme  (MTK+kepu) on karahtanut kiville.

Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, kehotettiin meitä ilmoittamaan kaikki mahdolliset peltoheitot tukien piiriin, uusia peltoja ei enää koskaan oteta mukaan.

Eipä mennyt kauaa, kun tundralla alkoi hillitön raivaaminen ja samanaikaisesti vinksahtaneella tukipolitiikalla kotieläintalous siirrettiin C-alueelle.  MTK hoiteli raiviot tukien piiriin. Samalla  MTK junttasi AB-alueen tukia alas.

Nyt meillä on peltoa pirusti liikaa ja vientitarve kova. Hinta romahtanut. MTK:n ja kepun aikaansaannos. 

MTK/kepu on perseestä ja syvältä!

Kasitonnarilla tulee vehnästä siis vielä 800 €/ha. Plus tuet 450 ? Eli kuinkapaljon sitä pitää oikein rahaa peltohehtaarilta tulla, että valitus lakkaisi ?

Ehkä rikastuminen hidastuu, mutta satotasojen voimakas nousu kompensoi tilannetta. Totta kai "ne harrastelijat, jotka jäävät neljään tonniin", joutuvat katsomaan peiliin.

Tai jotain.

-SS-

  8 tonniin ei pääse edes tissinkoittajat. Kesantomurskaajalla peltoon ,kun ei ylettänyt kynsille. Sato 0 tonnia.

Skännä pääsee kato Loimaalaine huippu viljelijä.

Nin, Loimaalla, Oripäässä, Alastarolla ym. läntisen Suomen alueella, sekä tietenkin Pohjois-Pohjanmaalla keskisadot kuuluvat olleen noin 7 tn/ha, Agronetissä ja varsinkin Murtolassa tehdyn pikaisen tutkmuksen mukaan. Suomessa täten ovat EU-alueen korkeimmat keskisadot Alankomaiden ohella. Eli nuo kasitonnarit eivät ole enää mikään harvinaisuus. Kaiken lisäksi, kun ne tulevat noin 120 - 130 kg N lannoitustasoilla, ei lannoituksestakaan voi olla kannattavuuden romahduttajaksi.

Kasvinsuojeluaineita neljään tautiruiskutukseen, kärkiryhmä lienee alle 50 euron /ha kuluilla, kun laitetaan 0.05 litraa kertaruiskutuksella.

Suomi päässee maailman viljamarkkinoiden suurten toimijoiden joukkoon. Kun satotasot vielä tuplaantuvat 20 v kuluessa.

...joku "neljän tonnin viljelijä" otti herneen nenäänsä    alkoi miinuksia pukkaamaan...vakavalla asialla ei saa näämmä ilakoida...

-SS-

 SS vaikutti aluksi ihan järkimieheltä, mutta miehen viimeaikaiset jutut jatkuvine kasitonnarihöpinöineen osoittavat, että äijähän on ihan täys pelle, tai sitten tahallaan vetää jutut ihan pellelinjalle.

Otetaan näistä agronetin satotasokehuskeluista aina vähintään se 2 tonnia pois, niin päästään lähemmäs aikuisten oikeasti toteutuneita satotasoja.  Hei haloo, se 5-6 tonniakin  hehtaarilta on ihan upea sato, varsinkin jos se saadaan oikeasti  ihan kaikilta hehtaareilta, eikä ole vain joku laskennallinen hehtaarisato joltain 0,3 ha:n alalta, kyllä niitä kasitonnareitakin varmasti jotkut saavat, mutta ne  on vain laskennallisia kasitonnareita, jotka on saatu joltain 0,3 - 0,5 hehtaarin alalta.

Jos viljatilojen tuet aletaan säätäämään sen mukaan, että "kaikki" saavat joka vuosi näitä kasitonnareita, niin silloinhan satku per hehtaari riittää joka iiikalle, ja vuokratkin voi tuplata.

Otetaan näistä agronetin satotasokehuskeluista aina vähintään se 2 tonnia pois, niin päästään lähemmäs aikuisten oikeasti toteutuneita satotasoja.  Hei haloo, se 5-6 tonniakin  hehtaarilta on ihan upea sato, varsinkin jos se saadaan oikeasti  ihan kaikilta hehtaareilta, eikä ole vain joku laskennallinen hehtaarisato joltain 0,3 ha:n alalta, kyllä niitä kasitonnareitakin varmasti jotkut saavat, mutta ne  on vain laskennallisia kasitonnareita, jotka on saatu joltain 0,3 - 0,5 hehtaarin alalta.

Hienoa, olet ymmärtänyt asian. Pienesti ajattelen että SS:lläkin saattaa olla hieman sarkastinen tausta satotasoissa. Kertoihan hän lukunsa perustuvan murtolassa ja agrossa ilmoitettuihin määriin.

Asiaan kun mennän, niin hyvin harvoin keskustellessa viljelijä pystyy oikeasti sanomaan paljonko viljaa hehtaarilta tuli, koska sitä ei mitenkään mitata, se perustuu täysin arvioon ja mutu-tuntumaan. Lisäksi pohojaalaaiset, nettikirjoittajat ja naapurin viljelijät lisäävät siihen vielä pienen varmuuskertoimen... Siinä sitä faktaa sitten on.

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 23.09.14 - klo:20:45

Otetaan näistä agronetin satotasokehuskeluista aina vähintään se 2 tonnia pois, niin päästään lähemmäs aikuisten oikeasti toteutuneita satotasoja.  Hei haloo, se 5-6 tonniakin  hehtaarilta on ihan upea sato, varsinkin jos se saadaan oikeasti  ihan kaikilta hehtaareilta, eikä ole vain joku laskennallinen hehtaarisato joltain 0,3 ha:n alalta, kyllä niitä kasitonnareitakin varmasti jotkut saavat, mutta ne  on vain laskennallisia kasitonnareita, jotka on saatu joltain 0,3 - 0,5 hehtaarin alalta.

Hienoa, olet ymmärtänyt asian. Pienesti ajattelen että SS:lläkin saattaa olla hieman sarkastinen tausta satotasoissa. Kertoihan hän lukunsa perustuvan murtolassa ja agrossa ilmoitettuihin määriin.

Asiaan kun mennän, niin hyvin harvoin keskustellessa viljelijä pystyy oikeasti sanomaan paljonko viljaa hehtaarilta tuli, koska sitä ei mitenkään mitata, se perustuu täysin arvioon ja mutu-tuntumaan. Lisäksi pohojaalaaiset, nettikirjoittajat ja naapurin viljelijät lisäävät siihen vielä pienen varmuuskertoimen... Siinä sitä faktaa sitten on.

todenperäisyys on samaa luokkaa ku terminaattorin puhuessa siskon miehen serkun perheen saamista sosialietuuksista

edelleeen tällä satasen hinnalla ei rikastu eikä ostele uusia koneita mutta hengissä pysyy hyvin jokainen osaa laskee mitä jää enempi ku on sen 200 ekee tonni ja nää tän vuoden huippusadot on järkyttävät ei niitä kukaan muu usko ku skänä ja jooseppi jos jää vaikka 500 enempi hehtaarilta sillo niin taas pukkaa 15t peltoo ja vallua ja nyykkärii pihaa

Maatalouden kehittämisen suuri este on järjettömät ympäristöehdot, jonka takana on pitkälti ollut vihreät ja osin kepulaiset ympäristöministerit. Toinen hidaste on järjetön byrokratia.

 Nyt, kun ympäristöministerikin on kokoomuslainen ja vielä Stumpin kaveri ja maatalousministeri panee byrokraatit aisoihin, ei enää pitäisi puhua ongelmien kärjistymisestä, vai onko niin, että kokoomusta kannattavat viljelijät ovat niitä, jotka jostakin syystä eivät mahdu Kepuun ja jos vanhoja muistellaan, on persujen edeltäjätkin niitä, mitkä eivät aikanaan Maalaisliittoon mahtuneet.

Maatalouden kehittämisen suuri este on järjettömät ympäristöehdot, jonka takana on pitkälti ollut vihreät ja osin kepulaiset ympäristöministerit. Toinen hidaste on järjetön byrokratia.

 Nyt, kun ympäristöministerikin on kokoomuslainen ja vielä Stumpin kaveri ja maatalousministeri panee byrokraatit aisoihin, ei enää pitäisi puhua ongelmien kärjistymisestä, vai onko niin, että kokoomusta kannattavat viljelijät ovat niitä, jotka jostakin syystä eivät mahdu Kepuun ja jos vanhoja muistellaan, on persujen edeltäjätkin niitä, mitkä eivät aikanaan Maalaisliittoon mahtuneet.

naapurin viljelijät lisäävät siihen vielä pienen varmuuskertoimen... Siinä sitä faktaa sitten on.

No joo, voin valottaa hieman asiaa.

Jokaisesta kuivauserästä otan talteen lajiketiedon, lohkon (lohkot), kuivaustunnit, katkaisulämpötilan, erän painon ja hehtolitrapainon.

Erän paino määritellään laskemalla ensin tyhjien kennojen tilavuus. Kansi on 11 hehtoa ja yksi kylmäkenno on 34,6 hehtoa. Kylmän kennon jaan neljänneksiin kahden poikkitangon ja keskiviivan avulla. Jälkimmäinen on helppo määritellä sivupellin pokkauksen mukaan. Viljan korkeus osuu suurimmassa osassa eriä aika lailla näiden neljän tason kohdalle. Jos on epäselvää, niin pyöristän aina alaspäin. Sitten kun tyhjän osuus on laskettu, niin se tietysti vähennetään koneiston kokonaistilavuudesta. Hehtolitrapainon mittaan litran mitalla ja näyte otetaan koneistosta siiloon purettaessa. Litran näytteen paino mitataan mammalta takavarikoidulla digitaalisella keittiövaa'alla. Tämän jälkeen meillä onkin edellytykset laskea erän paino.

Tämä erien raportointi työllistää ihan vitusti ja isu on aivan tuskastunut tähän nysväämiseen. Tämä on kuitenkin ainoa tapa päästä selville, mitä pellosta lähtenyt irti.

Sitten voidaan keskustella siitä, että mitä pinta-aloja käytetään hehtaarisadon ilmoittamisessa. Minä käytän EU:n digitoimia pinta-aloja. Nehän ovat siinä mielessä perseellään, että sisältävät reunaojia, kivikareja yms. todellista pinta-alaa vähentäviä tekijöitä. Mielestäni voitaisiin käyttää myös Rapid alaa, joka kertoisi kylvetyn alan. Se ehkä olisi totuudenmukaisempi, mutta tuo ensin mainittu tapa ei ainakaan liioittele satotasoja. Eli 5300kg/ha kauralta saattaisi ihan hyvin olla 5500kg/ha toisella laskentatavalla ilmaistuna.

Palatakseni vielä hehtolitrapainon määrittämiseen, niin olen huomannut, että laskemani hehtopaino on yleensä hiukan alakanttiin siitä, mitä Raisio kuormasta mittaa. Pahin heitto on ollut kauralla. Tänäkin vuonna omat mittaukset 58-59, mutta Nokialla ja Raumalla 60. Tästäkin tulee jo keskisadon laskentaan virhettä.

Tämä on meikäläisen tapa laskea satotasot ja mielestäni hallussani olevilla menetelmillä on vaikea päästä parempaan tarkkuuteen. Jos nyt rakentaisin kuivuria, niin ehdottomasti tulisi koneistoon vaaka, maksaa mitä maksaa.

edelleeen tällä satasen hinnalla ei rikastu eikä ostele uusia koneita mutta hengissä pysyy hyvin jokainen osaa laskee mitä jää enempi ku on sen 200 ekee tonni ja nää tän vuoden huippusadot on järkyttävät ei niitä kukaan muu usko ku skänä ja jooseppi jos jää vaikka 500 enempi hehtaarilta sillo niin taas pukkaa 15t peltoo ja vallua ja nyykkärii pihaa

Tällä hintatasollakin on keskimääräistä parempi vuosi omalla kohdalla. Pellosta lähti niin paljon jyvää irti. Jos nyt olisi ne yli 200e hinnat, niin meikäläisestä olisi tullut ihan upporikas. Se olis kyllä väärin kaikkia teitä muita kohtaan. Siksi ehkä hyvä, että niissä vehnissä ei ollut sitä valkuaista.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 23.09.14 - klo:20:54

naapurin viljelijät lisäävät siihen vielä pienen varmuuskertoimen... Siinä sitä faktaa sitten on.

No joo, voin valottaa hieman asiaa.

Jokaisesta kuivauserästä otan talteen lajiketiedon, lohkon (lohkot), kuivaustunnit, katkaisulämpötilan, erän painon ja hehtolitrapainon.

Erän paino määritellään laskemalla ensin tyhjien kennojen tilavuus. Kansi on 11 hehtoa ja yksi kylmäkenno on 34,6 hehtoa. Kylmän kennon jaan neljänneksiin kahden poikkitangon ja keskiviivan avulla. Jälkimmäinen on helppo määritellä sivupellin pokkauksen mukaan. Viljan korkeus osuu suurimmassa osassa eriä aika lailla näiden neljän tason kohdalle. Jos on epäselvää, niin pyöristän aina alaspäin. Sitten kun tyhjän osuus on laskettu, niin se tietysti vähennetään koneiston kokonaistilavuudesta. Hehtolitrapainon mittaan litran mitalla ja näyte otetaan koneistosta siiloon purettaessa. Litran näytteen paino mitataan mammalta takavarikoidulla digitaalisella keittiövaa'alla. Tämän jälkeen meillä onkin edellytykset laskea erän paino.

Tämä erien raportointi työllistää ihan vitusti ja isu on aivan tuskastunut tähän nysväämiseen. Tämä on kuitenkin ainoa tapa päästä selville, mitä pellosta lähtenyt irti.

Sitten voidaan keskustella siitä, että mitä pinta-aloja käytetään hehtaarisadon ilmoittamisessa. Minä käytän EU:n digitoimia pinta-aloja. Nehän ovat siinä mielessä perseellään, että sisältävät reunaojia, kivikareja yms. todellista pinta-alaa vähentäviä tekijöitä. Mielestäni voitaisiin käyttää myös Rapid alaa, joka kertoisi kylvetyn alan. Se ehkä olisi totuudenmukaisempi, mutta tuo ensin mainittu tapa ei ainakaan liioittele satotasoja. Eli 5300kg/ha kauralta saattaisi ihan hyvin olla 5500kg/ha toisella laskentatavalla ilmaistuna.

Palatakseni vielä hehtolitrapainon määrittämiseen, niin olen huomannut, että laskemani hehtopaino on yleensä hiukan alakanttiin siitä, mitä Raisio kuormasta mittaa. Pahin heitto on ollut kauralla. Tänäkin vuonna omat mittaukset 58-59, mutta Nokialla ja Raumalla 60. Tästäkin tulee jo keskisadon laskentaan virhettä.

Tämä on meikäläisen tapa laskea satotasot ja mielestäni hallussani olevilla menetelmillä on vaikea päästä parempaan tarkkuuteen. Jos nyt rakentaisin kuivuria, niin ehdottomasti tulisi koneistoon vaaka, maksaa mitä maksaa.

Joo'o, olet poikkeus. Mutta kuinka monen kollegan kanssa voit keskustella vastaavasta?

Vaikee sanoo, mutta mää lähden siitä, että miehen sanaan voi luottaa

miehen sanaan voi luottaa

Tähän fraasiin sopii hyvin se, että lupaukset pidetään, mutta muutoin puhutaan ihan paskaa. 80% viljelijöistä ei pysty luotettavasti ilmoittamaan hehtaarisatojaan.

80% ei mittaa satotasoja, vaan satotasot käsitellään termeillä "kauraa tuli hyvin, mutta ohraa heikosti". 15% heittelee lonkalta lukemia joista vastuu on kuulijalla, mutta viimeiset 5% on selvillä satotasoistaan.

80% ei mittaa satotasoja, vaan satotasot käsitellään termeillä "kauraa tuli hyvin, mutta ohraa heikosti". 15% heittelee lonkalta lukemia joista vastuu on kuulijalla

Just näin. Toisen lasi on puoliksi täynnä ja toisen puoliksi tyhjä, yritä siitä sitten tehdä analyysiä. Jos ei mitata, ei ole vertailukelpoista tietoakaan.

Tässä se nähdään. Nämä jotka valittavat viljanviljelyn huonoa kannattavuutta, eivät osaa ottaa pellosta tarpeeksi jyvää. Jotka taas osaa voivat ostella 15k€ peltoja.