Kesannolle kaikki. Sitten kylvämään hybridiruista 15.08.2015.
Eri päin on tehtävä, mitä kaikki muut hyökkäävät tekemään.
Joukkopsykoosi ei koskaan ole ollut hyvä ennustamaan toimien
sopivuutta todellisuuteen, pikemminkin päin vastoin.

-SS-

VLN:ää. Paljon.

Mää laitan vaan vehnää ja kauraa 

Tai sit ohraa ja ostan talveksi sianpentuja sitä syömään. Montako sianpentua kasvaa isoksi hehtaarilla ohraa 

Kesannolle kaikki. Sitten kylvämään hybridiruista 15.08.2015.
Eri päin on tehtävä, mitä kaikki muut hyökkäävät tekemään.
Joukkopsykoosi ei koskaan ole ollut hyvä ennustamaan toimien
sopivuutta todellisuuteen, pikemminkin päin vastoin.

-SS-

Aika paljon tuota ruista on kylvetty tänä syksynä. Pessimisti jos olis, niin sanois että täs käy  niin, että tulee aivan mahdottoman hyvä sato rukiista itse kullekin,  mutta hinta romahtaa ensi syksynä, paitsi niille, jotka on nyt tehneet Fazerin kanssa sopparin ja kiinnittäneet hinnan sinne yli 200 eruroon.   
Tai sit pessimisti sanois, että tulee laajat talvituhot, iso osa kylvöksistä joudutaan ajamaan keväällä rikki, ja sitten vituttaa varsinkin jos on ostosiemenellä kylvetty.  Ja hinta onkin yli 200:n syksyllä.

Mää laitan vaan vehnää ja kauraa 

Tai sit ohraa ja ostan talveksi sianpentuja sitä syömään. Montako sianpentua kasvaa isoksi hehtaarilla ohraa 

Rehuohra alkaa olla OUT, jos ei oo itsellä ohraa syöviä elukoita,  vientiin menevästä rehuohrasta ei tulla tulevaisuudessakaan paljoa maksamaan suomalaiselle viljajuicelle.

Mallasohraakaan ei ylettömästi tarvita.

Kannattais laittaa mahdollisimman paljon viljaa ja maksimilannoitukset.

Ei niitä huippuvuosia maailmalla joka vuosi ole ja sitten vituttaa ne viherlannoitteet vaan

Noin pitääkin tehdä, muu on asennevammaa.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 10.09.14 - klo:21:19

Mää laitan vaan vehnää ja kauraa 

Tai sit ohraa ja ostan talveksi sianpentuja sitä syömään. Montako sianpentua kasvaa isoksi hehtaarilla ohraa 

Rehuohra alkaa olla OUT, jos ei oo itsellä ohraa syöviä elukoita,  vientiin menevästä rehuohrasta ei tulla tulevaisuudessakaan paljoa maksamaan suomalaiselle viljajuicelle.

Mallasohraakaan ei ylettömästi tarvita.

No just siks pitäis noita sianpentuja ottaa. Tekis apulantalavoista karsinat

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.09.14 - klo:19:15

Kesannolle kaikki. Sitten kylvämään hybridiruista 15.08.2015.
Eri päin on tehtävä, mitä kaikki muut hyökkäävät tekemään.
Joukkopsykoosi ei koskaan ole ollut hyvä ennustamaan toimien
sopivuutta todellisuuteen, pikemminkin päin vastoin.

-SS-

Aika paljon tuota ruista on kylvetty tänä syksynä. Pessimisti jos olis, niin sanois että täs käy  niin, että tulee aivan mahdottoman hyvä sato rukiista itse kullekin,  mutta hinta romahtaa ensi syksynä, paitsi niille, jotka on nyt tehneet Fazerin kanssa sopparin ja kiinnittäneet hinnan sinne yli 200 eruroon.   
Tai sit pessimisti sanois, että tulee laajat talvituhot, iso osa kylvöksistä joudutaan ajamaan keväällä rikki, ja sitten vituttaa varsinkin jos on ostosiemenellä kylvetty.  Ja hinta onkin yli 200:n syksyllä.

Semmoiset perus perheviljelmät ovat tuota ruista kovasti hinkanneet elokuulla. Niillä, joilla on jotakin ikkunan alustaa enempi viljelyssä, ja joiden rukiin kylvöalat jo näkyvätkin valtakunnan mitassa, rullaavat nyt vasta prenttijonossa Joskinien kanssa harmahtavia viljakukkuja kuivaamoon. Siinä välissä ei paljon rukiinkylvöjä harrasteta.

Muutenkin hybridirukiitten viljelykierto on enempi kesanto - ruis tai syysrypsi - ruis. Vaikka miten laskisi, ei sitä alaa ole helppo lisätä optimiajan kylvöillä.

-SS-

Sehän minua eniten ihmetyttääkin, kun nämä kaksi suurta veijaria jaksaa painaa sen syysviljan kanssa vuodesta toiseen. Se kysyy tosi paljon kalustoa ja miehiä eli on aika kallista touhua. Talvituhoriski tuo myös melkoiset taloudelliset riskit, kun keväällä joutuu isot alat käymään uudelleen läpi.

Eilisen agendalla kylvinkoneen ja äkeen pesu. Seuraavaksi rasvausta ja paripyörien irroittelua. Samat hommat kuin keväällä täydessä laajuudessa, mutta kylvetty ala vain murto-osa. Ei ole syysviljan viljely täysijärkisten hommaa ollenkaan.

Sehän minua eniten ihmetyttääkin, kun nämä kaksi suurta veijaria jaksaa painaa sen syysviljan kanssa vuodesta toiseen. Se kysyy tosi paljon kalustoa ja miehiä eli on aika kallista touhua. Talvituhoriski tuo myös melkoiset taloudelliset riskit, kun keväällä joutuu isot alat käymään uudelleen läpi.

Eilisen agendalla kylvinkoneen ja äkeen pesu. Seuraavaksi rasvausta ja paripyörien irroittelua. Samat hommat kuin keväällä täydessä laajuudessa, mutta kylvetty ala vain murto-osa. Ei ole syysviljan viljely täysijärkisten hommaa ollenkaan.

Syysviljan viljely on työhuippujen kasaamista. Toisaalta jonkun vihernurmen jälkeen rukiin voisi kylvää ilman lannoitusta. Kuivissa oloissa jos pääsee tekemään, ei kannata paljoa kylvökonetta sen jäljiltä huuhtoa. Rukiista saadaan luomunakin aika hyviä satoja eikä niitäkään peltoja lannoiteta ennen kylvöä. Aika vähällä se tulee syksyn toimeen. Talvituhosienien ruiskutus on vähän sellainen uskon asia. Tuhoja tulee, jos on tullakseen, ruiskutus tehoaa, jos on tehotakseen. Ruiskutuksen oikea-aikaisuus riippuu tuurista, tai sitten on oltava tosi hyvä tulkitsemaan kahvinporoja ja kalansisälmyksiä.

Toissa vuonna onnistuin todella hyvin kylvämään syysrypsin keväällä piensiemenlaatikosta suojaviljaan. Satoa tuotti niin vilja kuin seuraavana vuonna rypsikin. Se oli työhuipopujen tasaamista. Seuraavana vuonna sama menetelmä, mutta rypsi ei oikein jaksanut edes viljan puintiin asti. Talvi vei sitten viimeisetkin. Rukiiseen verrattuna tässä kokeilussa on toki se hyvä puoli, että kustannuksia ei tule kuin siemenestä ja sekin kustannus on luokkaa mitätön - erittäin vähäinen.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 11.09.14 - klo:07:22

Sehän minua eniten ihmetyttääkin, kun nämä kaksi suurta veijaria jaksaa painaa sen syysviljan kanssa vuodesta toiseen. Se kysyy tosi paljon kalustoa ja miehiä eli on aika kallista touhua. Talvituhoriski tuo myös melkoiset taloudelliset riskit, kun keväällä joutuu isot alat käymään uudelleen läpi.

Eilisen agendalla kylvinkoneen ja äkeen pesu. Seuraavaksi rasvausta ja paripyörien irroittelua. Samat hommat kuin keväällä täydessä laajuudessa, mutta kylvetty ala vain murto-osa. Ei ole syysviljan viljely täysijärkisten hommaa ollenkaan.

Syysviljan viljely on työhuippujen kasaamista. Toisaalta jonkun vihernurmen jälkeen rukiin voisi kylvää ilman lannoitusta. Kuivissa oloissa jos pääsee tekemään, ei kannata paljoa kylvökonetta sen jäljiltä huuhtoa. Rukiista saadaan luomunakin aika hyviä satoja eikä niitäkään peltoja lannoiteta ennen kylvöä. Aika vähällä se tulee syksyn toimeen. Talvituhosienien ruiskutus on vähän sellainen uskon asia. Tuhoja tulee, jos on tullakseen, ruiskutus tehoaa, jos on tehotakseen. Ruiskutuksen oikea-aikaisuus riippuu tuurista, tai sitten on oltava tosi hyvä tulkitsemaan kahvinporoja ja kalansisälmyksiä.

Toissa vuonna onnistuin todella hyvin kylvämään syysrypsin keväällä piensiemenlaatikosta suojaviljaan. Satoa tuotti niin vilja kuin seuraavana vuonna rypsikin. Se oli työhuipopujen tasaamista. Seuraavana vuonna sama menetelmä, mutta rypsi ei oikein jaksanut edes viljan puintiin asti. Talvi vei sitten viimeisetkin. Rukiiseen verrattuna tässä kokeilussa on toki se hyvä puoli, että kustannuksia ei tule kuin siemenestä ja sekin kustannus on luokkaa mitätön - erittäin vähäinen.

Oliskos sulla jääny jääny nurkkiin Soliferin penkinpäällistä? Mun on oma rikki ja takamus kastuu aina yökasteen jälkeen kun lähtee kylälle keulimaan.

Kaksi kertaa olen koettanut syysvehnää kevätvehnän joukossa viedä seuraavaan kevääseen, ei lähellekään onnistumista. Samaa oli tutkittu jo Mietoisissa vuosia sitten, ja samoin tuloksin. Vielä jos koittaisi ruista samaan tapaan. Kesäkuulla kylväisi ohran sekaan.

-SS-

Kaksi kertaa olen koettanut syysvehnää kevätvehnän joukossa viedä seuraavaan kevääseen, ei lähellekään onnistumista. Samaa oli tutkittu jo Mietoisissa vuosia sitten, ja samoin tuloksin. Vielä jos koittaisi ruista samaan tapaan. Kesäkuulla kylväisi ohran sekaan.

-SS-

Eikös joskus ysärillä ollut enemmänkin päällekkäisviljelyn kokeiluja mutta ne hyytyi just epäonnistumisiin ja hessenin sääsken tekemiin tuhoihin.

Tuosta kevätviljan ja syysviljan sekakylvöstä tuskin on konstiksi. Hessenin sääski tulee ongelmaksi. Ruis saattaa keväällä kylvettynä ruveta tekemään tähkää jo kylvövuonna.

Sen sijaan muistan jossain maatalouslehdessä nähneeni n. 10 v sitten jutunpätkän jossa joku oli kylvänyt kevätrypsin ja syysvehnän keväällä sekaisin, ja muistaakseni oli onnistunut kohtuullisen hyvin molempien kasvien sadot. Eipä tästäkään menetelmästä kyllä ole enää viime vuosina puhuttu.

Mää alotin valmistelemaan jo nyt sitä Marblen kasvupohjaa, SS tuolla kirjotteli jotain siitä pehku-mikä-lie-pohjasta...


Tässä kuvassa muuten näkyy SKN HimSelf peilikuvana.





EDIT:

Niin se oli tää:

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=55193.msg985874#msg985874

"Lietealtaassa tai kanatarhassa lantapehkupedillä viljeltynä ei Epoksen sakoluvunkestävyys liene aivan yhtä hyvä kuin niukemmissa olosuhteissa.

-SS-"


Nyt ei sit varmaan puutu ku se vesi.

Sehän minua eniten ihmetyttääkin, kun nämä kaksi suurta veijaria jaksaa painaa sen syysviljan kanssa vuodesta toiseen. Se kysyy tosi paljon kalustoa ja miehiä eli on aika kallista touhua. Talvituhoriski tuo myös melkoiset taloudelliset riskit, kun keväällä joutuu isot alat käymään uudelleen läpi.

Eilisen agendalla kylvinkoneen ja äkeen pesu. Seuraavaksi rasvausta ja paripyörien irroittelua. Samat hommat kuin keväällä täydessä laajuudessa, mutta kylvetty ala vain murto-osa. Ei ole syysviljan viljely täysijärkisten hommaa ollenkaan.

Eikai äestä tarvitse pestä? Paripyörätkin on syyskylvössä aika tarpeettomat. Maa on syvemmältä kuivaa toisin kuin keväällä. Urakoitsija käy mulla kylvämässä keväällä ja syksyllä.
Kasvipeitteisyyden takia aloin vaihteeksi syysvehnän viljelijäksi.