mutta pippelin jatke se on autossa ja taas työkonekäytössä V8:ja ei paljoa ole enää.
Ei se ihan noin mene. V8:ssa on paljon etuja vrt I6:n ja syy on sama kuin miksi jenkit käyttivät V8 aikoinaan. Auto liikkuu teholla ja pyöriin kohdistuvalla momentilla. Kun työntötankomoottoreita ei voitu rääkätä 7000rpm:n piti vaadittava teho siirtää alemmas kierrosrekisterissä, ja sen voi turbon puuttuessa tehdä lisäämällä iskutilavuutta. Koska jenkki-V8:t ovat käsittämättömän tehottomia piti niihin vielä liittää momentinmuunnin ja automaattivaihteiston jotta niillä olisi edes pieni mahdollisuus liikkua. Käytännössä kaikki dollarihymyt (pl Mopar yms) kehittävät sen sen tasaisen 100-150 hv n < 3000 rpm ja annetaan momentinmuuntimen liikuttaa rautakasaa eteenpäin, hitaasti. Täälläpäin voitiin nostaa hyötysuhdetta kehittämällä moottoria niin että teho saatiin tarvittaessa kierroksia nostamalla ja vaihdetta pienentämällä, nykyisin ahdetaan kaikki pikkumoottorit jotta saadaan vaadittava teho alemmilla (taloudellisimmilla) kierroksilla.
Työkoneissa voidaan havainnollistaa asian kuorma-autoilla: vrt Volvo FH16 I6 huipputeho on 750 hv, 1350 rpm teho (3550Nm) edelleen 681 hv mutta 1000 rpm teho ainoastaan 455 hv (n 2900Nm). Kun taas Scania 730 (hv) V8 tuottaa 1350 rpm (3500 Nm) tehoa vain 673 hv mutta 1000 rpm teho on huimat 495 hv (3500 Nm). Eli kahdella lisäsylinterillä tehoa voidaan siirtää alemmas ja taloudellisempaan rekisteriin, vaikkakin moottori häviää huipputehossa on se suorituskykyisempi maastossa (jos välitys on sama). Tämä on myös esimerkki kuinka vääristävä huippu"väännön" markkinointi on. Lisäksi V8 on lyhyempi jolloin siihen voidaan liittää lisälaitteita rajoitetussa tilassa.
v8 laakerit ja kampiakseli kuitenkin tarvii tilansa, tavallaan oma nestekierto per puoli, onko tuo kokoero kuiteskaan merkittävä...
no onhan seillä toki merkittävä ero onko pytyt rinnan vai rivissä. siis kun puhutaan sylinteriluvuista 8 tai 12. sotakoneissa, siis lentokoneet, panssarivaunut ym voimakoneissa, käytettiin ww2 aikana lähes yksinomaan v-moottoreita, myös käännettyinä. kaipa insinöörit niihinkin kompaktimmat paketit katseli. itäsuomen (neuvostoliiton) panssarit käyttivät, ja on käytössä noita moottoreita vieläkin, sivukiertokankimoottoreita. v-koneita nekin, mutta lohkon toisenpuolen iskunpituus oli eri koskapa sen kiertokanget oli laakeroitu vastapuolen kiertokankeen eikä normaalisti kampiakseliin.
ja jos v8 tehoista siviililiikenteessä. tai tehottomuudesta. jenkeissähän oli autojen vakuutusmaksut suhteutettu auton valmistajan ilmoittamaan moottoritehoon ja tämä hillitsi tehojen nostoa.
olihan siellä myös susia lammasten vaatteissa. isoille hemimoottoreille ilmoitettu teho oli alle 200 horsepoweria. jossakin vaiheessa kuitenkin heräsi epäilys jotta onko nuo ilmoitetut teho todellisia ja tutkijaryhmä otti suoraan tuotantolinjalta tuollaisen perheauton hemin ja penkittivät sen. 400 jarrutetun hevosvoiman jälkeen räjähti testauksessa käytetty dyno
